Hämeenlinnan Evolla sijaitsevalla retkeilyalueella muhii poliittinen riita eri ministeriöiden välillä. Se koskee Evon tulevaisuutta, ja puntarissa ovat kansallispuisto ja uudenlainen retkeilyalue.
Vihreiden vetämä ympäristöministeriö (YM) haluaa suojella valtion maat lailla ja perustaa Evolle maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston.
Keskustavetoiselle maa- ja metsätalousministeriölle (MMM) tämä ei käy, vaan se haluaa pitää Evon valtion retkeilyalueena. Sitä kehittämään ministeriö nimitti keskiviikkona erityisen Evo-työryhmän.
Asetelma on erikoinen. Vasta kesäkuussa edellinen Evon tulevaisuutta pohtinut työryhmä sai oman selvityksensä valmiiksi.
Helsingin yliopiston YM:n toimeksiannosta asettama alueellinen työryhmä päätyi esittämään Evolle tiedekansallispuistoa, joka yhdistäisi eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelun sekä tutkimus- ja opetustoiminnan, luontoharrastuksen ja retkeilyn.
Lue lisää: Lähes 5 000 hehtaarin tiedekansallispuistoa on ehdotettu Evolle
Uudessa työryhmässä on kokolailla samanlainen edustus kuin kansallispuistoa esittäneessä työryhmässä, mutta muun muassa ympäristöministeriö ja ympäristöjärjestöt ovat jättäytyneet pois. Yliopistolta mukaan on pyydetty vain yksittäinen tutkija.
”Ei mitään järkeä, en ymmärrä ollenkaan”, ihmettelee uutta käännettä Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola. Hän toimi ympäristöministeriön työryhmän puheenjohtajana.
Professori Atte Korholan johtama työryhmä esitti Evolle tiedekansallispuistoa.
”Me teimme valtavan työn ja keräsimme suuren määrän aineistoa päätöksenteon tueksi. Kartoitimme mielipiteet ja kuulimme kaikkien kannat. On resurssien, varojen ja ihmisten ajan haaskausta, jos tämä kaikki aiotaan tehdä uudelleen”, Korhola sanoo.
Työryhmän käytössä oli myös tuore, keväällä 2020 valmistunut selvitys Evon retkeilyalueen käytöstä, Korhola kertoo: ”Pyörä on siis jo keksitty.”
Evolla on ollut kiistaa hakkuista, joita Metsähallitus on alueella tehnyt. Myös metsästys jakaa mielipiteitä.
Hakkuita kansallispuistossa ei sallittaisi, mutta metsästyksestä työryhmä teki vaihtoehtoisia esityksiä. Toisen mukaan hirven ajo alueella sallittaisiin, toisen mukaan myös hirvieläinten ja villisikojen metsästys tarkkaan rajattuna ajankohtana viranomaisten luvalla.
MMM:n työryhmän tehtävä on kehittää Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimus- ja opetuskäyttöä.
Tavoitteena on tehdä Evosta mallialue ja luontomatkailun huippukohde. Sitä valmistelevan Evo-työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
Kansallispuistoesitykseen työryhmä ei Niemelän mukaan ota kantaa, vaan se etsii ratkaisuja nimenomaan retkeilyalueen kehittämiseen.
”Nojaudun vahvasti toimeksiantoon. Tavoitteena on Evon alueen lisäksi katsoa retkeilyalueita laajemmin sekä etsiä kokonaan uudenlaista retkeilyalueen konseptia”, Niemelä kertoo.
Uudenlaiseen retkeilyalueeseen kuuluvat luontoelämysten ja reitistöjen lisäksi erilaiset matkailupalvelut ja majoituspaikat.
”Retkeilijöille pitäisi olla monenlaisia kohteita, joissa voi toteuttaa myös harrastustoimintaa, kuten vaikkapa maastopyöräilyä. Samaan aikaan retkeilyalue voi sisältää arvokkaita luontokohteita, jotka suojellaan. Tällaisia alueella maailmalla on paljon”, Niemelä kertoo.
”Virkistysalueiden kysyntä on kasvanut koko ajan. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan jatkossa myös uusia ulkoiluun, virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun erikoistuneita alueita.”
Evolla asuu 30–40 majavaa, joiden toimien myötä metsiin on syntynyt ainutlaatuinen koskeikkoympäristöjen kirjo. Pitkän seurannan ansiosta Evo on parhaiten tunnettuja majavamaisemia maailmassa.
Valtiolla on nykyisin seitsemän retkeilyalueita, Evon lisäksi muun muassa Ruunaa, Kylmäluoma, Oulujärvi ja Inari. Kansallispuistoja Suomessa on yli 40.
Retkeilyalueiden toiminta kuuluu hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön ohjaukseen. Kansallispuistoja puolestaan isännöi Metsähallituksen luontopalvelut ympäristöministeriön ohjauksessa.
Lue lisää: Lähes 5 000 hehtaarin tiedekansallispuistoa on ehdotettu Evolle