Hämmentääkö rokotettujen määrä sairaalassa? Grafiikat näyttävät, miten lukuja tulisi tulkita - Kotimaa | HS.fi

Hämmentääkö rokotettujen määrä sairaalassa? Grafiikat näyttävät, miten lukuja tulisi tulkita

Rokottamattomia joutui viime viikolla sairaalahoitoon yhdeksän kertaa enemmän kuin täysin rokotettuja, kun potilasmäärät suhteuttaa rokotettujen ja rokottamattomien määrään Hus-alueella.

Ambulanssi Meilahden sairaala-alueella Helsingissä lokakuussa 2021.

23.11. 15:14

Viime viikolla sairaalahoitoon joutui koronavirusinfektion vuoksi 32 rokottamatonta ja 20 täysin rokotettua potilasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella.

Rokotettujen määrä voi vaikuttaa suurelta. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun lukuja tarkastelee rokotettujen ja rokottamattomien määrään suhteutettuna.

Rokottamattomia joutui viime viikolla sairaalahoitoon Hus-alueella yhdeksän kertaa enemmän kuin täysin rokotettuja, kun potilasmäärät suhteuttaa 12 vuotta täyttäneiden rokotettujen ja rokottamattomien määrään.

Alla oleva grafiikka näyttää, että sairaalaan joutui yli 15 rokottamatonta potilasta 100 000:ta Hus-alueen rokottamatonta 12 vuotta täyttänyttä kohti. Rokotetuilla vastaava luku oli vajaa kaksi.

Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä asukkaita on Hus-alueella runsaat 200 000, mutta täysin rokotettuja eli kaksi annosta saaneita on yli 1,2 miljoonaa. Vain yhden annoksen saaneita on alle 100 000.

Rokotettuja on siis 12 vuotta täyttäneissä noin kuusi kertaa enemmän kuin rokottamattomia. Silti rokottamattomia on sairaalassa selkeä enemmistö.

Husin julkaisemissa luvuissa ei ole mukana Raaseporin sairaalan osastoepidemiaan liittyviä potilaita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti viime viikolla, että rokotettuihin verrattuna rokottamattomilla on ollut 19-kertainen riski joutua erikoissairaanhoitoon ja 33-kertainen riski joutua tehohoitoon elo–lokakuussa.

HS:n grafiikan luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia THL:n lukujen kanssa. Viesti molemmissa on kuitenkin sama: rokotetuilla on ollut pienempi todennäköisyys joutua sairaalahoitoon.

Rokotettujakin sairaalassa silti on. Lukuja tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että rokotuskattavuuden nousu nostaa liki väistämättä rokotettujen osuutta myös sairaalapotilaista.

Alla oleva esimerkkitilanteita kuvaava grafiikka selventää tilannetta.

Ensi silmäyksellä voisi näyttää, että grafiikan oikeanpuoleisessa tilanteessa rokotuksen tuoma hyöty on vähentynyt: onhan sairaalassa yhtä paljon rokotettuja kuin rokottamattomia.

Kyse on kuitenkin harhapäätelmästä.

Todellisuudessa molemmissa tilanteissa rokotus on auttanut yhtä paljon.

Rokotettujen sairaalapotilaiden määrän lisääntyminen johtuu siitä, että myös rokotettuja on väestössä enemmän kuin aiemmin.

Sairaalaan päätyvien suhteellinen osuus on molemmissa tilanteissa sama. Kummassakin tilanteessa rokotetuista vain kaksi prosenttia mutta rokottamattomista peräti kaksikymmentä prosenttia on joutunut sairaalaan.

Kun rokotettuja on paljon ja heistä kaksi prosenttia joutuu sairaalaan, se voi lukumääräisesti olla paljon.

Ja toisin päin: jos rokottamattomia on vähän, suurikaan todennäköisyys joutua sairaalaan ei tarkoita lukumääräisesti kovin montaa potilasta.

Grafiikka kuvaa kuvitteellista esimerkkitilannetta. Todellisuudessa tilanne ei ole aivan näin yksinkertainen. Esimerkiksi rokotteen tehon laskua ei tässä ole huomioitu.

Tehon vähenemisen vuoksi Suomessa on käynnissä kolmansien rokoteannosten antaminen muun muassa kaikille yli 60-vuotiaille.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä keskustelee joulukuun alussa kolmansien annosten antamisesta myös alle 60-vuotiaille.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki yli 18- vuotiaat ovat jo oikeutettuja ylimääräiseen tehosteannokseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat