”Tässä ei ole kyse reiluudesta vaan tartuntataudista” – HS selvitti, ketä uusilla koronatoimilla suojellaan ja miksi myös rokotettujen elämää rajoitetaan - Kotimaa | HS.fi

”Tässä ei ole kyse reiluudesta vaan tartuntataudista” – HS selvitti, ketä uusilla korona­toimilla suojellaan ja miksi myös rokotettujen elämää rajoitetaan

Rokottamattomuus on mahdollistanut tavattoman suuren viruspaineen syntymisen, sanoo Husin vs. johtaja­ylilääkäri Jari Petäjä.

Pääkaupunkiseudulla palattiin laajaan maski­suositukseen rokotus­suojan tasosta riippumatta. Suositus koskee kaikkia 12 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia.

25.11. 2:00 | Päivitetty 25.11. 6:15

Suomen koronavirus­tilanne ei ole yhtäkkisesti vaikeutunut yhdessä yössä, vaikka esimerkiksi pääkaupunki­seudulla ja Varsinais-Suomessa siltä voi tuntua.

Kun rajoituksia vielä lokakuussa purettiin vauhdilla, nyt osassa Suomea on palattu laajaan maskisuositukseen, etätyö­suositukseen ja kokoontumis­rajoituksiin.

Kuinka tässä näin kävi?

HS kysyi asiantuntijoilta, miten vaikeaan tilanteeseen on päädytty, ja kuinka kauan se voi kestää. Lisäksi asiantuntijat kertovat, miksi myös rokotettujen elämää rajoitetaan, ja keitä uusilla rajoituksilla suojellaan.

Miten näin vaikeaan koronatilanteeseen on päädytty?

Tilanne on pahentunut koko syksyn ajan. Se on vain tapahtunut hitaammin kuin aiemmin, sillä väestöstä niin moni on saanut jo rokotteen, kertoi tautiekologian tutkija­tohtori Tuomas Aivelo HS:lle viime viikolla. Myös kausivaihtelulla on vaikutusta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piirin (Hus) vs. johtaja­ylilääkäri Jari Petäjän mukaan käynnissä on nyt selvä uusi epidemia-aalto.

”Se oli tietynlainen yllätys kaikille, miten paljon virus pystyy leviämään rokotettujenkin keskuudessa. Olimme iloisia liian aikaisin”, Petäjä sanoo.

Asiantuntijat ovat kritisoineet, että Suomessa luovuttiin rajoituksista liian aikaisin. Tätä mieltä ovat olleet esimerkiksi Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja kansliapäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Hallituksen tavoitteena oli, että yhteiskunta avautuisi laajasti, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista oli saanut kaksi rokotusta. Todellisuudessa esimerkiksi kokoontumis­rajoitukset poistuivat monilta alueilta jo lokakuun alussa, vaikka 80 prosentin rokotuskattavuus ylittyi yli 12-vuotiailla vasta marraskuussa.

Petäjän mukaan nyt on kuitenkin herättävä siihen, että virus on edelleen vaarallinen kaikille.

Kuinka suuri on rokottamattomien vaikutus?

Husin Petäjän mukaan rokottamattomuus on mahdollistanut tavattoman suuren viruspaineen syntymisen.

”Paineen vaikutusta voi kuvata esimerkillä. THL:n parhaan käsityksen mukaan lapsi saa useimmissa tapauksissa tartunnan rokottamattomalta aikuiselta eli vanhempi tartuttaa lapsensa. Toisaalta tapauksissa, joissa rokottamaton pikkulapsi on saanut korona­tartunnan ja vaikka kotona vanhemmat olisivatkin rokotettuja, vanhempi altistuu kipeää lastaan päivät pitkät kotona hoitaessaan tavattoman suurelle viruspaineelle ja saattaa saada tartunnan.”

Lue lisää: THL:n Nohynek: Sairaaloiden kuormitus ei riipu lasten rokotuksista tai kolmansista annoksista, vaan rokottamattomista aikuisista

Kun virusta on paljon liikkeellä, se pystyy murtamaan myös kahden rokotus­annoksen antaman suojan, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL on tutkinut rokotustehon säilymistä sosiaali- ja terveyden­huollon ammattilaisilla. Suojateho vakavaa tautia vastaan säilyi erinomaisena. Tartuntaa vastaan suojateho oli alussa noin 80 prosenttia, mutta kuuden kuukauden kuluessa se laski noin 50 prosenttiin.

”Eli noin joka toinen rokotettu kohdatessaan viruksen, infektoituu siitä”, Nohynek sanoo. ”Kuinka pitkään suojateho infektiota vastaan säilyy kolmannen rokoteannoksen jälkeen, emme vielä tiedä.”

Lue lisää: Hämmentääkö rokotettujen määrä sairaalassa? Grafiikat näyttävät, miten lukuja tulisi tulkita

Mitä rajoituksia ja suosituksia on voimassa ympäri Suomea?

Tällä hetkellä eri puolella maata on voimassa aluehallinto­virastojen asettamia, sisätiloissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia koskevia rajoituksia. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piirin alueella rajoitukset koskevat yhteislaulu­tilaisuuksia ja tilaisuuksia, joissa on yleisöä seisoma­katsomoissa. Rajoitus ei koske enintään 20 hengen tilaisuuksia.

Samankaltainen rajoitus astuu voimaan Päijät-Hämeen sairaanhoito­piirin alueella 27. päivä marraskuuta. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan sairaanhoito­piirien ja Punkalaitumen kunnan alueella rajoitus koskee 100 hengen tilaisuuksia.

Satakunnassa rajoitukset koskevat yli 50 hengen tilaisuuksia. Pohjois-Pohjanmaalla lähes vastaava rajoitus astuu voimaan 26. päivä.

Rajoitusten vaihtoehtona voi ottaa käyttöön koronapassin.

Ravintolarajoituksia on voimassa leviämisalueilla, ja niitä on jatkettu vuoden loppuun. Rajoitukset ovat voimassa muun muassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Pääkaupunkiseudun tuoreiden suositusten lisäksi Uudenmaan koronakoordinaatio­ryhmän kokouksessa torstaina pöydällä on vastaavien, Hus-piirin laajuisten suositusten käyttöönotto. Petäjän mukaan suositus on mahdollinen.

Keitä toimilla suojellaan?

Petäjän mukaan sekä rajoituksilla että suosituksilla suojellaan kaikkia.

”Vaikka rokottamattoman riski joutua sairaalaan on arviolta 20-kertainen rokotettuun verrattuna, voi rokotettukin saada tartunnan, levittää sitä ja sairastua.”

Petäjä myöntää, että rokotettu voi mieltää tilanteen epäreiluksi.

”Tässä ei kuitenkaan ole kyse reiluudesta vaan tartunta­­taudista, joka muuttaa käyttäytymistään.”

Miksi myös rokotettujen elämää rajoitetaan?

Petäjän mukaan kaikkia rajoitetaan, mutta toisin kuin rokottamattomat, rokotetut saavat koronapassin ansiosta helpommin vapautuksia.

”Kaikki toimet, jotka edistävät rokotepassin käyttöä, on se sitten lainsäädäntöä, ohjeistusta tai yrittäjien oma-aloitteista toimintaa, helpottavat epidemiasta läpi pääsemistä.”

Miksi suositukset kohdistettiin maskisuosituksen lisäksi juuri työelämään?

Etätyösuositus annettiin Petäjän mukaan siksi, että työpaikoilla syntyy paljon kontakteja, joissa tartunnat ovat levinneet.

”Olemme oppineet, että etätyöskentely­malli on aika tehokas.”

Milloin nykyisistä rajoituksista aikaisintaan päästään eroon, ja mitä se vaatii?

Niin kauan kun koronatilanne on huononeva, on rajoitusten ennallaan pitäminen tai jopa niiden lisääminen Petäjän mukaan aiheellista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa, että tuoreet suositukset ja rajoitukset kohentavat tilannetta edes jouluksi.

”Nämä muutokset tehtiin enemmänkin aivan viime hetkellä, nousevan tautitilanteen ohjaamina. Itse arvelen, että sairaala­kuormituksen näkökulmasta tautihuippukin saavutetaan vasta vuodenvaihteessa.”

Tällä hetkellä sairaalahoidossa on enemmän potilaita kuin kertaakaan epidemian aikana.

Lue lisää: Vuodenvaihteeseen odotetaan suurta hoitopainetta, eri virukset uhkaavat henkilöstön riittävyyttä: ”Uskomme, että rs-epidemiasta tulee raju”

Petäjän mukaan nyt on ponnisteltava, että ensimmäisiä rokotusannoksia otetaan, ja kaksi annosta ottaneilla rokotussuoja pysyy ajan tasalla. Tämä tarkoittaa kolmannen rokotus­annoksen ottamista kunhan sellainen on tarjolla.

”Lisäksi on huolehdittava, että kun joudumme rajoittamaan, rajoitukset kohdistuvat mahdollisimman tarkkaan rokottamattomiin. Kohdentamisen väline on koronapassi.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat