Joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on ahdistus- tai masennusoireita – ”Eivät ongelmat taianomaisesti katoa, vaikka palattaisiin luentosaleihin” - Kotimaa | HS.fi

Joka kolmannella korkea­koulu­opiskelijalla on ahdistus- tai masennus­oireita – ”Eivät ongelmat taian­omaisesti katoa, vaikka palattaisiin luento­saleihin”

Oireilun taustalla voi olla pysyvää pahoinvointia, joka saattaa pitkittyessään johtaa opiskelukyvyn menettämiseen tai opintojen keskeytymiseen, sanoo THL:n tutkimusprofessori.

Korkeakoulut siirrettiin etäopetukseen keväällä 2020. Valtaosassa niistä etäopetus jatkuu ainakin osittain.

13.12.2021 2:00 | Päivitetty 13.12.2021 6:17

Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- tai masennusoireista, käy ilmi tuoreesta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Kott).

Opiskelevilla naisilla ahdistus- ja masennusoireilu on yleisempää kuin miehillä. Naisista jopa 40 prosenttia kertoi psyykkisestä kuormittuneisuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yli 6 000 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaa viime keväänä kolmannen korona-aallon aikaan.

Tuloksista ei voi syyttää pelkkää koronaepidemiaa: 4–5 vuoden välein toteutettavassa tutkimuksessa on THL:n tutkimusprofessorin Jaana Suvisaaren mukaan havaittu, että vastaava oireilu on yleistynyt korkeakouluopiskelijoilla tasaisesti läpi 2000-luvun.

”Aiempiin tuloksiin vertaamalla uskaltaisin sanoa, että on tapahtunut hyppäys, joka poikkeaa aiemmasta trendistä.”

Epidemia-aika näyttää siis entisestään lisänneen opiskelijoiden psyykkistä kuormittuneisuutta. Ilmiö näkyy myös Kansalaispulssi-kyselyssä, jota valtioneuvosto on teettänyt koronaepidemian aikana: nuoret aikuiset raportoivat viikosta toiseen kokevansa enemmän stressiä kuin heitä vanhemmat ikäryhmät.

THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari sanoo, että korkeakoulujen pitkittynyt etäopetusaika näkyy kyselyn tuloksissa.

Suvisaari arvioi, että osan masennus- ja ahdistusoireilu voi helpottua, kun koronatilanne aikanaan helpottaa ja arki normalisoituu. Toisaalta osalla voi olla taustalla pysyvää pahoinvointia, joka saattaa pitkittyessään johtaa opiskelukyvyn menettämiseen tai opintojen keskeytymiseen.

Tulokset ovat huolestuttavia, sanovat sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipolitiikan asiantuntija Petra Pieskä että Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) toiminnanjohtaja Vellu Taskila.

Samantyyppisiä tuloksia näkyi Samokin viimekeväisessä kyselyssä ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Vastanneista 60 prosenttia koki jaksamisensa ja mielenterveytensä heikentyneen pandemia-aikana.

Myös opiskelijoiden yksinäisyys näyttää lisääntyneen. Tutkimuksessa joka kolmas miesopiskelija ja joka neljäs naisopiskelija koki, ettei kuulunut yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään.

Valtaosa korkeakouluista on edelleen osittaisessa etäopetuksessa koronatilanteen vuoksi. Yksinäisyys yhdessä itsenäisen opiskelun kanssa voi altistaa opiskelijan psyykkiselle oireilulle, Pieskä arvioi.

”Eivät nämä ongelmat taianomaisesti katoa, vaikka palattaisiin luentosaleihin. Jos korona-aikana ei ole löytänyt omaa yhteisöä, voi sellaiseen olla vaikea päästä kiinni myöhemmin.”

Lue lisää: Tutkimus: Erityisesti korkea­koulujen nuoret nais­opiskelijat ovat kokeneet opintojen työmäärän ja yksinäisyyden lisääntyneen korona-aikana

Tänä vuonna ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito siirtyi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) piiriin. Aiemmin YTHS:n palvelut olivat vain yliopisto-opiskelijoille. Muutoksen seurauksena palvelut ruuhkautuivat alkuvuonna.

Tilastojen mukaan hoitoon on päässyt viime aikoina nopeasti, mutta YTHS:n jonotilanteesta liikkuu Taskilan mukaan edelleen paljon väärinkäsityksiä.

”Osa ei hakeudu palveluihin, koska kuvittelee, ettei saa aikaa riittävän ajoissa. Se voi olla haitallistakin.”

Pieskä korostaa, että korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden hyvinvointia melko yksinkertaisin keinoin, joita ovat esimerkiksi riittävät opiskelutilat ja liikuntapalvelut. Korona-aikana niidenkin käyttöä on rajoitettu.

”Se ei auta enää niitä, jotka tarvitsevat lääketieteellistä apua, mutta voi osaltaan auttaa siinä, ettei niin monen vointi päätyisi niin huonoon tilaan.”

Lue lisää: Juuso Karjanlahti soitti YTHS:ään, kun opinnot eivät korona-aikana enää sujuneet – Ennätysmäärä opiskelijoita on hakenut tänä vuonna apua keskittymis­ongelmiin

Opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi Samok toivoo kampuksille lisää tukipalveluita. Järjestön tuoreen selvityksen mukaan pulaa on sekä opintopsykologeista että kuraattoreista.

”He pystyisivät auttamaan opintoihin, sosiaaliturvaan ja toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä sekä muihin tukipalveluihin hakeutumisessa.

Suvisaaren mielestä korkeakoulujen pitäisi nyt opetella tunnistamaan ne opintojen kohdat, joissa opiskelijat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea. Hän ehdottaa, että lähiopetukseen voitaisiin siirtää esimerkiksi niitä kursseja, joilla arvosanojen tason huomataan laskeneen.

”Parhaimmillaan etäopetus on tuonut opintoihin joustoa, ja sillä voi olla hyviäkin seurauksia. Tällainen kategorinen etäopetuksessa oleminen vaikuttaa olleen monille raskasta ja on osaltaan vaikuttanut kyselyn tuloksiin.”

Alkuvuodesta opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi kuusi miljoonaa euroa opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Toiset kuusi miljoonaa vastaaviin hankkeisiin myönnetään lähiviikkoina.

Taskila on tyytyväinen rahoitukseen mutta suhtautuu epäillen siihen, että rahat riittävät kattamaan etäopiskeluaikana syntynyttä hyvinvointivelkaa.

”Jos ajatellaan kansallista tavoitetta nostaa väestön koulutustasoa, tavoitetta voi olla vaikea saavuttaa, jos moni opiskelija putoaa pois opinnoista ongelmien takia”, hän sanoo.

”Jos opiskelija polttaa itsensä loppuun jo opiskeluaikana ja lähtee työelämään vailla edes vähäistä työkykyä, eihän siitä yhteiskuntakaan hyödy”, Pieskä arvioi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat