”Kai virasto piti minua huonona tarkastajana”, arvioi VTV:stä lähtösopimuksen saanut ylitarkastaja esitutkinnassa - Kotimaa | HS.fi

”Kai virasto piti minua huonona tarkastajana”, arvioi VTV:stä lähtösopimuksen saanut ylitarkastaja esitutkinnassa

VTV:n johdon mukaan ylitarkastaja ei suoriutunut tehtävistään. Johto mietti hänen irtisanomistaan, mutta sopimus arvioitiin halvemmaksi vaihtoehdoksi.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari ja johtaja Mikko Koiranen (taustalla) saapuivat keskiviikkona Helsingin käräjäoikeuteen vastaamaan heitä vastaan nostettuihin syytteisiin

8.12.2021 13:03

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) sopimuskiistan taustalla on työnantajan tyytymättömyys lähtöpassit saaneen ylitarkastajan työpanokseen, selviää esitutkinta-aineistosta.

Sekä entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari että johtaja Mikko Koiranen kertoivat poliisikuulusteluissa, että ongelmat ylitarkastajan kanssa olivat jatkuneet pitkään.

Yli-Viikarin käsityksen mukaan tilanne oli jatkunut 1990-luvun alusta. Ylitarkastaja ei tehnyt häneltä vaadittua itsenäistä työtä, joten hänelle yritettiin antaa pienempiä toimeksiantoja. Lisäksi hän oli erilaisten työryhmien jäsen.

Yli-Viikari luonnehti, että tällaisessa tilanteessa työnantajalla ei ollut kuin huonoja vaihtoehtoja. Näistä paras oli tehty sopimus, jonka mukaan ylitarkastaja on ennen eläkkeelle siirtymistään pari vuotta palkkalistoilla ilman työvelvoitetta.

”Sopimuksen tarkoitus oli minimoida tarkastusvirastolle aiheutuvat kustannukset.”

Mikko Koiranen kertoo laskeneensa eri vaihtoehtojen kustannuksia, ja sopimuksen tekeminen arvioitiin niistä halvimmaksi. Pöydällä oli myös ajatus irtisanomisesta.

Sekä Yli-Viikari että Koiranen kiistävät syyllistyneensä rikokseen. He korostavat, että oikeusasiamies ei nähnyt esitutkinnan tarvetta vaan antoi heille ainoastaan huomauksen.

”Katson, että asiassa ei ole kyse virkarikoksesta. Katson, että sopimus, josta on kyse, oli tehty hyvässä yhteistyössä ja yhteishengessä asianosaisen eli ylitarkastajan kanssa”, Yli-Viikari sanoi kuulusteluissa.

Molempien mielestä neuvottelut ylitarkastajan kanssa käytiin hyvässä hengessä.

”Neuvotteluiden hyvästä ilmapiiristä kertoo myös se, että ylitarkastaja osallistui viraston perinteen mukaisesti eläkkeellelähtölounaalle pääjohtajan ja esimiehensä kanssa”, Yli-Viikari huomautti.

Yli-Viikarin mukaan ylitarkastajan vaatimukset otettiin neuvotteluissa huomioon. Ne koskivat muun muassa siirtymäajan pituutta ja palkanmaksua.

Ylitarkastajalle maksettiin ensimmäisen puolen vuoden ajan täyttä palkkaa ilman työpanosta, ja sen jälkeen hän sai noin puolta palkkaa ennen jäämistään eläkkeelle.

Sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2016. Ylitarkastaja jäi eläkkeelle heinäkuun 2018 lopussa.

Ylitarkastajalla ei ole näin positiivisia muistikuvia neuvotteluista. Hänen mukaansa hänelle tarjottiin sopimusta, mutta mitään neuvottelunvaraa ei ollut.

”Ne olivat Koirasen ehdot.”

Sopimuksesta ei tullut hyvä mieli.

”Eihän se kovin kiva ollut.”

Miksi teidät haluttiin pois virastosta?

”Kai virasto piti minua huonona tarkastajana.”

Neuvotteluissa oli mukana myös eduskunnan virkamiesyhdistyksen puheenjohtaja. Hän ei kertomansa mukaan osaa arvioida peruskiistaa siitä, kuinka hyvin ylitarkastaja oli suoriutunut työtehtävistään.

Puheenjohtaja kuitenkin mainitsi, että työhyvinvointiselvityksen mukaan VTV:ssä oli ”hyvin huono ilmapiiri”.

Neuvotteluissakin oli ollut ”jähmettynyt ilmapiiri”, mutta mitään epäasiallista puheenjohtaja ei havainnut.

Ylitarkastaja oli ilmoittanut puheenjohtajalle, että hän suostuu menettelyyn.

”Kyllä se näytti siltä, että hänestä haluttiin eroon, ja kyllä hän sen varmasti niin itse koki.”

Todistajana kuultu ylijohtaja Marko Männikkö kertoi esitutkinnassa VTV:n tavoitteesta parantaa tuloksellisuutta. Siinä yhteydessä haluttiin myös puuttua tilanteisiin, joissa työntekijä ei suoriutunut tehtävistään.

Yli-Viikari oli hänen käsityksensä mukaan kärsimätön ja halusi saada näkyviä ja konkreettia vaikutuksia nopeasti. Yli-Viikari oli ottanut esille mahdollisuuden vaativuusluokan alentamiseen tai irtisanomiseen useamman virkamiehen osalta.

Keskusrikospoliisi on salannut esitutkinnasta arvioita ylitarkastajan suoriutumisesta. Tästä huolimatta tulee selväksi, että ylitarkastajan työpanos arvioitiin vaatimattomaksi.

Männikkö kertoi, että ylitarkastajalle olisi voitu antaa ”näennäisiä tarkastustehtäviä ilman tosiasiallista odotusta tarkastusten valmistumisesta”.

Tämä olisi kuitenkin ollut vastoin tuloksellisuustavoitteita, arvioi Männikkö. Lisäksi se olisi vaikuttanut vahingollisesti organisaatiokulttuuriin, jos henkilöstöä kohdeltaisiin eri lailla.

Toinen vaihtoehto olivat tukitoimet, mutta Männikön mukaan ylitarkastaja ei ollut valmis myötävaikuttamaan niiden onnistumiseen.

”Muistan, että ylitarkastaja on yksi niistä henkilöistä, joiden osalta arvioitiin irtisanomista vaihtoehtona.”

Irtisanominen olisi kuitenkin todennäköisesti todettu lainvastaiseksi, Männikkö jatkoi.

Myös ylitarkastajan lähiesihenkilö kertoi kuulusteluissa, että mies ei ollut kovin motivoitunut tarkastustehtävistä.

”Minulla on [ylitarkastajan] kanssa ollut yksi yhteinen tarkastusprojekti siltä ajalta, kun toimin itsekin tarkastajana, arviolta noin vuonna 2008. Projektin aikana huomasin, että [ylitarkastaja] kyllä keskusteli tarkastusasiasta ja ideoikin kysymyksiä tarkastuskohteelle, mutta ei ollut innostunut pitkäjänteisestä tarkastustyössä puurtamisesta.”

Lähiesihenkilö kertoi, että erään neuvottelun aikana ylitarkastaja oli sanonut, ettei hänellä ollut intoa jatkaa työtään VTV:ssä. Ylitarkastaja oli siis itsekin valmis miettimään vaihtoehtoja virkasuhteen päättämiseksi, esihenkilö totesi.

Pian tämän jälkeen sopimus allekirjoitettiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat