Miten ihmiset jaksavat jälleen uusia rajoituksia? Asiantuntija: ”On erittäin ymmärrettävää, ettei aina jaksetakaan” - Kotimaa | HS.fi

Miten ihmiset jaksavat jälleen uusia rajoituksia? Asiantuntija: ”On erittäin ymmärrettävää, ettei aina jaksetakaan”

Tällä viikolla monilla alueilla on otettu käyttöön uusia rajoituksia ja suosituksia koronavirustilanteen vuoksi.

Johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi koronavirustilanteesta tiedotustilaisuudessa.

25.11. 8:42 | Päivitetty 25.11. 16:00

Uusien rajoitusten jälkeinen tilanne puhutti, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjestivät viikoittaisen koronakatsauksensa torstaina.

Asiantuntijoilta kysyttiin, kuinka hyvin he uskovat suomalaisten jaksavan jälleen uusia rajoituksia ja suosituksia.

”On erittäin ymmärrettävää, ettei aina jaksetakaan”, sanoi johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.

”Sen takia me näissäkin tilaisuuksissa haluamme luoda myös näkymää tulevaisuuteen. Ei tämä pandemia ja epidemia ikuisesti jatku.”

HS seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä. Seuranta löytyy tämän jutun lopusta.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin vaikea. Suomessa on aamupäivän tietojen mukaan 49 koronapotilasta tehohoidossa, ja sairaalahoitoa vaativia potilaita on yli 300.

THL:n tilastoihin tiedot päivittyvät viiveellä, ja vielä aamun tilaisuudessakin tehohoitopotilaiden määräksi kerrottiin matalampia lukuja.

Lue lisää: Krista Kiurun mukaan jäljellä on enää yksi koronapotilaan tehohoitopaikka – Ylilääkäri kertoo, millainen tehohoidon tilanne todellisuudessa on

Tartuntojen määrä on jatkanut kasvuaan. Esimerkiksi viime viikolla todettiin 7 200 tartuntaa, mikä oli noin 1 200 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla.

Voipio-Pulkki korosti, että jatko riippuu maailman tilanteen lisäksi myös siitä, mitä me suomalaisina teemme.

”Rokotuskattavuus on kuitenkin loppujen lopuksi se ulospääsy tästä.”

Suomessa koko väestöstä 71, 8 prosenttia on saanut koronavirusrokotuksen.

Tilaisuudessa esiteltiin tuoreita tietoja eri kieliryhmien rokotuskattavuuksista. Suomen-, saamen- ja ruotsinkielisillä kattavuudet ovat yli 80 prosenttia.

Muita kieliä puhuvista rokotuksiin oikeutetuista vain 52 prosenttia on ottanut rokotuksen. Toisaalta vielä elokuussa osuus oli vain 11 prosenttia.

”Tästä voisi ajatella, että muunkieliset ovat aloittaneet ottamaan rokotteita huomattavasti myöhemmin kuin virallisia kieliä puhuvat, mutta rokotukset ovat edenneet samaa tahtia”, sanoi johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on vielä noin 661 000. HS kysyi Kontiolta, miten rokottamattomia vielä motivoitaisiin.

Kontio uskoo, että suurimmassa vakavan taudin riskissä olevat tavoitetaan kyllä tiedotustilaisuuksien ja perinteisen median kautta.

”Puhutaan lähinnä 50 vuotta täyttäneistä. He varmasti seuraavat uutisia ja ovat tietoisia tästä tilanteesta. Heidän kannustamisensa rokotuksiin on suhteellisen vaikeaa, jos ei näillä viesteillä ole päästy tässä asiassa heitä vakuuttamaan”, Kontio sanoi.

Kontio sanoi ymmärtävänsä, että kaikissa kunnissa ”kohtalaisen haluttomia rokottamattomia” ei ole tehokkaasti tavoitettu.

”Työvoimaa täytyy myös suunnata muualle. Totta kai tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että ihmiset ottaisivat ensimmäisen ja toisen rokotteen, mutta meidän täytyy antaa myös niitä kolmansia, ja influenssarokotuskausi on menossa.”

Voipio-Pulkin mukaan ihmiset vaikuttavat harkitsevan, miten rokotteen ottamatta jättäminen vaikuttaa heidän omaan elämäänsä. Hänestä siihen tulisi nyt vedota.

”Alueelta kuuluu vähän sellaista tietoa, että aina kun koronapassi mainitaan, rokotusaktiivisuus nousee ja jopa testeissä käydään lähempänä viikonloppua vähän enemmän.”

Myöhemmin torstaina hallitus kertoi uusista ravintolarajoituksista, joiden avulla ravintolat voivat anniskella alkoholia ilman koronapassia vain kello 17 asti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat