Yksinkertainen oivallus mullisti terveydenhoidon Sotkamossa: Yhtäkkiä kaikki potilaat ehditään hoitaa saman päivän aikana - Kotimaa | HS.fi

Sotkamon terveyskeskuksen odotustilassa oli rauhallista joulukuun alussa. Severi Salo, 82, odotteli vaimoaan saapuvaksi vastaanotolta.

Terveyskeskus ilman jonoa

Sotkamon terveysasemalla uudistettiin kaikki. Jako akuuttiin ja kiireettömään vastaanottoon poistettiin tehottomana. Enää asemalle tullaan käymään vain harvoin, asiat hoituvat puhelimella. Etähoito yleistyy terveyskeskuksissa ympäri maata, ja sen avulla tavoitellaan hoitotakuuta.


28.12.2021 2:00 | Päivitetty 28.12.2021 9:02

Nyt ollaan hyvinvointiyhteiskunnan tuotannon ytimessä.

Sotkamon terveysaseman hermokeskuksessa puhelimet soivat ja puheensorina täyttää huoneet. Asiakkaat soittavat tai hoitajat soittavat asiakkailleen. Joku tutkii potilaan lähettämää kuvaa iho-oireesta, toinen huikkaa kysymyksen viereen tulleelle lääkärille.

Odotusaulassa hiljaisuus pysäyttää. Aula on lähes tyhjä, samoin käytävät. Paikan päälle apua saamaan tullaan vain silloin, kun on oikeasti tarve. Enimmäkseen ei ole.

Sotkamossa, runsaan 10 000 asukkaan kainuulaisessa kunnassa, terveysaseman koko toiminta rysäytettiin uusiksi vuosi sitten. Lähtötilanteessa vellottiin katastrofin partaalla. Kiireettömään ajanvaraukseen oli kuukausien jonot.

”Maanantaiaamuisin käytävällä ei mahtunut liikkumaan, kun akuuttikäynnille tulevia potilaita oli niin paljon. Ihmisiä piilotettiin erilaisiin jonoihin, ja vastassa oli aina eri lääkäri tai hoitaja”, kuvaa apulaisylilääkäri Tuula Sassi.

Apulaisylilääkäri Tuula Sassi esittelee Sotkamossa käytössä olevaa mallia.

Kun homma viime vuonna konsulttiyrityksen kanssa uudistettiin, yhtäkkiä voitiin hoitaa kaikki päivän mittaan yhteyttä ottaneet saman päivän aikana.

Jonot katosivat, ja jonottomana on pysytty.

Sassi on vakuuttunut, että ratkaisu toimii ja että vastaavanlainen malli löytyy pian jokaisesta Suomen kunnasta, jos terveysasemat aikovat yltää hoitotakuuseen.

Hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä tänä syksynä, että perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään etenee vuonna 2023. Kiireettömään hoitoon terveysasemilla pitäisi silloin päästä viikon sisällä.

Sassi luettelee uuden mallin kulmakivet mielellään.

”Hoito alkaa heti. Kaikki potilaat saavat hoitovastaavan. Massasta seulotaan terveysriskissä olevat ja hoidetaan heitä valmentavalla otteella. Muutoksen myötä toiminta on taloudellisempaa ja asiakkaat ja henkilöstö tyytyväisempiä”, Sassi kuvaa.

Malliin kuuluu olennaisesti se, että iso osa potilaiden asioista hoidetaan puhelimitse. Työskentely tapahtuu tiimeissä, joissa vetovastuu vaihtuu ja lääkäri on aina lähellä.

”Pitää selvittää ummet ja lammet omahoitajalle.” – Terveysaseman asiakas

Mikä on jonottomuuden hinta? Vähintään se, että murrosvaiheessa uusiin toimintatapoihin tottuminen ottaa aikaa – sekä asiakkailta että henkilökunnalta.

Terveysaseman autiolla käytävällä lääkäriin pääsyä odottava asiakas ei halua sanoa nimeään julkisuuteen, mutta hänen mielestään lääkäriä on nykyään vaikeampi tavoittaa kuin ennen.

”En tykkää siitä välikädestä, että pitää selvittää ummet ja lammet omahoitajalle. Ennen pääsi lääkärille suoraan, kun tilasi ajan”, asiakas sanoo.

Severi Salo, 82, odottaa aulassa vaimoaan vastaanotolta. Hän ei löydä terveysaseman palveluista moitittavaa. Osan asioista on voinut hoitaa puhelimitse, ja käymäänkin on tarvittaessa päässyt.

”Vaivastahan se riippuu. Itselläni on ollut sydänvaivoja, ja niitä on hoidettu pallolaajennuksin useita kertoja. Toistaiseksi vaivat odottavat, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Salo sanoo.

Omahoitaja, hoitovastaava tai yhdyshenkilö – tärkeällä asialla on monta nimeä.

Arja Lukkarin, 68, puhelimeen omahoitajan Riitta-Liisa Leinosen numero on tallennettu nimellä.

”Hän on empaattinen, ja asenne on kohdallaan. Vuorovaikutus meillä toimii ja ohjeet tulevat selkosuomeksi. Hän laittaa asiat lääkärille katsottavaksi, lääkäri kommentoi ja hoitaja lukee tekstin minulle puhelimessa. Ennen oli aina eri hoitaja, eikä ketään saanut kiinni”, Lukkari kuvaa.

Sotkamolaiset Arja ja Kaisa Lukkari ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa terveyskeskuspalveluun.

Lukkari on tarvinnut hoitoa ja seurantaa vastikään koetun aivoinfarktin jälkeen. Omahoitaja soittaa Lukkarille välillä ”pistokokeita” ja kysyy kuulumisia, mikä ilahduttaa aina.

Asiakastyytyväisyyttä Sotkamossa ei ole vielä mitattu. Sassin tuntuma on, että jonottomuuteen ja omahoitajiin ollaan valtaosin tyytyväisiä, mutta vanhemmassa väestössä on niitä, jotka haluaisivat tulla aina paikan päälle.

Terveyskeskusten toimintaa on muokattu uusiksi viime aikoina Sotkamon lisäksi myös muualla. Kainuussa uutta mallia on viety onnistuneesti käytäntöön Kuhmossa ja Suomussalmella. Muualla maassa toteutus on pitkällä ainakin Siun sotessa Pohjois-Karjalassa ja Keusotessa Keski-Uudellamaalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen arvioi, että ylipäätään puhelinta hyödyntävä etäpalvelu on lisääntynyt Suomen terveysasemilla kauttaaltaan korona-aikana.

”Lopullista tasapainoa, eli kuinka paljon asioita voidaan hoitaa puhelimessa, ei vielä tiedetä. Nyt ollaan vaiheessa, jossa saadaan siitä tarkempaa tietoa”, Hämäläinen korostaa.

Selvää on, että kaikkien potilaiden kaikkia asioita ei voida hoitaa etänä. Mitä enemmän on sairauksia ja muuta elämään liittyvää huolta, sitä vaikeampi niitä on puhelimessa hoitaa, Hämäläinen kuvaa.

Hän muistuttaa myös luottamuksesta. Sitä voi olla vaikea rakentaa yksinomaan puhelimessa.

”Usein asiat ovat herkkiä ja arkaluonteisia. Potilas saattaa tulla ensimmäisellä käynnillään katsomaan, voiko vaikkapa lääkäriin luottaa. Ovensuussa hän lähtiessään ottaa sen tärkeimmän asian esille”, kuvaa terveyskeskuslääkärinäkin pitkään työskennellyt Hämäläinen.

Malli, jossa jokainen asiakas saa terveysasemalta yhdyshenkilön, kuulostaa Hämäläisen mielestä järkevältä. ”Kunhan lääkärin konsultaatio ja fyysisen vastaanottoajan järjestäminen onnistuvat aina, kun niille on tarvetta.”

Sotkamon terveysaseman hermokeskusta hallitsee seinätaulu, jossa jokaisen työsuoritteet näkyvät numeroina. Mikä on etäkontaktien osuus prosentteina? Kuinka monelle asiakkaalle hoitaja on yhdyshenkilönä?

Sairaanhoitaja Kaisu Rimpiläinen johtaa yhdyshenkilöiden tilastoa, vaikkei se mikään kilpailu olekaan. Rimpiläisellä on omahoidettavia 811.

”Hoitajana ajattelen, että minun työ tulee luvuilla näkyväksi. Aina sanotaan, että työtä on paljon. Tässä taululla näkyy, kuinka paljon sitä on”, Rimpiläinen toteaa.

Sairaanhoitaja Kaisu Rimpiläinen on vuorostaan tiimivastaavana.

Rimpiläisen omilta hoidettavilta tulee soittoja vaihtelevaan tahtiin. Joskus soittoja on alle kymmenen päivässä, joskus paljonkin enemmän.

Tähän mennessä lähes puolelle sotkamolaisista on nimetty yhdyshenkilö. Hermokeskuksessa syödään tonnikakkua aina, kun seuraava tuhat kuntalaista saadaan yhdyshenkilöiden kirjoihin ja kansiin.

Sari Niskanen ei vaihtaisi vanhaan. Hänen mielestään hoitajan työ on nyt itsenäisempää.

”On oma kirja, johon voi katsoa omat asiakkaat ja ottaa heidät vastaan, kun itselle sopii. On oma puhelin, johon asiakkaat soittavat. On työrauha tehdä töitä, vaikka tietysti ensiapu välillä muuttaa tilanteen”, kertoo Niskanen.

Lääkäriä konsultoidaan puheluiden lomassa tiuhaan. Kokonaan ilman lääkäriä hoituu Sassin mukaan 10–20 prosenttia hoitajien puheluista.

Etäkontaktien osuus vaihtelee hermokeskuksen taulussa 30 prosentista sataan. Sassi on laskenut koko henkilökunnan keskiarvon, ja se on 64 prosenttia.

Suurimpiin etähoito-osuuksiin eli 80–90 prosenttiin päästään pitkään palveluita käyttävien tiimissä.

”Liikkumattomat, ylipainoiset, tupakoivat ihmiset, joilla on riskejä riittävästi – hoitajat ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia heidän kanssaan”, Sassi sanoo.

Mikään pakko ei ole hoitaa tiettyä määrää etänä.

”Mutta ei homma toimi niinkään, että kaikki kutsutaan vastaanotolle, jos päivän lastista täytyy selvitä”, hän muistuttaa.

Sassi on laskenut senkin, paljonko uusi toimintatapa säästää rahaa.

”Kuusi lääkäriä olisi tarvittu lisää, jos olisi pyritty jonottomuuteen entisellä mallilla”, hän sanoo.

”Varalta otettujen röntgenkuvien määrä on pienentynyt paljon, samoin kuin sellaisten laboratoriotutkimusten, joita on teetetty, kun ei ole tunnettu potilasta. Kustannusten kova nousu on saatu taittumaan ja vähän laskemaankin”, Sassi kuvaa.

Koko Kainuun osalta tavoitteena on, että etänä pystyttäisiin palvelemaan valtaosa kontakteista. Kainuun soten vastuualuepäällikkö Arja Horto sanoo tavoitetta tarvittavan siihen, että hoitajat ja lääkärit oikeasti ryhtyisivät mallia käyttämään.

”Myöhemmin näemme, mikä se optimitaso on”, Horto korostaa.

Heikoimmin uusi toimintatapa on otettu vastaan Kajaanissa, jossa asuu puolet kainuulaisista. Siellä malli on herättänyt eniten negatiivista palautetta.

Kajaanin lähtötilanne viime vuonna oli kaaosmainen pitkine jonoineen, eikä etäpalveluun ja tiimityöhön perustuva malli lähtenyt ikinä rullaamaan.

”Henkilöstö suhtautui negatiivisemmin. Ei luotettu, että kuuntelemalla voi tehdä päätelmät, mistä on kyse ja miten hoidetaan”, Horto toteaa.

Hoitajia siirtyi pois, ja tilanne huononi entisestään. Nyt Kajaanin perusterveydenhuoltoa vaivaa jonojen ja lääkäripulan lisäksi hoitajapula.

Kajaanissa muualle siirtyneitä hoitajia paikkaamaan luotiin virtuaalitiimi, joka toimii Sotkamosta käsin. Horto uskoo, että virtuaalitiimiin ammattilaisia on myös helpompi rekrytoida. Tiimissä työskennelläkseen ei tarvitse asua välttämättä Kainuussa.

”Syntyi luottamus. Sitä tämä vaatii.” – Arja Lukkari

Yksi puhdas yllätyskin uuden toimintamallin mukana tuli. Oulun yliopisto nimittäin ilmoitti, ettei se lähetä enää lääketieteen kandejaan Kainuun soteen suuren etähoito-osuuden takia.

Nyt tilannetta räätälöidään yliopiston toiveiden mukaan uusiksi niin, että kandeille kertyy tarpeeksi lähikontakteja asiakkaiden kanssa.

Onko uuden ajan terveyskeskus etäpalveluineen sitten ratkaisu siihen, että koko maassa ylletään hoitotakuuseen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maaliskuisen tilaston mukaan lähes kaksi kolmesta kiireettömän avosairaanhoidon vastaanottokäynnistä järjestyi viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tilanne on kohentunut nopeasti, kun etäasiointi on lisääntynyt. Vuonna 2019 noin 40 prosenttia ylsi vastaavaan.

Hämäläisen mielestä etäpalvelut ja moniammatilliset tiimit ovat yksi tärkeä osa ratkaisua, kun hoitotakuuseen yritetään tulevilla hyvinvointialueilla yltää.

Arja Lukkari tapasi omahoitajansa kasvokkain hoitosuhteen alussa.

”Kemiat loksahtivat kohdalleen ja syntyi luottamus. Sitä tämä vaatii”, hän sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat