Raportti: Parhaat ysiluokkalaiset laskevat matikkaa ylioppilaskoetasoisesti, heikoiten pärjäävillä vaikeuksia jopa alakoulun tehtävissä - Kotimaa | HS.fi

Raportti: Parhaat ysiluokkalaiset laskevat matikkaa ylioppilaskoe­tasoisesti, heikoiten pärjäävillä vaikeuksia jopa alakoulun tehtävissä

Jos alemmilta luokilta siirrytään ylemmille ilman, että on opittu perusasioita, on riski, että osaamisvaje alkaa kertautua, sanoo asiantuntija.

Yhdeksäsluokkalaiset ovat jakautuneet yhä selkeämmin heikosti ja erittäin hyvin matematiikassa pärjääviin, kertoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuore raportti.

9.12.2021 0:01 | Päivitetty 9.12.2021 6:08

Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taidoissa on useiden kouluvuosien osaamiseroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta arviointiraportista.

Oppilaat ovat jakautuneet yhä selkeämmin kauemmas keskitasosta heikosti ja erittäin hyvin pärjäävien ryhmiin.

Vaikuttaa, että koronapandemialla on ollut vaikutusta osaamistason laskuun, arvioi johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Karvista.

Arviointiin osallistui viime keväänä noin 12 500 yhdeksäsluokkalaista 167 koulusta Manner-Suomen alueelta. Edellisen kerran arviointi toteutettiin vuonna 2015.

Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on laskenut vajaan yhden kouluarvosanan verran vuodesta 1998, jolloin arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa.

Raportti jakaa oppilaat heikosti, keskimääräisesti ja erittäin hyvin matematiikassa pärjääviin.

Osaavimmat hallitsevat vaikeustasoltaan matematiikan ylioppilaskokeiden lyhyen oppimäärän tehtäviä. Heikoimmilla on vaikeuksia peruskoulun kuudennen tai jopa kolmannen luokan taitotason tehtävissä.

”Ero ääripäiden välillä on ollut huomattava aiemminkin. Nyt näyttää, että keskitason heikoimmin pärjäävistä osa on siirtynyt heikosti pärjäävien ryhmään. Samoin osa keskitason paremmasta päästä on siirtynyt ylöspäin”, Metsämuuronen sanoo.

Metsämuuronen uumoilee, että osa tuloksista voisi selittyä uudenlaisella koetyypillä. Tänä vuonna koe tehtiin ensimmäistä kertaa täysin sähköisenä.

”Oppilaiden vastauskäyttäytyminen on muuttunut. Kun paperikokeessa oppilaat kirjoittivat kaavoja ja perusteluita, nyt sähköiseen kokeeseen niitä ei enää ole jaksettu samalla tavalla kirjoittaa”, hän sanoo.

”Kyse voi olla yleisestä väsyneisyydestä, joka voi liittyä koronapandemiaan. Taustalla voi olla negatiivisia selityksiä, että ei enää jakseta tai viitsitä näyttää omaa osaamista.”

Metsämuurosen mukaan notkahdus voi olla väliaikainen, ja seuraavan ikäluokan tulokset voivat olla jo parempia. On myös mahdollista, että muutos on pysyvämpi.

”Jos korona-aikana on syntynyt osaamisvajetta, se ei koske vain yhdeksättä luokkaa, vaan on todennäköistä, että vajetta on myös alemmilla luokilla. Jos alemmilta luokilta siirrytään ylemmille ilman, että on opittu perusasioita, on riski, että osaamisvaje alkaa kumuloitua.”

Metsämuuronen näkee, että matematiikka on osaamisvajeille riskialtis oppiaine. Uutta rakennetaan voimakkaasti aiemmin opitun päälle.

Matematiikan osaamisesta olisi hyötyä myös esimerkiksi fysiikassa, kemiassa ja biologiassa.

Parhaiten matematiikassa pärjänneen kymmenyksen joukossa on edelleen huomattavasti vähemmän tyttöjä kuin poikia. Sillä voi olla merkitystä tyttöjen opintopoluille ja alavalinnoille.

Suomessa koulutusalat ovat sukupuolittuneet poikkeuksellisen voimakkaasti, ja naisten osuus stem-aloilta eli luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan aloilta valmistuneiden joukossa on perinteisesti ollut pieni.

”Näille aloille hakeutuvat pitkälle matemaattisesti virittyneet. Tyttöjen hakeutumista aloille ei edesauta se, että hyvin matematiikassa menestyneitä tyttöjä kiusattiin koulussa”, Metsämuuronen sanoo.

Raportin tekijöiden mukaan aikuisten pitäisi rakentaa sellaista todellisuutta, jossa on normaalia, että tytöt valitsevat matematiikan omaksi oppiaineekseen, vaikka eivät siitä lopulta ammattia itselleen tekisikään. Erityisen tärkeää tämä olisi maahanmuuttaja­taustaisille tytöille.

”Jos monet tytöt perusopetuksen loppupuolella rajaavat itseltään pois matematiikan niiden oppiaineiden joukosta, joihin he keskittyvät opinnoissaan, he samalla rajaavat pois tiettyjä ammattialueita, jotka voisivat olla myös yleisen palkkatasa-arvon näkökannalta merkityksellisiä”, raportissa todetaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat