KHO:lta merkittävä päätös: Poliisi salasi rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimet esitutkintapöytäkirjasta laittomasti - Kotimaa | HS.fi

KHO:lta merkittävä päätös: Poliisi salasi rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimet esi­tutkinta­pöytä­kirjasta laittomasti

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että epäillyn kuuluminen järjestäytyneeseen rikollisryhmään ei ollut salassa pidettävää tietoa yksityiselämästä. Tiedot olivat merkityksellisiä esitutkinnan toimittamisen ja siinä selvitettyjen asioiden kannalta, KHO linjasi.

Korkein hallinto-oikeus antoi rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimiä koskevasta tapauksesta vuosikirjapäätöksen. Vuosikirjaan valitaan päätökset, joilla on yleistä merkitystä tai merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa

1.12.2021 10:42

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoo tuoreessa päätöksessään, että keskusrikospoliisin päätös salata rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimet esitutkintapöytäkirjasta United Brotherhood -rikollisjärjestöä koskevassa jutussa oli laiton.

Juttu koski laajaa rikoskokonaisuutta, jossa rikoksista epäiltynä oli muun muassa United Brotherhood -jengin johtaja ja iso liuta muita jengiläisiä. Keskusrikospoliisi salasi pöytäkirjasta rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimet salassa pidettävänä yksityiselämän tietona.

Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth valitti keskusrikospoliisin päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus katsoi rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimet julkisiksi, mutta keskusrikospoliisi valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

KHO katsoi vuosikirja­päätöksessään, että rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimiä ei kuulu salata tällaisessa yhteydessä esitutkinta­pöytäkirjasta.

KHO totesi, että tietoa rikoksesta epäillyn henkilön epäillystä kuulumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään ei kyseisessä yhteydessä voida pitää salattavana tietona henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

”Keskusrikospoliisin päätös on lainvastainen siltä osin kuin esitutkinta­pöytäkirjoja ei luovutettu Reinbothille niiden rikoksesta epäillyn asemassa olevien henkilöiden nimien osalta, joiden poliisi epäilee kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään”, KHO linjaa.

Keskeisenä oikeuskysymyksenä asiassa on ollut se, tuleeko poliisin salata esitutkinta­materiaalien julkisista versioista ainoastaan arkaluonteiset yksityiselämän tiedot vai myös yksityiselämän tietoja laajemmin.

KHO tuli siihen tulokseen, että myös muita kuin arkaluonteisia yksityiselämän tietoja voidaan salata esitutkinta­pöytäkirjoista. Samaan tulokseen KHO on päätynyt jo aiemmassa vuosikirja­päätöksessään.

”Kysymys tietojen salassa pidettävyydestä mainitun lainkohdan nojalla on ratkaistava tapauskohtaisesti”, KHO kirjoittaa.

KHO kuitenkin katsoi, että tiedot rikoksesta epäillyn asemassa olevien henkilöiden epäillystä kuulumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään olivat jutussa merkityksellisiä esitutkinnan toimittamisen ja siinä selvitettävien asioiden kannalta.

poliisihallitus on linjannut tutkinnanjohtajille ohjeita salassapidosta julkisuuskäsikirjaksi nimeämässään asiakirjassa. Aiemman oikeuskäytännön ja lain esitöiden lisäksi keskusrikospoliisi on viitannut salauspäätöksen perusteluissaan muun muassa tähän asiakirjaan.

Poliisihallitus on kertonut, että se päivittää julkisuuskäsikirjaa tarvittaessa.

KHO:n tuoreen vuosikirjapäätöksen perusteluissa on käsitelty melko kapeasti sitä, koska jokin asia voidaan tulkita esitutkinnassa rikoksesta epäillyn yksityiselämän piiriin kuuluvaksi ja koska ei.

Päätöksen perusteella KHO näyttää siis kuitenkin pitävän lähtökohtaisesti julkisena rikoksesta epäiltyjä koskevaa tietoa, joka on merkityksellistä selvitettävän rikostapauksen kannalta.

Esitutkintamateriaali tulee julkiseksi, kun poliisi lopettaa tutkinnan, syyttäjä tekee päätöksen jättää epäiltyä syyttämättä tai asian käsittely alkaa oikeudessa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat