Jengiläisten nimien salailu todettiin laittomaksi – Poliisi näyttää silti jatkavan salaamista muissa rikoksista epäiltyjen yksityisasioissa - Kotimaa | HS.fi

Jengiläisten nimien salailu todettiin laittomaksi – Poliisi näyttää silti jatkavan salaamista muissa rikoksista epäiltyjen yksityisasioissa

Poliisihallitus aikoo muuttaa KHO:n päätöksen takia vain jengiläisten nimiä koskevaa salausohjeistustaan. Emeritusprofessori Olli Mäenpään mukaan päätöksellä pitäisi olla kuitenkin myös laajempaa merkitystä.

Vesa Moilanen / Lehtikuva

2.12.2021 16:48

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi keskiviikkona päätöksen, jonka on odotettu antavan ratkaisun aineksia poliisin salauskäytännöistä johtuviin oikeuskamppailuihin. Poliisihallitus aikoo kuitenkin tulkita annettua ratkaisua suppeasti, mikä ennakoi oikeuskiistojen jatkumista eri oikeusasteissa.

Päätöksessään KHO katsoi, että keskusrikospoliisi on salannut laittomasti rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimiä esitutkintapöytäkirjasta. KHO:n mukaan jengiläisyys United Brotherhoodissa oli merkityksellistä esitutkinnan toimittamisen ja siinä selvitettyjen asioiden kannalta.

Poliisin salauksista oli alkujaan valittanut Helsingin Sanomien toimittaja Susanna Reinboth.

”Keskusrikospoliisin päätös on lainvastainen siltä osin kuin esitutkinta­pöytäkirjoja ei luovutettu Reinbothille niiden rikoksesta epäillyn asemassa olevien henkilöiden nimien osalta, joiden poliisi epäilee kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään”, KHO katsoi.

Oikeuskiistan ytimessä on se, mitä kaikkea poliisi voi salata ihmisten yksityiselämän piiriin kuuluvana tietona rikosjuttujen esitutkintapöytäkirjasta.

Poliisihallitus on ohjeistanut julkisuuskäsikirjaksi nimeämässään asiakirjassa tutkinnanjohtajia salaamaan jengiläisten nimet yksityiselämää koskevina tietoina.

Poliisiylitarkastaja Niina Uskali sanoo, että Poliisihallitus päivittää julkisuuskäsikirjaa tuoreimman päätöksen ja muun uuden oikeuskäytännön perusteella.

Uskalin mukaan KHO:n päätöksen pikaisen lukemisen perusteella vaikuttaa siltä, että rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimiä ei salata jatkossa ainakaan silloin, kun jengiläisyys on merkittävää esitutkinnan toimittamisen ja selvitettyjen asioiden kannalta.

Uskali kuitenkin tulkitsee, että KHO:n päätös ei päde mihinkään muuhun kuin jengin jäsenyyteen tällaisessa tilanteessa.

”Näihin epäillystä kuulumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään tämä antaa sen tuen tulkita asia niin, että kyseinen tieto ei ole salassa pidettävää. Mutta KHO:n perustelu ei kata missään tapauksessa kaikkia niitä asioita, jotka kuuluvat yksityiselämän piiriin”, Uskali sanoo.

Uskali sanoo, että poliisi oli toivonut päätöksestä laajempaa tukea sille, millä perusteilla jengin jäsenyys olisi yleisesti julkista tai salaista sekä mahdollisesti laajempaa kantaa siitä, millä perusteilla yksityiselämää koskevat tiedot esitutkinnassa ovat julkisia ja millä salaisia.

Hänen tulkintansa mukaan päätöksestä ei pysty kuitenkaan etsimään selkänojaa muuhun kuin jengin jäsenyyttä koskevaan asiaan esitutkinta-asioissa.

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää katsoo, että oikeus on päätöksessä tarkoituksella ottanut kantaa vain epäiltyjen rikollisryhmän jäsenyyden julkisuutta koskevaan asiaan.

Hänen mukaansa viranomaisen kuuluu silti päätöksen julkisuutta arvioidessaan tapauskohtaisesti harkita, onko jokin salattavan yksityiselämän piiriin muuten kuuluva asia rikosasian selvittämisen kannalta merkittävä. Hän pitää selvänä, että sama logiikka voi koskea vastaavissa tilanteissa muitakin asioita kuin jengiläisyyttä.

Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, voiko poliisi salata vaikkapa perheväkivaltaan tai parittamiseen liittyviä tietoja esitutkinnoista.

”Kyllä minun mielestäni tuosta KHO:n ratkaisusta on luettavissa se, että sellainen kategorinen salassapito ei ole mahdollista. Asia pitää arvioida tapauksen erityispiirteiden mukaisesti ja pohtia, onko sillä asialla kiinteä yhteys siihen rikoksen selvittämiseen”, Mäenpää sanoo.

Mäenpää oli aikoinaan mukana valmistelemassa nykyistä julkisuuslakia. Hänen käsityksensä mukaan ajatuksena oli silloin, että lähtökohtaisesti vain arkaluonteisia yksityiselämän tietoja voi salata rikosasioissa.

Mäenpään mukaan kannattaa huomioida, että myös erillisessä oikeudenkäynnin julkisuuslaissa näkyy ajatus rikosprosessien korostuneesta julkisuuden tarpeesta.

”On aika loogista, että se olisi suurin piirtein sama asia tässä viranomaismenettelyssä”, Mäenpää sanoo esitutkinnoista.

Niin ikään lakia valmistellut silloinen lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin on sanonut HS:n haastattelussa, että nykyistä julkisuuslakia säädettäessä tarkoitus oli sallia ainoastaan arkaluonteisten yksityiselämän tietojen salaaminen rikosasioissa.

Lue lisää: Jengiläisten nimien salailu yllätti oikeus­ministeri Anna-Maja Henrikssonin: ”Itse olisin hyvin yllättynyt, jos tämä olisi ollut lain­säätäjän tarkoitus”

Julkisuuslakia ollaan taas päivittämässä, ja Olli Mäenpää johtaa koko lakiuudistusta valmistelevaa työryhmää.

Hänen mukaansa työryhmä miettii, miten turvataan riittävä tiedon saaminen rikostutkinnan kohteena olevista asioista.

Mäenpää sanoo, että on syytä pohtia sitä, pitäisikö lainsäätäjän palauttaa uudistuksessa selkeämmin lakiin alkuperäinen idea siitä, että vain vain arkaluonteiset yksityiselämän tiedot olisivat rikosprosesseissa lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.

Hänen mukaansa työryhmä pohtii, pitäisikö lakiuudistuksessa yhdenmukaistaa esitutkintoja koskevaa julkisuutta vielä nykyistä selvemmin kohti oikeudenkäynnin julkisuutta.

”Sitä linjausta ei ole vielä tehty. Sitä pohditaan.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat