Kuljettaja jätti 5-vuotiaan oman onnensa nojaan ajettuaan tämän päälle suojatiellä Espoossa – Asiantuntija kertoo, miksi autoilijat pakenevat kolaripaikalta - Kotimaa | HS.fi

Kuljettaja jätti 5-vuotiaan oman onnensa nojaan ajettuaan tämän päälle suojatiellä Espoossa – Asiantuntija kertoo, miksi autoilijat pakenevat kolaripaikalta

Maanantaina Espoossa autoilija ajoi 5-vuotiaan tytön päälle, mutta kiihdytti vauhtia ja poistui paikalta. Noin sata suomalaista jää vuosittain kiinni pakenemisesta kolaripaikalta.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli 84 liikennepakoa.

24.11. 13:25 | Päivitetty 24.11. 14:02

Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain noin sata liikennepakoa eli tilannetta, jossa kolarin ajanut poistuu paikalta jäämättä auttamaan vahingoittuneita.

Pakenemisten määrä on jonkin verran laskenut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna, mutta pysynyt tasaisena viime vuodet, kertoo poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta.

”Kolaripaikalta pakeneminen on onneksi melko harvinaista. Ei se mikään tavanomainen menettely ole”, Kautto kertoo.

”Voittopuolisesti ihmiset jäävät paikalle kantamaan vastuunsa, kun osumia tulee.”

Viime vuonna poliisin tietoon tuli 84 liikennepakoa. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä niitä oli tapahtunut 71.

Vertailun vuoksi vuonna 2019 tapahtui lähes 100 000 liikennevahinkoa, joista liikennevakuutus maksoi korvausta.

Kauton mukaan syynä pakojen vähenemiselle saattaa olla, että liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa ja kolareita ylipäätään on vähemmän.

Esimerkiksi maanantaina Espoossa autoilija ajoi suojatietä ylittäneen 5-vuotiaan lapsen yli.

Kolme lasta oli ylittämässä suojatietä polkupyörillä, kun auto osui yhteen lapsista. Lapsi lensi törmäyksen voimasta sivuun tieltä, ja hänet vietiin tutkittavaksi sairaalaan. Kuljettaja oli kiihdyttänyt vauhtia ja poistunut paikalta tilannetta selvittämättä.

Mikä saa ihmisen tekemään näin? Kautto arvioi kokemukseensa perustuen, että tyypillisiä tapauksia on kolmenlaisia.

Hän uskoo ensinnäkin, että monissa tapauksissa pakeneminen ei varsinaisesti johdu kolarista. Osa ihmisistä ei halua joutua tekemisiin poliisin kanssa.

Syitä voivat olla esimerkiksi päihtyneenä ajaminen, ongelmat auton liikennekelpoisuudessa tai se, että auto on varastettu.

”Muun rikoksen vuoksi ei halua jäädä kiinni, ja se on pontimena toimia tällä tavalla erityisen moitittavasti.”

Kautto muistuttaa, että suurempaa vahinkoa aiheutuu siitä, jos jättää auttamatta mahdollisesti loukkaantunutta ihmistä.

Toisaalta osa kolarin ajaneista poistuu paikalta jopa tahattomasti.

”Ajatellaan vaikka jotakuta ikäihmistä, jolla saattaa olla havaintokyvyssä haasteita ja ajotaitojen kanssa ongelmia”, Kautto sanoo.

”Voi olla, ettei edes huomaa, että on törmännyt johonkuhun ja poistuu sen vuoksi paikalta.”

Kolmanneksi Kautto uskoo, että osalla ihmisistä pakeneminen johtuu hätääntymisestä ja sokin kaltaisesta tilasta.

”Ihminen tekee jotakin täysin epärationaalista ja poistuu sen takia paikalta ymmärtämättä tosiasiassa, mitä on tehnytkään.”

Pakenijan kiinni saaminen riippuu Kauton mukaan hyvin paljon olosuhteista. Jos tapahtumapaikka on vilkas ja onnettomuudelle on silminnäkijöitä, kiinni jääminen on todennäköistä.

”Jos syrjäisen seudun maantiellä törmää ja poistuu paikalta, kiinni saaminen voi olla vaikeampaa.”

Kautto korostaa, että tällaisissa tapauksissa poliisi panostaa tapauksen tutkintaan voimakkaasti, sillä kysymys on henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rikoksesta.

Liikennepaosta tieliikenteessä voi saada sakkoja tai enintään yhden vuoden vankeutta. Usein samaan tapahtumaan liittyy kuitenkin myös muita rikosnimikkeitä, kuten liikenneturvallisuuden vaarantaminen tai rattijuopumus.

Näin laissa sanotaan liikennepaosta tieliikenteessä:

”Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja liikenneonnettomuuteen osallisena laiminlyö velvollisuutensa heti pysäyttää ja kykynsä mukaan avustaa vahingoittuneita, hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, liikennepaosta tieliikenteessä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.”

Lähde: Finlex

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat