THL kertoo torstaina 5–11-vuotiaiden koronarokotuksista – Tämä lasten tartunnoista ja vakavista tautimuodoista Suomessa tiedetään - Kotimaa | HS.fi

THL kertoo torstaina 5–11-vuotiaiden korona­rokotuksista – Tämä lasten tartunnoista ja vakavista tauti­muodoista Suomessa tiedetään

Lapsilla todettujen koronatartuntojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa lokakuun puolivälistä asti, aivan kuten aikuisillakin. Vaikka epidemia on kiihtynyt, ei lasten vakava tautimuoto ole lisääntynyt.

Lapsi saa koronatartunnan koulua tai päiväkotia todennäköisemmin kotoa. Kuvituskuva.

1.12.2021 2:00 | Päivitetty 1.12.2021 17:14

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo torstaina 2. joulukuuta 5–11-vuotiaiden koronavirusrokotuksista Suomessa. Tiedotustilaisuus lasten koronarokotuksista pidetään kello 16.30–17.30.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lasten koronarokotukset alkoivat jo viime kuussa, ja Suomessakin tietoa lasten koronarokotuksista on odotettu. Mutta mitä lasten tartunnoista ja vakavista tautimuodoista tällä hetkellä tiedetään?

Lapsilla todettujen koronatartuntojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa lokakuun puolivälistä asti, jolloin Suomessa todettiin yhteensä viikoittain noin 4 000 tartuntaa. Nyt luku on noussut noin 7 000:een. Samalla alle 12-vuotiaiden osuus tartunnan saaneista on kasvanut: viikolla 46 osuus oli 27 prosenttia. Tähän asti osuus on pysynyt 5–10 prosentin kieppeillä, kertoo ylilääkäri Emmi Sarvikivi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

”Olemme aiemminkin huomanneet, että ilmaantuvuuden noustessa voimakkaasti aikuisten keskuudessa ilmaantuvuus nousee lastenkin keskuudessa”, hän sanoo.

Todettujen koronatartuntojen määrään vaikuttavat testausaktiivisuus ja voimassaoleva testiohjeistus.

”Alle 12-vuotiaiden lasten osuus kaikista todetuista tartunnoista kääntyi aika selkeään nousuun, kun suositusta aikuisten testaamista lievennettiin.”

Tapausmäärät ovat lisääntyneet lokakuun puolivälistä alkaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä, myös lasten keskuudessa.

Marraskuun puoliväliin mennessä positiivisten pcr-testien osuus 0–6-vuotiaiden keskuudessa nousi 5,8 prosentista 6,2 prosenttiin, 7–11-vuotiaiden keskuudessa 7,3:sta 10,3:een, 12–15-vuotiaiden keskuudessa 4,7:stä 5,5:een. Osuus 16–19-vuotiaiden keskuudessa laski 4,3:sta 4,0:aan.

”Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro, kuinka suuri osa kunkin ikäluokan lapsista saa positiivisen tuloksen. Ne kertovat ainoastaan, kuinka suuri osa testiin hakeutuneista todetaan positiiviseksi”, sanoo lasten infektiolääkäri Tea Nieminen Husin Uudesta lastensairaalasta.

Alakouluikäisten tartunnat ovat nousseet otsikoihin viime kuukauden aikana myös koulualtistusten vuoksi.

Lue lisää: Koulussa levinnyt korona­virus ehti tarttua kymmeniin – Vanhemmat laittoivat lopulta lapset itse karanteeniin

Lue lisää: Helsinkiläis­koulu ei kertonut korona­tartuntojen leviämisestä heti – Rehtori selittää vaitonaisuutta ”terveys­tietojen salaisuudella”

Koulun oppimistilanteet eivät kuitenkaan ole kertyneen tiedon valossa tartuntojen lähde. Myös THL:n Sarvikivi pitää koulua terveysturvallisuuden kannalta turvallisena paikkana.

Suurin osa lapsista saa tartunnan perhepiiristä, yleensä rokottamattomalta vanhemmaltaan.

”Muita tartuntapaikkoja ovat muut lähikontaktit kuten sukulaiset ja läheiset ystävät tai harrastukset, joissa ollaan lähikontaktissa sisätilassa. Kouluihin liittyvät tartunnatkin tulevat yleensä läheiseltä ystävältä eivätkä esimerkiksi altistumistilanteesta koululuokassa”, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan koulualtistumis­tilanteet ja asetetut karanteenit saattavat lisätä tehtyjen testien määrää ja samalla oireettomien tartuntojen löytämistä.

Koska vertailtavista ryhmistä osa on rokotettu, sekin voi heijastua testiin hakeutumiseen.

Lue lisää: Suomi tekee päätöksiä lasten korona­rokottamisesta joulu­kuun alussa – THL:n Nohynek: ”Usein on niin, että lasten kohdalla ollaan ekstra­tarkkoja”

Vaikka epidemia on kiihtynyt, ei lasten vakava tautimuoto ole lisääntynyt, THL:n Sarvikivi kertoo. Myös lapsen sairaanhoitoon joutuminen erittäin harvinaista sekin. Husin alueella keuhkotulehduksen takia hoidossa on koko epidemian aikana ollut vain yksittäisiä alle 16-vuotiaita.

Tyypillisesti tauti on lapsella tai nuorella lievä ja muistuttaa oirekuvaltaan tavallista flunssaa: nuhaa, yskää ja lämpöilyä.

Onko lapsilla ollut tarpeeksi vakavia tautimuotoja ja koronakuolemia, jotta rokotuspäätös voitaisiin tästä näkökulmasta tehdä?

THL:n alaisen Kansallisen rokotus­asiantuntijaryhmän (Krar) on määrä esittää lausuntonsa 5–11-vuotiaiden koronarokottamisen osalta joulukuun ensimmäisenä päivänä. THL tiedottaa Krarin lausunnosta torstaina 2. joulukuuta.

Krarin työryhmässä pohditaan päätöstä päivitetyn koronarokotus­strategian mukaisesti sekä sairastavuuden ja vakavan tautimuodon että koronatapausten vähentämisen näkökulmista. Tähän asti koronarokottamisen pääasiallisena tarkoituksena on ollut vähentää sairaala- ja tehohoidon tarvetta, kuolemia ja eliniän menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

Mutta onko lapsilla ollut tarpeeksi vakavia tautimuotoja ja koronakuolemia, jotta rokotuspäätös voitaisiin tästä näkökulmasta tehdä?

”Tämä on yksi kysymyksistä, joita pohditaan Krarin työryhmässä. Tässä kohtaa en voi vielä ottaa asiaan kantaa”, sanoo THL:n ylilääkäri ja Krarin sihteeri Hanna Nohynek.

Nohynekin mukaan myyntilupaa varten tehdyissä tutkimuksissa koronarokote on estänyt lapsilla tehokkaasti tartuntoja sekä vakavia tautimuotoja ja koronakuolemia lieviä sairastumisia. Koska vakava koronatauti on kovin harvinainen alle 12-vuotiailla lapsilla, tutkimuksissa ei havaittu vakavia tautimuotoja ja koronakuolemia.

Alle 16-vuotiaita potilaita on ollut koronataudin takia lastentautien vuode- ja teho-osastoilla hoidossa yhteensä 103, joista 6 tehohoidossa.

Todennäköisesti valtaosa lasten harvinaisista vakavista taudeista ja kuolemista olisi Nohynekin mukaan estettävissä rokotteilla, mutta nämä hyödyt pitää suhteuttaa rokottamisen mahdollisiin haittoihin.

”On kysyttävä, onko harvinaisten sairaalahoitoisten tapauksen estäminen riittävä, jotta sillä voidaan perustella tietty määrä allergisia reaktioita tai muita mahdollisia vakavia haittoja. Täytyy muistaa, että rokote on lääke ja lääkkeillä voi olla myös haittoja, tässä tapauksessa esimerkiksi sydänlihas­tulehduksia ja sisäkorva­ongelmia.”

Husin Nieminen peräänkuuluttaa työrauhan antamista asiantuntija­yhteisölle. Hän ei halua ottaa kantaa lasten rokottamiseen ennen Krarin päätöstä.

Sen Nieminen kuitenkin sanoo, että on oleellista pohtia, mitä lasten rokottamisella tavoitellaan. Koska rokottaminen ei kokonaan estä tartuntaa eikä myöskään tartuttamista, tulee lasten rokottamisen hyötyä ja haittoja arvioida tarkkaan. Lasten tautitaakka on Niemisen mukaan sen verran vähäinen, ettei rokottaminen sen suhteen ole itsestäänselvyys. Nykytiedon valossa ei lapsia voi myöskään pitää viruksen levittämisen moottorina.

Lasten tartunnat eivät kuormita sairaanhoitoa, Nieminen sanoo.

Koronavirus leviää yhä enimmäkseen rokottamattomien aikuisten joukossa, joten lasten rokottaminen ei ratkaisisi sairaalakuormitusta eikä hänen mukaansa edes väestössä leviävien tartuntojen ongelmaa.

”Sairaalahoidossa olleet lapsipotilaat tulevat yleensä perheistä, joissa aikuiset ovat rokottamattomia. Vaikka lasten rokottaminen aloitettaisiin, eivät rokottamattomat aikuiset tietenkään halua lapselleen rokotusta, ja näin rokottamattomien perheiden sisällä tartunnat jatkavat leviämistään ja viruskierto pysyy yllä”, Nieminen sanoo.

”Koko epidemian ajan on sanottu, että jos haluat suojata alle 12-vuotiaan lapsesi, ota rokotteet, koska lapsi saa tartunnan todennäköisimmin kotoa. Tämä pätee yhä.”

Oikaisu 1.12. kello 14: Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että koronatesteihin tulevat lapset perheistä, joissa aikuiset ovat rokottamattomia. Todellisuudessa siitä ei ole tietoa, minkälaisista perheistä testeihin hakeudutaan, mutta sairaalahoidossa olleet lapsipotilaat tulevat yleensä perheistä, joissa aikuiset ovat rokottamattomia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat