Oikeusministeriön tiedossa ei ole yhtään tuomiota pakkoavioliitosta – ministeriö ei silti julistaisi pakkoavioliittoja rikollisiksi uusilla säännöksillä - Kotimaa | HS.fi

Oikeus­ministeriön tiedossa ei ole yhtään tuomiota pakko­avioliitosta – ministeriö ei silti julistaisi pakko­avioliittoja rikollisiksi uusilla säännöksillä

Oikeusministeriön mukaan rikoslain säännökset ihmiskaupasta, törkeästä ihmiskaupasta ja pakottamisesta kattavat jo nyt avioliittoon pakottamiset. Ministeriö uskoo ongelmien löytyvän muualta.

Oikeusministeriön johtopäätöksen mukaan avioliittoon pakottamiset on jo nyt kriminalisoitu laajasti rikoslain muiden säännösten kautta.

17.11.2021 16:45

Oikeusministeriö ei näe tarvetta säätää pakkoavioliittoa rikolliseksi erillisellä rikoslain säännöksellä. Asia selviää ministeriön tuoreesta arviomuistiosta.

Ministeriö arvioi pakkoavioliittojen kriminalisointia, koska hallitusohjelman kirjauksen mukaan sitä selvitetään. Kyseinen kirjaus liittyi oikeusvaltion kehittämiseen ja rikosuhrien aseman parantamiseen.

Oikeusministeriön johtopäätöksen mukaan avioliittoon pakottamiset on jo nyt kriminalisoitu laajasti rikoslain muiden säännösten kautta. Ministeriöllä ei ole kuitenkaan tiedossa yhtään tapausta, jossa pakkoavioliitto olisi johtanut rikostuomioon Suomessa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Krimo julkaisi vuonna 2017 selvityksen, jonka mukaan pakkoavioliitot näkyvät Suomessa järjestöjen ja viranomaisten työssä.

Tuon selvityksen perusteella pakkoavioliitot ovat silti rikosprosesseissa lähes vieras ilmiö.

Vuosina 2015–2016 rikosilmoitusten joukossa oli vain yhdeksän ilmoitusta, joissa näkyi viitteitä avioliittoon pakottamisesta. Pakkoavioliitot eivät näkyneet myöskään syyteharkinnassa muutoin kuin satunnaisesti ja tällöinkin usein epäilyinä.

Avioliittoon pakottaminen on kriminalisoitu erillissäännöksellä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa.

Myös oikeusministeriö toteaa, että sen tietoon ei ole tullut ihmiskaupasta, törkeästä ihmiskaupasta tai pakottamisesta annettuja tuomioita, joissa olisi ollut kyse avioliittoon pakottamisesta.

Ministeriö kuitenkin arvioi, että nuo säännökset kattavat jo nyt laajasti myös avioliittoon pakottamiset ja ongelmat ovat muualla.

Ministeriö ei siis näe tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. Se toi kuitenkin esille mahdollisuuden täsmentää ihmiskauppaa koskevaa säännöstä siten, että siihen lisätään teon tarkoitukseksi avioliittoon pakottaminen.

Ministeriö viittaa muun muassa ruotsalaiseen selvitykseen, jonka perusteella tunnistettujen tapausten vähäisyys on johtunut tapausten vaikeasta selvitettävyydestä, rajat ylittävästä rikollisuudesta, uudehkoista tunnusmerkistöistä sekä viranomaisten asiantuntemuksen ja resurssien puutteesta.

”Erilliskriminalisoinnin säätämisen merkitys vaikuttaisi olevan ennen kaikkea siinä, että avioliittoon pakottamisen rangaistavuus tehtäisiin näkyvämmäksi rikoslaissa”, ministeriö arvioi Suomen tilannetta.

Tämän voi tarvittaessa tehdä myös muuten kuin erillisellä säännöksellä, ministeriö katsoo.

Osassa Suomen verrokkimaista avioliittoon pakottaminen on kriminalisoitu erillissäännöksellä. Sellaisia löytyy muun muassa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Saksasta.

Oikeusministeriön mukaan syynä tähän on ollut se, että noissa maissa muut säädökset eivät ole riittävällä tavalla kattaneet avioliittoon pakottamista.

Suomessa puolestaan nykyinen lainsäädäntö täyttää jo Istanbulin sopimuksen asettamat velvoitteet, ministeriö arvioi.

Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Nykyinen hallitus on jo tehnyt pakkoavioliittoihin liittyviä toimenpiteitä rikoslain ulkopuolella.

Se muun muassa antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaisi pakottamalla solmitun avioliiton purkamisen kumoamalla.

Lue lisää: Hallitus esittää mahdollisuutta kumota pakko­avioliitto, oikeusministeriö selvittää myös pakko­avioliiton kriminalisointia

Oikeusministeriön tuore selvitys on lausunnoilla 14. tammikuuta 2022 saakka, minkä jälkeen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) linjaa jatkotoimista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat