Pelätty ”haukka” Dick Cheney halusi puhelimessa tietää, olivatko uutiset Yhdysvalloille suotuisia – Elisabeth Rehn kertoo nyt, millainen hermopaine Suomen Hornet-kauppoja edelsi - Kotimaa | HS.fi

Pelätty ”haukka” Dick Cheney halusi puhelimessa tietää, olivatko uutiset Yhdysvalloille suotuisia – Elisabeth Rehn kertoo nyt, millainen hermopaine Suomen Hornet-kauppoja edelsi

Rehniä kiitellään yhä siitä, että Suomi osti Hornetit. Hänestä ne ovat osoittaneet, missä Suomi seisoo.

Entisellä puolustusministerillä Elisabeth Rehnillä on suosikkinsa hävittäjäkisassa, mutta ei hän sitä kerro.

9.12.2021 2:00 | Päivitetty 9.12.2021 6:50

Aamuvirkulla Elisabeth Rehnillä oli tapana laittaa aamupala valmiiksi miehelleen Ove Rehnille.

Toukokuisena aamuna 1992 hän laittoi miehensä kahvikupin viereen F/A-18 Hornetin muovisen pienoismallin, jonka hän oli saanut vieraillessaan Suomen puolustusministerinä Horneteja valmistavalla tehtaalla St. Louisissa Missourissa.

Se oli vihje siitä, mitä päivän aikana tapahtuisi.

Hävittäjähankintaa oli 90-luvun alussa valmisteltu niin pienessä piirissä, että puolisotkin pidettiin pimennossa. Ove Rehn oli ymmärtänyt, minkä hävittäjän valinnan hänen vaimonsa tulisi saman päivän tiedotustilaisuudessa kertomaan.

”Kyllä minä tiesin, että ei hän lähde lehtiin soittelemaan sitä tietoa”, Elisabeth Rehn, 86, sanoo.

Hornetien valinta pysyi salassa loppuun saakka. Helsingin Sanomat oli kertonut, että Suomi tulisi valitsemaan kilpailevan amerikkalaishävittäjä F-16:n.

”Se oli valtava luotettavuuden taidonnäyte, että asia voitiin pitää salassa.”

Puolustusministeri henkilöityi tuolloin ja edelleen Horneteihin, jotka Suomi hankki juuri hetkeä ennen pahinta lamaa. Se oli rohkea ja kallis ostos tilanteessa, jossa valtiolta alkoi raha loppua.

Niiden hinnaksi arvioitiin tuolloin kolmetoista miljardia markkaa. Sille summalle ilmaantui heti kritiikeissä paljon olennaisempia tarpeita.

Ensimmäinen Hornet-hävittäjä laskeutui Pirkkalan kentälle 7. marraskuuta 1995.

Rehn sanoo aina rakastaneensa dramatiikkaa. Siitä saatiin näyte saman päivän aikana valtioneuvoston edustustila Smolnassa, jossa pidettiin iso tiedotustilaisuus hävittäjävalinnasta. Rehn (r) sanoo, että hänestä tuntui oikealta, että hän vetää tilaisuuden eikä pääministeri Esko Aho (kesk).

Aloittaessaan esittelyn Rehn piti pitkän tauon –  ”sellaisen kuin nykyään pidetään Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa” –  ennen kuin sanoi, että Suomi on valinnut Hornetit.

”Tuli aivan hiljaista. Sitten kuulin ensimmäiset hermostuneet kysymykset ruotsalaisilta toimittajilta. Mutta oli se uskomattoman hiljainen hetki.”

Samana aamuna hän oli jo soittanut ministerikollegoilleen Ranskassa ja Ruotsissa. Molemmat olivat olleet hyvin pettyneitä, että Suomi ei valinnutkaan Miragea tai Jas 39 Gripeniä, mitä varsinkin Ruotsissa pidettiin lähes itsestäänselvyytenä.

Yhdysvaltain puolustusministeri Dick Cheney puolestaan sai Rehniltä aamupuhelussa kysymyksen: good news or bad news? Huono uutinen oli se, että F-16 hävisi, hyvä se, että Hornet voitti.

Tuosta hetkestä on pian kulunut 30 vuotta. Ensimmäiset Hornetit lennettiin Pirkkalaan kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1995, jolloin lama alkoi jo hellittää otettaan.

Hintaa kauhisteltiinkin, mutta Ilmavoimat on ollut koneisiin tyytyväinen. Ne ovat toimineet, ja niitä on pystytty päivittämään jatkuvasti uudella tekniikalla ja uudella aseistuksella. Lisäksi niillä lennetään vielä vuosia.

”Vielä nykyäänkin tuntemattomat ihmiset tulevat kaupoissa ja jopa hautausmaalla kävellessäni kertomaan minulle, että oli se hyvä, että ostit ne Hornetit”, Rehn naurahtaa.

Ennen kaikkea Hornetit lähettivät Rehnin mukaan viestin maailmalle siitä, missä Suomi seisoo. YYA-sopimus oli loppunut vasta samana vuonna, ja vieressä jättivaltio mureni. Suomi ei ollut vielä EU:n jäsen.

Heti asian julkistamisen jälkeen Rehn sai viestiä muiden maiden reaktioista muun muassa Suomen sotilasasiamiehiltä, jotka olivat riemuinneet päätöksestä.

”Suomi osoitti olevansa länsimaa. Minusta sitä ei oikein saanut sanoa ääneen ennen Horneteja, mutta niiden jälkeen sai.”

Hornetit myös veivät Ilmavoimat aikaan, jossa sen ei enää tarvinnut epäkäytännöllisesti ostaa puolta kalustosta länsinaapurilta ja puolta itänaapurilta. Neuvosto-Migien aika todellakin oli nyt ohi.

Nyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) on suunnilleen samassa tilanteessa kuin Rehn oli kolmekymmentä vuotta sitten. Tosin HX-hanke näyttää olevan vielä perinpohjaisempi selvitys kuin mikään aiempi hävittäjähankinta.

”En ollenkaan ole hänelle kateellinen, se on kova paikka kaikkine jälkikritiikkeineen”, hän sanoo.

Kun Hornet-ratkaisu oli keväällä 1992 tehty, koko tiimi juhli Savoyssa. Kansliapäällikkö Aimo Pajunen soitti pianoa, Rehn lauloi. Alkoholia juotiin kohtuudella, ja sikareitakin poltettiin. Se oli vuosia asian kanssa kamppailleen tiiviin ryhmän yhteinen loppuhuokaisu.

Sellainen saattaa pian olla edessä myös Kaikkosella ja koko HX-ryhmällä. Mutta nyt menossa olevaan valintaan Rehn ei halua sotkeutua mitenkään eikä edes kertoa suosikkiaan.

”Olen pitänyt siitä sormeni poissa. Minusta entisen puolustusministerin ei pidä yhtään sotkeutua tällaiseen, ei kerta kaikkiaan. Kyllä minulla suosikki on, mutta se on ihan toinen juttu.”

Rehn on myös siitä harvinainen siviili-ihminen, että hän on päässyt kokemaan Suomen ostoksen lento-ominaisuuksia, kun yhdysvaltalainen taitolentoryhmä Blue Angels esitteli konetta Turussa samana vuonna.

Hän oli jo aiemmin päässyt Hawkiin kyytiin, nyt vuorossa oli kaksipaikkaisen Hornetin takapenkki.

Rehn Turussa elokuussa 1992, jolloin hän pääsi Blue Angels -taitolentoryhmän Hornetin kyytiin. Kuvassa pilotti Dave Stewart avustaa Rehniä ohjaamon takapenkille.

”Hawk oli kauhea, Hornet oli paljon helpompi”, hän sanoo.

”Minua pelotti siinä tunne, että tunsin itseni olevan kaiken yläpuolella, jossa voi tehdä mitä vain. Kaikki maan pinnalla näytti niin pieneltä. Tuntui niin ihmeelliseltä, kaikki ammattilentäjät puhuvat samaa”, Rehn kertaa kokemustaan.

”Siinä oli jo g-voimia aika paljon, ja koetin kädellä, yletynkö oksennuspussiin. Pilotti onneksi huomasi tilanteeni ja oikaisi koneen. Silloin suolet jotenkin loksahtivat oikeaan asentoonsa enkä oksentanut.”

Tällaiseen tilanteeseen ei Kaikkonen näillä näkymin koskaan yllä, ainakaan jos Suomi valitsee F-35:n. Se on kaikissa versioissaan vain yksipaikkainen kone.

Lähteenä on käytetty kirjaa Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä, Johanna Vesikallio (Otava).

Lue lisää: Suomi ostaa pian kymmenellä miljardilla eurolla hävittäjiä – Ehdokkaiden joukossa on kone, jonka Euroopan maat ovat päätyneet valitsemaan yksi toisensa jälkeen

Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen kertoo, miten suuri hävittäjäpäätös pian tehdään

Lue lisää: Marinin hallitus valitsee Suomelle uuden hävittäjän keskellä maailmanpolitiikan ja teknologian murrosta

Lue lisää: Esko Aho selittää uutuus­kirjassaan Hornet-kaupan ”rumaa temppua” – Näkemys eroaa Elisabeth Rehnin esittämästä

Lue lisää: Neljä Ilmavoimien hävittäjä­ehdokkaista nähtiin perjantaina Helsingin yllä – HS esittelee kaikki viisi tarjokasta

Lue lisää: ”Tämä ei ole ollenkaan kuin jokin auto­­kauppa”, sanoo entinen Draken-lentäjä, josta tehtiin hävittäjä­kaupan kilpi­mies

Lue lisää: HS-analyysi: Hävittäjäkauppa sai oudon käänteen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat