THL:n Nohynek HS:lle: Aikuisten kolmas rokote voi olla muu kuin aiemmin annettu – Lasten riskiryhmät rokotetaan, kriteerit ja aikataulu vielä auki - Kotimaa | HS.fi

THL:n Nohynek HS:lle: Aikuisten kolmas rokote voi olla muu kuin aiemmin annettu – Lasten riskiryhmät rokotetaan, kriteerit ja aikataulu vielä auki

THL ei vielä ehdota rokotuksia kaikille 5–11-vuotiaille, ennen kuin niiden turvallisuudesta on saatu lisätietoja.

2.12.2021 14:14 | Päivitetty 2.12.2021 20:49

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut suosituksen, että koronarokotteita aletaan tarjota 5–11-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville lapsille, kun lapsille tarkoitettuja rokotevalmisteita saadaan Suomeen.

”Tämän hetken tieto on, että rokotteita tulee viikon 50 puolivälissä noin 162 000 annosta. Lisäannoksia saadaan tammikuun alussa vuonna 2022”, kertoi THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio torstaina rokotuksia koskevassa tiedotustilaisuudessa.

THL ehdottaa rokotuksia myös sellaisille lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä. Tämän ryhmän rokottamisen aloittaminen vaatii kuitenkin valtioneuvoston asetuksen muuttamista. Kontion arvion mukaan Suomessa vakavasti immuunipuutteisia noin 50 000, mutta siitä ei ole arviota, kuinka monella heistä on lähipiirissään lapsia.

Kunnat päättävät rokotusten järjestämisestä, mutta Kontion arvion mukaan kouluissa järjestettäviin rokotuksiin ei todennäköisesti ainakaan vielä ryhdytä.

Mitkä lapset ovat riskiryhmää?

THL ei ole vielä julkaissut listaa siitä, mitkä lapset ovat riskiryhmää. Asiantuntijat eivät myöskään ole antaneet tarkkaa ajankohtaa listan julkaisemiselle.

”Kyllähän riskiryhmät ovat varmasti ainakin osin samoja kuin aikuisilla”, kertoi THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi tilaisuudessa.

Kysymykseen siitä, onko astmaa sairastava lapsi riskiryhmää, ei Sarvikivellä ollut vielä antaa vastausta.

”Astma on hyvin yleinen diagnoosi, ja varmaan täytyy määritellä tätä jotenkin tarkemmin tarvittavan lääkityksen mukaan. Tämäkin tarkentuu lähiaikoina.”

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo puhelimitse HS:lle, että listauksen laatimisessa kuluu sen takia aikaa, koska Suomessa vakavaan koronatautiin sairastuneita lapsia on ollut niin vähän ja heillä on hyvin vähän selkeitä riskitekijöitä.

”Tämän takia listausta varten riskiryhmiä on selvitetty kansainvälisestä aineistosta ja diagnoosit pitää soveltaa suomalaiseen hoitokäytäntöön”, Nohynek sanoo.

Maailmalta kertyneen tiedon valossa osataan jo nyt sanoa, että riskiryhmään kuuluvia lapsia ovat olleet ainakin syöpäsairaat, sydänsairaat ja vakavasti keuhkosairaat, Nohynek kertoo.

”Myös Downin syndroomaan ja sairaalloiseen lihavuuteen liittyy lisääntynyt vakavan taudin riski.”

Esimerkiksi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC kertoo raportissaan, että kymmenestä EU-maasta kerätyn tiedon perusteella 5–11-vuotiailla perussairailla on suurempi riski joutua sairaalahoitoon. Yleisimmin raportoituja perussairauksia olivat diabetes, syöpä ja sydänsairaudet, mutta suurinta osaa perussairauksista ei ollut eroteltu.

ECDC listaa sairaalahoidossa olevien koronapotilas­lasten yleisiksi sairauksiksi myös ruoansulatuselinten sairaudet, neurologiset sairaudet ja astman.

Nohynekin mukaan Suomen listauksen on oltava valmis viimeistään siinä kohtaa, kun asetusmuutos saadaan aikaiseksi ja kun lasten koronarokotteet tulevat maahan ja rokottaminen halutaan aloittaa.

Entä muiden 5–11-vuotiaiden rokotukset?

THL ei vielä ehdota rokotuksia muille 5–11-vuotiaille kuin riskiryhmäläisille ja vakavasti immuunipuutteisten läheisille, ennen kuin on saatu lisätietoja ”rokotusten turvallisuudesta ikäryhmässä ja erityisesti harvinaisten haittavaikutusten osalta”.

Pääsyy tähän on tiedotteen mukaan se, että tämän ikäisillä koronatartunta on yleensä lieväoireinen ja vakavat taudinkuvat ovat erittäin harvinaisia.

”Kun ryhmän oma tautitaakka on matala, rokotteelta siedetään hyvin vähän haittavaikutuksia.”

”Kun ryhmän oma tautitaakka on matala, rokotteelta siedetään hyvin vähän haittavaikutuksia. Jos yhteiskunnan toiveena on vaikuttaa epidemian kulkuun lapsia rokottamalla, ja heidän oma hyötynsä on pieni, turvallisuustieto on vielä tärkeämpää”, Nohynek sanoo tiedotteessa.

Kansallisen rokotusasiantuntija­ryhmän (Krar) asiantuntijaryhmä puolsi lasten rokotuksia lasten ja nuorten tautitaakan sekä rokotteen tehon ja turvallisuuden kannalta että selvitti rokottamisen vaikutusta epidemian hallinnassa. Lisäksi ryhmä selvitti rokottamisen toteutettavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Vaikka lapsilla koronatauti on useimmiten lievä, lapsia joutuu myös virustaudin takia sairaalahoitoon ja lapsilla voi esiintyä hyperinflammatorista oireyhtymää ja osa voi kärsiä pitkistäkin oireista infektion jälkeen.

Lue lisää: THL kertoo torstaina 5–11-vuotiaiden korona­rokotuksista – Tämä lasten tartunnoista ja vakavista tauti­muodoista Suomessa tiedetään

Suomi varautuu koko 5–11-vuotiaiden ikäryhmän rokotusten aloittamiseen vuodenvaihteen jälkeen, jos rokotusten turvallisuudesta kertyy tarpeeksi näyttöä. Asiantuntijaryhmän mukaan tämän hetkinen turvallisuusnäyttö puoltaa lasten rokotuksia, mutta harvinaisista haitoista odotetaan vielä Nohynekin mukaan lisää tutkimustietoa muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta ja Israelista.

THL tekee lasten rokottamisesta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto.

Kaikille 18-vuotta täyttäneille kolmannet annokset

Lisäksi THL kertoi torstaina uudesta kolmansia koronarokote­annoksia koskevasta suosituksesta. Kolmansia annoksia suositellaan tarjottavaksi nyt 5–6 kuukautta toisen annoksen jälkeen kaikille 18 vuotta täyttäneille.

Nohynek kertoo puhelimitse HS:lle, että annosväliä ei immunologisista syistä lyhennetty 4 kuukauteen.

”Rokotus tarjoaa pitkäkestoisemman suojan pidemmällä annosvälillä.”

Aikuisten kolmansia rokotteita koskevan suosituksen perusteena on infektioiden määrän vähentäminen ja tartuntojen leviämisen estäminen. Sekä aikuisten kolmansien annosten laajentaminen ja lasten rokotusten aloittaminen ei kuitenkaan saa hidastaa iäkkäiden tai riskiryhmien rokotuksia.

”Alueellisesti on huolehdittava, että rokotusjärjestyksessä edetään vanhimmista nuorimpaan, sillä ikä on merkittävin vakavalle koronataudille altistava tekijä. Uusien ikäryhmien rokottaminen ei saisi myöskään hidastaa jo aiemmin nimettyjen ryhmien rokotusvauhtia”, ylilääkäri Nohynek sanoo tiedotteessa.

Uusi suositus kolmansista rokoteannoksista on linjassa myös ECDC:n suosituksen kanssa.

THL ohjeistaa antamaan rokotteita myös ristiin

Samalla THL kertoi jatkavansa varotoimenpiteenä suositustaan siitä, että Modernan Spikevax-rokotetta ei annettaisi alle 30-vuotiaille miehille. Syynä on rokotteeseen mahdollisesti liittyvä kohonnut sydänlihas­tulehduksen riski.

Spikevaxia voidaan kuitenkin antaa kolmansissa annoksissa kaikille muille ikäryhmille. THL on tähän asti ohjeistanut kolmanteen annokseen käytettäväksi ensisijaisesti samaa valmistetta kuin toisessa annoksessa. 5 kuukauden annosväliin siirtymisen myötä ja rokotteiden riittävyyden takaamisen vuoksi rokotteita ohjeistetaan antamaan myös ristiin.

Nohynek selventää uuden ohjeistuksen tarkoittavan sitä, että rokotuksia voidaan antaa ristiin. Esimerkiksi kaksi annosta Comirnatya saanut voi nyt saada Spikevaxia.

”Olemme saaneet enemmän tietoa siitä, että rokotteita voidaan antaa ristiin ja että se ei ole vaarallista, vaan enemmänkin siitä voi olla jopa hyötyä immunologisessa mielessä”, hän sanoo.

Muut voimassa olevat suositukset

Jo aiemmin THL on suositellut kolmansia rokoteannoksia 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville, lääketieteellisille riskiryhmille, immuunipuutteisille, 6 viikon annosvälillä rokotetuille, koronapotilaita hoitaville ja ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle.

Uuden linjauksen mukaan myös näille ryhmille suositellaan kolmansia rokoteannoksia 5–6 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Voimakkaasti immuunipuutteisille kolmansia annoksia suositellaan edelleen kaksi kuukautta toisen annoksen jälkeen.

Uudet suositukset ja ohjeistukset voivat vielä Nohynekin mukaan muuttua, kun omikronmuunnoksesta opitaan lisää.

”Vielä on liian aikaista arvioida, miten omikron muuttaa kolmansien annosten tarvetta ja rokotusstrategiaa”, Nohynek sanoi.

Muunnoksen vaikutus näkyy kuitenkin myös jo nyt tehdyissä päätöksissä, myönsi Krarin puheenjohtaja, professori Ville Peltola.

”Vaikutus näkyy jo siinä, että lähdetään suosittelemaan tehosteannoksia kaikille aikuisille.”

Lue lisää: Omikronmuunnos lymyili pitkään piilossa Afrikassa – Nyt tarvitsemme vastaukset kolmeen kysymykseen, sanoo virologian professori

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat