Konsulttiyritys uudisti Sotkamon terveydenhoidon, ja tulokset näyttävät hyviltä –  Samaa konstia yritettiin Keski-Uudellamaalla, mutta tuloksena oli irtisanoutumisia - Kotimaa | HS.fi

Konsulttiyritys uudisti Sotkamon terveyden­hoidon, ja tulokset näyttävät hyviltä –  Samaa konstia yritettiin Keski-Uudellamaalla, mutta tuloksena oli irti­sanoutumisia

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ei haluta enää antaa tavoitetta etähoidon määrään. Palvelu ruuhkautuu yhä ajoittain, vaikka jonottomuutta tavoiteltiin.

Keusotessa etäpalveluilla ei saavutettu täydellistä jonottomuutta, vaikka tilanne paranikin.

28.12.2021 12:19

Täydellistä jonottomuutta ei saavutettu. Toiminta sakkaa yhä ajoittain ja jonoja kertyy. Pääsääntöisesti asiakkaat pääsevät kuitenkin hoitoon saman päivän aikana.

Näin summaavat Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän Keusoten ylilääkärit terveysasemien uudistustyötä, joka aloitettiin pari vuotta sitten ja jossa tavoiteltiin jonottomuutta muun muassa etäpalvelun keinoin.

Jonotonta terveyskeskusta tavoitellaan nyt eri puolilla maata ja kokemukset uusista toimintatavoista vaihtelevat.

HS kertoi Sotkamon terveysasemasta Kainuussa, jossa saavutettiin jonottomuus luopumalla vanhasta jaottelusta akuuttiin ja kiireettömään hoitoon. Valtaosa palveluista annetaan puhelimitse ja jokaiselle kuntalaiselle pyritään nimeämään oma hoitovastaava.

Lue lisää: Yksinkertainen oivallus mullisti terveydenhoidon Sotkamossa: Yhtäkkiä kaikki potilaat ehditään hoitaa saman päivän aikana

Samanlaista uudistusta on tehty Keusoten sote-kuntayhtymässä Keski-Uudellamaalla vuodesta 2019.

Tähän mennessä on päästy tilanteeseen, jossa terveysasemille tulevista yhteydenotoista selvitään pääsääntöisesti saman päivän aikana. Avopalveluiden päällikkö Päivi Mäkelä-Bengs sanoo, ettei ruuhkapiikeiltä ole kuitenkaan täysin voitu välttyä.

”Ajoittain toiminta sakkaa eli puheluihin kertyy jonoja henkilökunnan huonon saatavuuden, äkillisten poissaolojen ja hoitovelasta johtuvan lisääntyneen asiakaskyselyn myötä”, kuvaa Mäkelä-Bengs.

Keusote toimii esimerkiksi Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Tuusulassa ja Nurmijärvellä.

Lähtötilanne alueella oli Mäkelä-Bengsin mukaan hirveä. Jonot vastaanotoille olivat pitkät ja kiirevastaanotto täyttyi pitkäaikaispotilaista.

Kun uudistukseen lähdettiin, asetettiin tavoitteeksi, että yli 70 prosenttia kaikista asioista pyritään hoitamaan etänä.

Se oli Mäkelä-Bengsin mukaan virhe. Enää ei puhuta tavoiteosuudesta.

”Etäprosenttia seurataan, mutta se ei ole itseisarvo. Itseisarvo on kokonaisvaltainen hoito niin, että asiakkaat ja henkilökunta ovat tyytyväisiä, hoito vaikuttavaa ja että pysymme talousarviossa”, Mäkelä-Bengs korostaa.

Etähoidon osuus on parin vuoden aikana vakiintunut Keusotessa maltilliselle tasolle. Tällä hetkellä terveysasemilla pystytään hoitamaan 50–70 prosenttia yhteydenotoista etänä eli lähinnä puhelimitse.

Etähoito sopii joillekin asiakkaille hyvin ja palvelee heidän hoitoaan, mutta hoitajille malli on Mäkelä-Bengsin mukaan vaativa tapa toimia. On paljon asioita, mitä pitäisi osata ja tietää, jotta asiakkaan asian saa oikeille raiteille heti ensimmäisestä puhelusta.

Yksin ei toisaalta tarvitse jäädä. Keusotessa noin kolme neljästä yhteydenotosta vaatii lääkärin kannanoton.

Työntekijöille päivät ovat usein entistä hektisempiä, kun soittajille ei voi enää sanoa, että soita uudestaan kolmen kuukauden päästä.

”Ei ole mitään yliheittopaikkaa, johon asiakkaita voidaan siirtää, vaan hoidon pitää alkaa heti”, Mäkelä-Bengs toteaa.

Kainuun sotessa uusi toimintatapa on herättänyt myös vastustusta. Kun mallia yritettiin viedä Kajaaniin, osa hoitajista irtisanoutui.

Irtisanoutumisia on tullut myös Keusotessa. Mäkelä-Bengs sanoo uuden toimintamallin jakavan henkilökuntaa.

”Sekä hoitajia että lääkäreitä on irtisanoutunut tämän takia. Mutta meillä on myös työntekijöitä, jotka pitävät mallista. Nykyinen vaihe on haastavin, kun ollaan tietyllä tapaa kiinni vanhassa, eikä siirrytty kokonaan uuteen”, kuvaa Mäkelä-Bengs.

Etänä annettavan palvelun suuri osuus herättää huolta myös sen takia, ettei siitä ole vielä tutkittua tietoa.

”Laajamittaisempi etätyöskentely on tullut korona-ajan pakottamana”, muistuttaa Keusoten koulutusylilääkäri Aino Joensuu. ”Meillä ei ole tutkimustietoa sen turvallisuudesta eikä siitä, mihin se sopii”, hän lisää.

Asiakastyytyväisyyden mittaaminen alkaa Keusotessa vuoden alussa. Nyt tiedetään jo, että mielipiteet vaihtelevat.

”Osa asiakkaista on erittäin tyytyväisiä, kun saa hoidon kotiin. Osa asiakkaista haluaa hoitaa asiaansa vain lääkärivastaanotolla ja eivätkä ole tyytyväisiä etäpalveluihin”, sanoo Mäkelä-Bengs sanoo.

”Vaikka hoitaja hoitaa kaiken, mitä pystyy ja etänä hoidetaan kaikki mitä pystytään, niin siitä huolimatta olemme pulassa.” – Aino Joensuu

Keusotessa ylilääkärinä toimiva Päivi Fonsén korostaa, että asiakkaille olisi viestittävä entistäkin selvemmin, että malli ei ole hoitajavetoinen.

”Lääkäri on koko ajan tukena, vaikka ei olekaan aina keskusteluyhteydessä potilaaseen. Vastuu on hoitovastaavalla vain niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista”, Fonsén sanoo.

Hallitus on päättänyt, että perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen nykyisestä kolmesta kuukaudesta viikkoon etenee vuonna 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilaston mukaan vähemmän kuin kaksi kolmesta kiireettömästä vastaanottokäynnistä järjestyy nykyisellään viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Se, että uudellakaan mallilla ei ole Keusotessa päästy aina hoitotakuuseen, kertoo Joensuun mielestä selkeää kieltään perusterveydenhuollon riittämättömistä resursseista.

”Vaikka hoitaja hoitaa kaiken, mitä pystyy ja etänä hoidetaan kaikki mitä pystytään, niin siitä huolimatta olemme pulassa”, Joensuu toteaa.

Hoitovastaavan on Keusotessa saanut tähän mennessä 44 prosenttia väestöstä. Noin kahdensadantuhannen asukkaan alueella hoitovastaava on nimetty noin 90 000 ihmiselle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat