Sama tautitilanne, kuolemissa valtava ero – grafiikka näyttää, miten rokotukset ovat vähentäneet kuolemia maailmalla - Kotimaa | HS.fi

Sama tauti­tilanne, kuolemissa valtava ero – grafiikka näyttää, miten rokotukset ovat vähentäneet kuolemia maailmalla

Mika Rämetin mukaan rokotuskattavuuden ja kuolleisuuden vertailu ei ole kovin hyödyllistä. Hänestä järkevämpää olisi verrata esimerkiksi Italian tilanteeseen pandemian alussa, kun kukaan ei ollut vielä saanut rokotetta.

Sairaalahoitoa tarvitsevat useimmin yli 60-vuotiaat koronapotilaat, joten heidän rokotuskattavuutensa vaikuttaa eniten myös kuolleisuuteen. Koronarokotteita jakavan bussin työntekijä Berliinissä marraskuussa 2021.

24.11. 19:39 | Päivitetty 24.11. 21:15

Irlannissa ja Unkarissa koronatartuntojen ilmaantuvuus on kehittynyt viime aikoina melko samansuuntaisesti. Silti Unkarissa on viime viikkoina ollut liki kahdeksan kertaa enemmän koronakuolemia väkimäärään suhteutettuna.

Yksi selitys tilanteelle voi olla rokotuskattavuus: Unkarissa noin 60 prosenttia väestöstä on saanut kaksi rokotetta, Irlannissa jo yli 75 prosenttia.

HS kokosi grafiikkaan tiedot maiden rokotuskattavuudesta sekä kuolemien ja tartuntojen ilmaantuvuudesta.

Grafiikka näyttää suuret linjat: tällä hetkellä korkean rokotuskattavuuden maissa on vähemmän koronakuolemia kuin maissa, joissa on matalampi rokotuskattavuus.

Grafiikka on pysäytyskuva nykytilanteesta. Tartuntatilanne on saattanut olla toisenlainen muutama viikko sitten, jolloin grafiikassa näkyvät kuolemaan johtaneet tartunnat on saatu.

Näin on esimerkiksi Latviassa. Kuun vaihteessa ilmaantuvuus oli Latviassa lähellä 1 800:aa, kun nyt se on runsaat 700. Tämä selittänee osaltaan Latvian isoja kuolleisuuslukuja.

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan grafiikka kuvaa yleistä trendiä hyvin.

”Tästä nousee esiin myös se, että jos on paljon tartuntoja, kuolemia tulee lisää myös niissä maissa, joissa on korkeat rokotuskattavuudet. Ei paljon, kyllähän rokotukset kuolleisuutta hillitsevät.”

”Yhdistelmä, jossa on matala rokotuskattavuus ja korkeat tartuntamäärät, on ehdottomasti kaikista huonoin”, Kontio toteaa.

Yksittäisen maan tilannetta grafiikka ei pysty varmuudella selittämään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koronakuolemia on nyt ollut suhteellisen vähän, vaikka maassa onkin melko alhainen rokotuskattavuus.

Vähäisiä kuolemia saattavat selittää Yhdysvaltain melko vähäiset tartuntamäärät viime aikoina.

Kontio muistuttaa, että kuolleisuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, millainen terveydenhuolto maassa on, onko sairaalaan helppo hakeutua ja mikä väestön terveydentila on yleisellä tasolla. Nämä voivat selittää eroja korona­kuolleisuudessa esimerkiksi sellaisissa maissa, joissa rokotuskattavuus ja tartuntamäärät ovat suunnilleen samaa luokkaa.

Muun muassa Euroopan komissio on jakanut Twitter-tilillään samankaltaisen grafiikan, jota on jaettu paljon uudestaan. Grafiikassa on käytetty Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) keräämiä rokotustietoja ja kuolinlukuja marraskuun kahdelta ensimmäiseltä viikolta.

Äkkiseltään grafiikasta voi todellakin tehdä saman havainnon: korkea rokotuskattavuus vähentää kuolemia. Esimerkiksi Irlannissa koronakuolemia on melko vähän, kun taas alhaisen rokotuskattavuuden Bulgariassa tilanne on päinvastainen.

ECDC:n grafiikassa ei huomioida tautitilanteen vaikutusta kuolemiin. Kun virusta on paljon liikkeellä, useampi sairastuu vakavasti ja on vaarassa kuolla tautiin.

ECDC:n grafiikassa näytetään rokotettujen osuus aikuisväestöstä, HS:n grafiikassa koko väestöstä.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan maiden rokotuskattavuuden ja koronakuolemien vertailu sellaisenaan ei ole erityisen hedelmällistä. Hänen mielestään koronapotilaiden ja kuolleiden nykyistä määrää pitäisi verrata tilanteeseen, jossa yhtäkään heistä ei olisi rokotettu.

”Pitäisi oikeasti verrata tilanteeseen, joka oli esimerkiksi Italiassa keväällä 2020. Se on relevantimpi verrokki”, Rämet sanoo.

”Sitä kautta voisi näyttää, kuinka paljon rokotuksilla on vältetty sairaalatapauksia ja kuolemia.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti viime viikolla, että rokotettuihin verrattuna rokottamattomilla on ollut 19-kertainen riski joutua erikois­sairaanhoitoon ja 33-kertainen riski joutua tehohoitoon elo–lokakuussa.

Rämet sanoo, että pelkästään kuolemia ja rokotuskattavuutta vertailemalla ei myöskään voi tulkita sitä, toimiiko koronarokote. Sen teho on osoitettu kliinisissä tutkimuksissa kiistattomasti, mutta korona­kuolleisuuteen vaikuttaa myös epidemian laajuus.

”Jos ei ole tautia, ei tule myöskään tapauksia, vaikka olisi nollan prosentin rokotuskattavuus ja huonosti toimiva rokote.”

”Nyt meillä on Suomessa kontakteja, emmekä ole sulussa, kuten aiemmin. Siksi virus kiertää enemmän ja menee läpi väestön.”

Rämetin mielestä nyt olisi tärkeää yrittää hillitä sairaalahoidon kuormitusta ja käyttää aika rokotusten edistämiseen.

Kasvava sairaalahoidon tarve enteilee uusia kuolemantapauksia. Koska sairaalahoitoa tarvitsevat useimmin yli 60-vuotiaat koronapotilaat, heidän rokotuskattavuutensa vaikuttaa eniten myös kuolleisuuteen.

Koko väestön rokotuskattavuuden laajentaminen taas vaikuttaa epäsuorasti hillitsemällä epidemiaa.

Suomessa THL suosittelee kolmansia koronarokote­annoksia kaikille yli 60 vuotta täyttäneille. Mia Kontion mukaan Suomessa kolmansia annoksia tärkeämpää olisi kuitenkin saada annettua ensimmäisiä ja toisia rokote­annoksia erityisesti yli 50-vuotiaille.

”Kakkosrokotteen saaneiden sairaalahoitoa vaativien osuus on hyvin pieni. Kolmansien rokotusannosten vaikutus, jolla estetään sairaalahoitoon joutumista, on todella vähäinen verrattuna ykkös- ja kakkos­annoksiin.”

Myös THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi HS:lle keskiviikkona, ettei sairaaloiden kuormitus riipu lasten rokotuksista tai kolmansista annoksista vaan rokottamattomista aikuisista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat