Kankaanpään terrorismiepäily on Suomessa poikkeuksellinen: riittävän näytön kerääminen ja terroristisen tarkoituksen osoittaminen on usein mutkikasta, arvioi professori - Kotimaa | HS.fi

Kankaanpään terrorismi­epäily on Suomessa poikkeuksellinen: riittävän näytön kerääminen ja terroristisen tarkoituksen osoittaminen on usein mutkikasta, arvioi professori

Rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen tiedossa ei ole kuin yksi Suomessa annettu lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.

6.12.2021 2:00 | Päivitetty 6.12.2021 12:14

Kankaanpään terrorismiepäilyt ovat Suomen mittakaavassa harvinaisia, arvioi rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi perjantaina viisi miestä epäiltyinä terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta sekä terroristisessa tarkoituksessa tehdystä tahallisesta räjähderikoksesta. Muita rikosnimikkeitä esitutkinnassa ovat terroristisessa tarkoituksessa tehdyt törkeä ampuma-aserikos ja törkeä varkaus.

Lue lisää: Viisi suomalais­miestä vangittiin epäiltyinä terroristisen teon suunnittelusta, kyse on poliisin mukaan äärioikeistolaisesta ryhmästä – Tiedotus­tilaisuus katsottavissa kokonaisuudessaan

Suojelupoliisin mukaan kyseessä on ensimmäinen äärioikeistoa koskeva terrorismitutkinta Suomessa. Muita terrorismirikoksia on ollut poliisilla tutkinnassa viimeisten 7–8 vuoden aikana kolmisenkymmentä, Tolvanen arvioi.

Tuomioistuimissa terrorismirikoksia on käsitelty hyvin vähän. Tolvasen tiedossa ei ole kuin yksi Suomessa annettu lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen.

Se annettiin Turun puukotusiskusta elokuussa 2017. Turun käräjäoikeus tuomitsi marokkolaissyntyisen miehen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Muissa oikeuteen edenneissä terrorismitapauksissa syytteet ovat kaatuneet.

”Käräjäoikeuksissa terrorismirikoksista on annettu joitakin tuomioita, mutta niissä syytteet ovat tulleet hylätyiksi hovioikeudessa. Tapaukset ovat koskeneet pääasiassa värväämistä terrorismirikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittamista”, Tolvanen sanoo.

Keskeisin syy syytteiden hylkäämiseen on ollut se, ettei toiminnan, esimerkiksi rahojen lähettämisen ulkomaille, yhteyttä terrorismiin ole pystytty osoittamaan.

”Kun puhutaan terroristisen rikoksen valmistelusta, joka on ollut tarkoitus tehdä Suomessa, voidaan sanoa, että kyse on hyvin harvinaisesta rikoksesta."

Suojelupoliisin mukaan kyseessä on ensimmäinen äärioikeistoa koskeva terrorismitutkinta Suomessa.

Terrorismirikoksia koskeva luku lisättiin rikoslakiin vuonna 2003.

Vuosien varrella lukua on muutettu useita kertoja. Myös rangaistavuuden alaa on sittemmin laajennettu.

Viime vuosina rangaistavaksi on säädetty esimerkiksi matkustaminen ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten sekä tällaisen matkustamisen edistäminen.

”Tälle luvulle on ollut tyypillistä, että muutoksia on tullut kansainvälisen yhteistyön seurauksena. Lukua ei ole meillä kovin runsaasti sovellettu.”

Koska yksikään terrorismirikos ei ole Suomessa edennyt korkeimpaan oikeuteen asti, terrorismirikoksista ei ole yhtäkään ennakkopäätöstä. Vielä on verrattain aikaista arvioida, olisiko Kankaanpään rikosepäilyissä ainesta sellaisiksi.

”Aina kun on melko uusi sääntely, josta ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, melkein mikä tahansa juttu saattaa ennakkotapauksena päätyä tuomioistuimeen", Tolvanen sanoo.

”Monesti tällaisissa tapauksissa on se vaikeus, että ne voivat olla näyttöpuolen suhteen hyvin mutkikkaita. Silloin todennäköisyys siihen, että niistä saa ennakkopäätöstä, pienenee.”

Tolvasen mukaan terrorismirikosepäilyille on tyypillistä, että epäilty harvoin tunnustaa syyllistyneensä rikokseen.

”Silloin näyttö voi olla hyvin moniaineksista. Yleensä näyttö löytyy tietoverkoista. Uutisoinnin perusteella Kankaanpään tapauksen tutkinnassakin laite-etsinnällä näyttää olevan merkittävä osa.”

Kankaanpään tapauksessa Tolvasta kiinnostavat juuri näyttökysymykset, kuten se, millaisen näytön pohjalta poliisi ja syyttäjä etenevät ja millaista näyttöä esimerkiksi laite-etsinnällä on saatu kerättyä.

Jos epäillyllä on räjähteitä, pitäisi pystyä näyttämään, että epäilty on hankkinut räjähteet tehdäkseen nimenomaan rikoksen, jolla on terroristinen tarkoitus. Mitä varhaisempaan vaiheeseen aikajanalla rikosepäily kohdistuu, sitä vaikeampi on näyttää, että rikoksen tekemistä on suunniteltu.

Rikoslain mukaan rikoksella on terroristinen tarkoitus, jos tekijän tarkoituksena on esimerkiksi aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa tai oikeudettomasti pakottaa hallitus tai viranomainen tekemään tai jättämään jotain tekemättä.

”Terroristisen tarkoituksen osoittaminen lisää vaikeuskerrointa. Tällaisissa tapauksissa tarkoitus voidaan mahdollisesti osoittaa sen perusteella, mitä henkilöt ovat keskenään viestitelleet.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat