THL:n Nohynek: Kolmas rokotus ei ole vielä välttämätön kaikille aikuisille – HS keräsi vastaukset kysymyksiin rokotuksista - Kotimaa | HS.fi

THL:n Nohynek: Kolmas rokotus ei ole vielä välttämätön kaikille aikuisille – HS keräsi vastaukset kysymyksiin rokotuksista

HS keräsi vastaukset kysymyksiin lasten rokotuksista ja aikuisten kolmansista annoksista.

Riskiryhmiin kuuluvien lasten koronavirusrokotukset voidaan aloittaa, kun lasten rokotevalmistetta on saatavilla.

3.12.2021 18:36

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdotti torstaina muutoksia Suomen koronarokotuksiin. Osa rokotuskysymyksistä on vielä auki, mutta paljon tiedetään jo.

THL suosittelee, että riskiryhmiin kuuluvia 5–11-vuotiaita lapsia ryhdytään rokottamaan, kun lapsille tarkoitettuja rokotteita saadaan maahan. Lisäksi se ehdottaa rokotuksia lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä.

Lisäksi THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia aletaan tarjota kaikille 18 vuotta täyttäneille 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen.

HS keräsi vastaukset kysymyksiin lasten rokotuksista ja kolmansista annoksista.

Lue lisää: THL:n Nohynek HS:lle: Aikuisten kolmas rokote voi olla muu kuin aiemmin annettu – Lasten riskiryhmät rokotetaan, kriteerit ja aikataulu vielä auki

Lue lisää: Osa vanhemmista olisi odottanut jo kaikkien alle 12-vuotiaiden lasten korona­rokotuksia: ”Aion olla ensimmäisenä jonossa varamaassa ajan”

Miksi lapsista päätettiin rokottaa toistaiseksi vain riskiryhmät?

5–11-vuotiailla koronatartunta on yleensä lieväoireinen ja vakavat taudinkuvat harvinaisia, perusteli THL torstaina.

Riskiryhmiin kuuluvista lapsista tiedetään, että covid-19-tautiin sairastuessaan heillä on suurempi riski joutua sairaalahoitoon kuin perusterveillä.

Riskiryhmiä ei ole vielä määritelty. Esimerkiksi se on Suomessa ratkaisematta, kuuluvatko astmaa sairastavat lapset riskiryhmään.

Milloin ja missä lapset rokotetaan?

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio arvioi torstaina, että lasten rokotteita tulee Suomeen viikon 50 puolivälissä eli joulukuun puolivälissä noin 162 000 annosta. Lisäannoksia saadaan tammikuun alussa.

Rokotusten järjestämisestä vastaavat kunnat. Kontio arvioi torstaina, että kouluissa järjestettäviin rokotuksiin ei todennäköisesti ainakaan vielä ryhdytä.

Millaisia kokemuksia lasten rokottamisesta on maailmalta?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että Suomi sai Yhdysvalloista käyttöön vielä julkaisematonta dataa lasten rokotusten turvallisuudesta. Muutaman sadantuhannen joukossa vakavia, odottamattomia haittoja ei ilmennyt.

”Mutta se on liian pieni määrä seurattavia”, Nohynek sanoo.

Hänen mukaansa myöhemmin on arvioitu, että esimerkiksi Pandemrix-rokotteen narkolepsiasignaalin havaitsemiseksi olisi pitänyt seurata vähintään 300 000:ta lasta kliinisissä tutkimuksissa, narkolepsialle altistavan perimän väestössä.

Nohynekin mukaan on liian aikaista sanoa, miten lasten rokotukset ovat vaikuttaneet epidemian kulkuun esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Lue lisää: Useat EU:n ulkopuoliset maat rokottavat jo alle 12-vuotiaita lapsia koronavirusta vastaan

Voiko riskiryhmään kuulumaton lapsi saada rokotteen, jos vanhemmat niin haluavat?

Toistaiseksi ei.

”Se on sitten vaihe, jossa ollaan, kun meillä on lisää turvallisuustietoa. Siitä tulemme lausumaan toivottavasti jo tämän vuoden puolella. Mutta en uskalla luvata, koska rokotukset pääsisivät alkamaan”, Nohynek sanoo.

Miksi kaikki aikuiset on jo haluttu rokottaa, mutta muiden lasten rokotuksia varten odotetaan vielä tutkimustietoa?

Kyse on punninnasta hyötyjen ja haittojen välillä, sanoo Nohynek.

”Aikuisillahan mitä vanhempaan ikäryhmään mennään, sitä suurempi riski on saada vakava tauti ja jopa kuolla. Se on ihan toista luokkaa kuin lapsilla, jotka valtaosin sairastavat koronan hyvin lievin oirein tai jopa oireettomana.”

Nohynekin mukaan lisää turvallisuustietoa halutaan niiden lasten kohdalla, joilla vakavan taudin riski on pieni.

THL ehdottaa, että yli 18-vuotiaille suosittelemisen sijaan tarjotaan kolmatta annosta 5–6 kuukauden kuluttua toisesta. Tarkoittaako tämä, että kolmannen annoksen ottamisen voi jättää oman harkinnan varaan?

”Juuri näin, koska 18–59-vuotiailla suojateho vakavaa tautia vastaan kestää yli kuusi kuukautta. Siitä on nyt näyttöä”, sanoo Nohynek.

Hänen mukaansa THL eritteli tarkoituksella sen, keille rokotteita suositellaan ja keille niitä tarjotaan. Sanavalintojen on myös tarkoitus ohjata kuntia priorisoimaan vanhojen ihmisten ja lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia.

”Niitä pitäisi saada menemään nopeutetusti viiden kuukauden välillä ja mahdollisimman monelle. Ettei sitten kävisi niin, että 18-vuotiaat kiilaavat siihen väliin.”

Nuorempien ei siis välttämättä tarvitse vielä ottaa kolmatta rokotusta vakavan taudin suojan näkökulmasta. Nohynekin mukaan Suomessa käytetyillä rokotteilla ja niiden antoväleillä saadaan aikaan suoja, joka on erittäin hyvä ja kohtuullisen pitkäkestoinen.

Kannattaako kolmas rokote ottaa lähikuukausina, jos vielä ei ole tiedossa, tarvitseeko rokotetta muokata omikronmuunnoksen takia?

Tätä huolta esimerkiksi yhdysvaltain lääkeviraston FDA:n asiantuntijat ovat Nohynekin mukaan nostaneet esiin.

”Että jos kauheasti hätiköidään ja annetaan näitä nykyisiä rokotteita, se voi olla huono sen kannalta, mikä on ideaali aikaväli antaa uusi räätälöity rokote.”

Nohynek korostaa, että tietoa nykyisten rokotteiden tehosta omikronia vastaan saadaan vasta ensi viikon puolella. Moni lääkeyhtiö on jo ilmoittanut aloittaneensa työn omikronrokotuksen parissa.

Miksi kolmas annos voi olla eri valmistajan rokotetta kuin aiemmin saadut rokotteet?

Siitä ei ole haittaa ja siitä saattaa pikemminkin olla jopa hyötyä, sanoo Nohynek. Hänen mukaansa asiasta on tutkimustuloksia jo hyvinkin paljon.

”Jos aloitetaan adenovirusrokotteella ja jatketaan mrna-rokotteella, saadaan paremmat vasta-ainevasteet ja suojateho. Antaako se sitten pitkäkestoisemman suojan, sitä me emme tiedä vielä”, sanoo Nohynek.

Kuinka monta rokotuskierrosta tulevaisuudessa on odotettavissa?

”On vielä liian aikaista sanoa”, vastaa Nohynek.

Nohynekin mukaan se riippuu ensinnäkin siitä, kuinka pitkään rokotteen suojateho kestää vakavaa tautia ja tartuntaa vastaan kolmannen annoksen jälkeen.

Lisäksi vaikutusta on Suomen strategialla. Jos keskitytään vakavan taudin ja kuolemien ehkäisyyn, tehosteannokset saattavat olla tarpeellisia esimerkiksi vain iäkkäille ja riskiryhmille.

”Tai jos fokus on tartuntojen ehkäisyssä, silloinhan se voisi tarkoittaa, että tehosteannoksia voitaisiin tarvita useammin ja kaikille.”

Riittääkö Suomessa kolmansia rokotteita kaikille aikuisille?

Kyllä, jos kaikki hakevat rokotteensa vasta, kun 5–6 kuukautta toisen annoksen rokattamisesta on kulunut.

”Mutta jos kaikki yli 18-vuotiaat lähtisivät nyt heti hakemaan niitä, ei riittäisi”, Nohynek sanoo.

Hänen mukaansa on laskettu, että vuoden loppuun mennessä Suomeen on tullut 2,7 miljoonaa rokoteannosta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat