Suomi tekee päätöksiä lasten koronarokottamisesta joulukuun alussa – THL:n Nohynek: ”Usein on niin, että lasten kohdalla ollaan ekstratarkkoja” - Kotimaa | HS.fi

Suomi tekee päätöksiä lasten korona­rokottamisesta joulu­kuun alussa – THL:n Nohynek: ”Usein on niin, että lasten kohdalla ollaan ekstra­tarkkoja”

Vielä on liian aikaista sanoa, millainen suositus lasten rokottamisen suhteen tulee olemaan. Vaihtoehtoina on suositella rokotetta kaikille 5–11-vuotiaille tai vain riskiryhmään kuuluville lapsille tai jäädä toistaiseksi odottamaan.

Itävaltalaislapselle pistettiin koronavirusrokotetta 15. marraskuuta, kun maassa alettiin antaa rokotuksia aiempaa nuoremmille.

20.11. 2:00 | Päivitetty 20.11. 6:51

Suomi tekee päätöksiä 5–11-vuotiaiden koronarokottamisen osalta todennäköisesti joulukuun alussa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (Krar) sihteeri Hanna Nohynek.

Krarin ja sen lasten koronarokottamisen ala­työryhmän, jossa Nohynek on myös mukana, on määrä esittää lausuntonsa lasten rokottamisesta THL:lle joulukuun ensimmäisenä päivänä. THL esittää sen pohjalta oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.

Vielä on liian aikaista sanoa, millainen suositus tulee olemaan. Vaihtoehtoina on suositella rokotetta kaikille 5–11-vuotiaille tai osalle heistä, esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen perusteella, tai jäädä toistaiseksi odottamaan.

Jos lapsille päätettäisiin tarjota koronarokotusta, myös annosten määrä ja väli pitää päättää.

”Esimerkiksi Norjassa ja Britanniassa 12–15-vuotiaille on toistaiseksi annettu vain yksi annos”, Nohynek sanoo.

Maissa katsotaan, että yksi annos antaa 12–15-vuotiaille riittävän suojan vakavalta taudilta. Toisesta annoksesta päätetään, kun sen turvallisuudesta on enemmän tietoa.

Vaikka rokotteiden myyntilupa on myönnetty viikon antovälille, Suomessa väli pidennettiin ensin 12 viikkoon ja sittemmin sitä on ollut mahdollista lyhentää kuuteen viikkoon.

Mahdollinen lasten koronarokottamisen aloittaminen Suomessa on kiinni sekä Euroopan lääkeviraston (Ema) suosituksesta että EU:n myyntiluvasta. Lisäksi niinkin konkreettinen asia kuin lasten rokotteiden saatavuus vaikuttaa. Myyntiluvan myöntäminen saattaa nimittäin aiheuttaa EU:ssa kysyntäpiikin.

Ema on ilmoittanut aikaistaneensa lasten rokotteiden myyntiluvan käsittelyä niin, että suositus myyntiluvalle olisi valmis ensi viikon lopulla.

Lasten rokotuspäätöksen osalta on erittäin tärkeää selvittää rokottamisen hyödyt suhteessa haittoihin.

Kuluneella viikolla on uutisoitu kouluissa, esimerkiksi Sipoossa ja Helsingissä, levinneistä tartunnoista. Tiistaina rokotetutkimus­keskuksen johtaja Mika Rämet totesi HS:lle, että lasten rokotuspäätöksen kanssa ei voi vitkastella.

”Koululaisten pitää olla koulussa, ja virus leviää vääjäämättä sielläkin. Mahdolliset rokotukset on aloitettava siinä vaiheessa, kun suurin osa ikäryhmästä ei ole vielä kohdannut virusta”, Rämet sanoi.

Hanna Nohynekin mukaan koulutartuntoihin liittyvässä keskustelussa oleellinen kysymys on se, mitä rokotuksilla halutaan saavuttaa.

”Pfizerin omasta tutkimuksesta tiedämme, että rokotus suojaa erittäin hyvin lievältä infektiolta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut yhtään sairaalaan koronan vuoksi joutunutta lasta. Kuinka pitkään rokotteen suojateho 5–11-vuotiailla lapsilla kestää, ei vielä tiedetä”, hän sanoo.

”Oletettavaa on, että kun rokotteen suojateho laskee, voi tulla läpäisyinfektioita. Valtaosa infektioista on kuitenkin lieviä.”

Äitinsä sylissä istuvalle tytölle annettiin Pfizer-Biontechin koronavirusrokotetta Yhdysvaltojen Louisvillessä 8. marraskuuta.

Epidemian alusta asti on ollut selvää, että rokottautuminen vähentää tartuntoja, mutta ei pysäytä niitä täysin. Aivan kuten täyden rokotussarjan saanut aikuinen, myös lapsi voi saada tartunnan ja myös tartuttaa virusta eteenpäin, vaikkakin lyhyemmän aikaa kuin rokottamaton.

”Toinen oleellinen kysymys onkin se, mikä on lasten rooli tartuntaketjuissa eli tuovatko lapset tartuntoja kotiin ja lähipiirilleen, ja mikä merkitys tällä on rokotussuosituksen tekemiselle.”

Lasten rokotuspäätöksen osalta on erittäin tärkeää selvittää rokottamisen hyödyt suhteessa haittoihin, Nohynek painottaa.

”Rokotteen antamiselle pitää aina olla selkeät näyttöön pohjaavat lääketieteelliset syyt”, hän sanoo.

”Usein on niin, että lasten kohdalla ollaan ekstratarkkoja. Etenkin jos kyseessä on rokotteen antaminen terveille lapsille, joiden riski saada vakava tauti on pieni.”

THL:n tietojen mukaan Suomessa koronaviruksen pcr-testeissä positiivisen tuloksen saaneista lapsista vain 0,3 prosenttia on joutunut sairaalaan ja heistäkin alle puolet on ollut alle vuoden ikäisiä. Kolmanneksella sairaalaan joutuneista lapsista sairaalaan joutumisen syy on ollut jokin muu kuin koronatauti.

Jos lapsi on sairastanut koronataudin tai lapsella on todettu tartunta, ei rokotukseen ole Nohynekin mukaan kova kiire, vaan tällöin voidaan soveltaa puolen vuoden sääntöä kuten aikuisellakin.

Sen sijaan lapsen viemistä esimerkiksi vasta-ainetestiin mahdollisen sairastetun oireettoman koronataudin löytämiseksi Nohynek ei suosittele.

Vasta-ainetesti kertoo vain osan immuniteetista ja voi antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, tarvitseeko rokotusta vai ei, eikä niitä siksi suositella rokotuspäätöstä tehdessä.”

Lue lisää: Viisivuotias Marie sai jo korona­virus­rokotteen, vaikka EU ei sitä vielä suosittele pienille – HS tapasi itävaltalais­lääkärit, jotka toimivat omalla vastuullaan pandemiaa vastaan

Lue lisää: STM:n Voipio-Pulkki: ”Käännettä parempaan ei ole tapahtunut”, korona­tapausten ilmaantuvuus ja sairaala­hoidon kuormitus jatkavat kasvuaan

Lue lisää: Moni maa kiirehtii jo kolmansia rokote­annoksia, mutta ei Suomi – Nykyiset rokotteet eivät pysty täydellisesti estämään viruksen leviämistä, myöntää THL:n Nohynek

Lue lisää: Asiantuntija toivoo ymmärtävämpää suhtautumista rokottamattomiin: ”Korona­virus saavuttaa meidät kaikki”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat