Tutkimus: Harva suomalainen tietää, että suurin osa lääkeaineiden ympäristöpäästöistä tulee lääkkeiden käytöstä - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Harva suomalainen tietää, että suurin osa lääke­aineiden ympäristö­päästöistä tulee lääkkeiden käytöstä

Itä-Suomen yliopiston toteuttaman kyselyn vastaajat luulivat, että lääkeaineita päätyy vesistöihin eniten lääketeollisuuden jätevesistä.

Lääkeainejämien vaikutukset ympäristölle huolettivat monia kyselyyn vastanneita suomalaisia.

25.11. 15:42

Suomalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mistä lääkkeiden ympäristöpäästöt johtuvat, kertoo Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tuore tutkimus.

Tutkimuksessa 90 prosenttia vastaajista tiedosti, että lääkeaineita päätyy vesistöihin myös Suomessa.

Suomalaiset kuitenkin arvioivat, että päästöjä aiheutuisi eniten lääketeollisuuden jätevesistä. Todellisuudessa merkittävin päästölähde on ihmisten lääkkeiden käyttö, mutta sen merkityksen vastaajat arvioivat vähäiseksi. Lääkejäämiä erittyy virtsan mukana vesistöihin.

”Tämä ero väestön käsitysten ja todellisen tilanteen välillä osoittaa, että tietoisuutta lääkkeisiin liittyvistä ympäristöasioista on tarvetta lisätä”, sanotaan tiedotteessa.

Suomalaisten asenteissa ja näkemyksissä näkyy ympäristö­ystävällisyys, selviää tutkimuksesta. Lääkeainejäämät koettiin ympäristöriskiksi, ja niiden vaikutukset ympäristölle ja ihmisten terveydelle huolettivat monia.

Kuitenkin vain alle 60 prosenttia olisi valmis huomioimaan lääkevalmisteen ympäristövaikutukset yhtenä reseptilääkkeen valintakriteerinä.

”Tämä voi osaltaan johtua siitä, että ajatus on vastaajille uusi, eikä Suomessa ole vielä käytössä lääkkeiden ympäristö­luokittelu­järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaiset valinnat”, tiedotteessa todetaan.

Sen sijaan 86 prosenttia piti tärkeänä, että lääkkeen pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä. 82 prosentin mielestä on tärkeää, että lääkeyritysten toiminta on ympäristöystävällistä ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.

Tutkimus on osa lääkkeiden kestävän kehityksen hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 2 030 18–79-vuotiasta Manner-Suomessa asuvaa ihmistä. Kysely tehtiin joulukuussa 2019.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat