Suomessa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, aiotaanko alle 12-vuotiaita lapsia rokottaa koronavirusta vastaan ja tulisiko kolmansia rokoteannoksia aikaistaa ja laajentaa koko väestöön.
Keskustelusta on hukkunut fokus, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
”Kaikkein tärkeintä olisi saada rokottamattomat aikuiset rokotettua. Se on numero ykkönen. Vasta kakkosena tulevat nämä muut asiat”, hän sanoo.
”Siinä mielessä näillä asioilla ei ole minusta tulenpalavaa kiirettä.”
Keskiviikon tietojen mukaan 81,1 prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut nyt kaksi rokotusannosta. Luku on kasvanut viime viikkoina vain hyvin vähän.
Nohynek perustelee kantaansa sillä, että ensimmäisillä ja toisilla annoksilla on suurin vaikutus erikoissairaanhoidon kuormitukseen.
Yhdysvalloissa rokoteasiantuntijaryhmä Acip on laskenut, kuinka paljon kolmansia annoksia tulisi antaa, jotta estettäisiin yksi sairaalatapaus.
”Se on moninkertainen luku verrattuna siihen, mitä ensimmäisellä ja toisella annoksella saadaan aikaan”, sanoo Nohynek.
Acipin laskelmassa täysi sarja eli kaksi annosta tulee antaa yli 65-vuotiailla 50 ihmiselle, jotta yksi sairaalatapaus estetään. Tehosteannoksia tulisi antaa lähes kymmenen kertaa enemmän, 481 ihmiselle, jotta saadaan sama vaikutus.
18–29-vuotiailla nuorilla samat luvut ovat 396 ja 8 738. Tehosteannoksia tulisi siis antaa sairaalatapausten ehkäisemiseksi 22-kertainen määrä.
Lue lisää: Hämmentääkö rokotettujen määrä sairaalassa? Grafiikat näyttävät, miten lukuja tulisi tulkita
Keskimäärin rokottamattomien rokottaminen on siis tehokkaampaa kuin kolmansien annosten antaminen.
Kolmansilla annoksilla saadaan kyllä ehkäistyä tartuntoja, mutta se ei ole ollut Suomen strategian keskiössä. Tärkeintä on ollut vakavan taudin estäminen, sanoo Nohynek.
”Jos tätä katsoo sairaaloiden kantokyvyn näkökulmasta, suurin riski saada vakava tauti on tällä hetkellä nimenomaan rokottamattomilla 50–70-vuotiailla aikuisilla.”
Kolmansia rokotuksia annetaan tällä hetkellä Suomessa muun muassa yli 60-vuotiaille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Yli 80-vuotiaista enemmän kuin yksi viidestä on jo saanut kolmannen annoksensa.
Torstaina Euroopan lääkeviraston (Ema) odotetaan ottavan kantaa 5–11-vuotiaiden lasten rokotuksiin. Ensi viikolla 1. joulukuuta odotetaan puolestaan, että Suomen Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä (Krar) antaa asiasta lausuntonsa.
Nohynekin mielestä vaikea tautitilanne ei anna syytä kiirehtiä sitä tämän enempää.
”Sellaisen aikataulun olemme tehneet”, Nohynek sanoo.
”Kun nyt ollaan huolissaan sairaaloiden kantokyvystä, sitä ei hirveästi auteta lapsia rokottamalla. Lapset eivät juurikaan joudu sairaalaan. Lapset eivät myöskään ole pääasiallinen tartunnan lähde nyt sairaalaan joutuville.”
Krarin lausunnon pohjalta THL esittää oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.
Krarin on tarkoitus lausua samana päivänä myös siitä, tulisiko kolmansia rokotuksia laajentaa suuremmalle joukolle.
