”Ne pitäisi kaikki tappaa pois ja siirtää yläilmoihin” – Susien salametsästys rehottaa monella paikkakunnalla yhteisön hiljaa hyväksymänä - Kotimaa | HS.fi

Suomen susikanta on nyt suurempi kuin 30 vuoteen. Susien määrä kasvoi 2000-luvun alussa mutta romahti 2010-luvun puolivälissä. Keskeisimpänä syynä kannan pienenemiseen on pidetty salametsästystä.

”Ne pitäisi kaikki tappaa pois ja siirtää yläilmoihin” – Susien salametsästys rehottaa monella paikkakunnalla yhteisön hiljaa hyväksymänä

Susia on Suomessa enemmän kuin vuosikymmeniin. Samalla susikonflikti nostaa päätään. Esimerkiksi susien tihentymäalueella Pohjois-Pohjanmaalla ärtymys susia kohtaan on voimakasta ja susille vaaditaan tappolupia. Myös salametsästys on edelleen monin paikoin hiljaa hyväksyttyä.


25.12.2021 17:10 | Päivitetty 27.12.2021 16:16

Myrkkysyöttejä maastossa tai eläimille tarkoitetussa lihassa, vanhoja ampumavammoja ja koteloituneita hauleja kehossa, salaperäisesti katoavia petoja...

Susien vahingoittaminen ja laiton tappaminen ovat edelleen todellisuutta Suomessa, vaikka salametsästystä on yritetty kitkeä vuosia.

Suoraa näyttöä salametsästyksestä on vähän, mutta maastosta on löytynyt piilotettujen tai upotettujen ruhojen lisäksi esimerkiksi seurantapantoja ojan pohjasta ja houkutushaaskoja metsästä.

Susi herättää voimakkaita ja äärimmäisiä tunteita. Sutta vihataan ja pelätään sekä suojellaan intohimoisesti.

Pohjoisessa petovastaisuuden taustalla ovat porotalous ja elinkeinon puolustaminen. Ristiriitoja voimistaa monilla paikkakunnilla huoli metsästyskoiran menettämisestä. Mitä lähemmäs asutusta ja uusia elinalueita susi vaeltaa, sitä enemmän pelot lisääntyvät, koska petoihin ei ole totuttu.

Turhautuminen pedon läsnäoloon koituu usein suden kohtaloksi. Saattaa käydä niin, että koiria tai karjaa tappanut peto vain katoaa eikä asiasta enää puhuta.

Salametsästys on edelleen monin paikoin hiljaa hyväksyttyä.

Susia vuodesta 1998 pannoittanut Luonnonvarakeskuksen (Luke) entinen tutkimusmestari Seppo Ronkainen kertoi HS:n haastattelussa, että susia, jopa kokonaisia laumoja, häviää salaperäisesti.

Susia myös häiritään. Elävistä susista on pannoituksen yhteydessä löytynyt luodinreikiä ja hauleja. Susilauman johtajanaaras oli jopa menettänyt toisen silmänsä kiväärin luodin lävistettyä sen kallon.

Lue lisää: Susi juoksi edellä, mies hiihti perässä, ja kun seitsemän tunnin raaka kilpajuoksu oli ohi, toinen heistä oli kuollut

Vanhoja ampumavammoja löytyy myös kuolleista susista, selviää Ruokaviraston laatimista kuolinsyyraporteista.

Yhteenveto susien kuolinsyistä vuosina 2001–2014 kertoo, että tutkituista 81 sudesta seitsemästä löytyi koteloituneita hauleja ja luodinjäänteitä. Neljässä tapauksessa ampuminen oli vahingoittanut eläintä pahoin ja haitannut sen selviytymistä.

Yleisin suden kuolinsyy oli liikenneonnettomuus, johon oli kuollut 31 sutta. Luvattomia tappoja havaittiin tutkimuksissa 14.

HS kävi läpi lähes sadan suden kuolinsyyraportit vuosilta 2015–2021. Vanhoja ampumavammoja ja -haavoja sekä hauleja tai luodin jälkiä löytyi 16 sudesta.

Yleisin kuolinsyy oli tällä jaksolla poliisin luvalla ampuminen ja toiseksi yleisin liikenneonnettomuus. Lisäksi susia oli kuollut luvattomien tappojen ja epäiltyjen metsästysrikosten seurauksena.

Susia on Suomessa enemmän kuin vuosikymmeniin.

Luken tuoreimman arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2021 todennäköisesti 22 susiparia ja 35 perhelaumaa. Susia oli ennen kesällä syntyneitä pentueita arviolta 271–321.

Vahvoja susikannan alueita ovat muun muassa Lounais-Suomi ja Satakunta sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa.

Lue lisää: Suomen susikanta kasvoi ennätys­lukemiin: susia oli keväällä noin 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten

Tihentymäaluetta on esimerkiksi Pyhännän, Siikajoen ja Siikalatvan kuntien muodostama Siikajokilaakso Pohjois-Pohjanmaalla.

Alueelle on parin viime vuoden aikana muodostunut jopa 6–7 susilaumaa tai -reviiriä, viime kesän pentujen myötä mahdollisesti enemmänkin.

Susi on seudulla uusi asukki, mikä on lisännyt pelkoja ja myös ärtymystä. Susikonflikti kytee vahvana muun muassa Siikalatvan Rantsilassa, jossa sudet ovat tappaneet metsästyskoiria ja useita kymmeniä paikallisen karjankasvattajan mulleja.

Karkotukset eivät ole tehonneet, ja alueella vaaditaan tappolupia susille. Tilanne on tulehtunut.

”Susihavainnot ja vahingot ovat lisääntyneet viime aikoina huimasti. Karkotuksista ei ole ollut mitään hyötyä”, kertoo Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Antero Niva.

Häneltä ei heru susille sympatiaa. ”Lopullinen karkotus olisi ratkaisu”, Niva sanoo.

”Ei kaikkia pidä tappaa, mutta sudet eivät saa haitata paikallista asutusta ja ihmisten arkea. Nyt ne vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Lenkkeilijät ovat kadonneet teiden varsilta, ja koululaiset saatetaan pysäkille. Marjastajat eivät uskalla metsään muuten kuin aseen kanssa.”

Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Antero Nivan mukaan lähelle asutusta tulevat sudet vaikeuttavat asukkaiden jokapäiväistä elämää Rantsilassa. Sudet ovat käyneet hänenkin kotipihansa tuntumassa.

Rantsilan kylätiellä suomenajokoiriaan Villipuron Lyytiä ja Iloa ulkoiluttavan Juha Kumpumäen mielestä sudet pitäisi hävittää.

Rantsilan kylätiellä ajokoiriaan iltapimeällä ulkoiluttava Juha Kumpumäki on vihainen, kun koiria ei enää tohdi laskea irti. Hänen mielestään susi on vahinkoeläin, josta ei ole mitään hyötyä ihmiselle.

”Susia on joka paikassa, ihan lähellä asutusta liikkuvat. Ne pitäisi kaikki tappaa pois ja siirtää yläilmoihin”, Kumpumäki sanoo.

Riistanhoitoyhdistyksen Niva ei ole yhtä jyrkkä. Hänen mukaansa maaseudun asukkaiden kanta on se, että tietty rajallinen määrä susia saa olla mutta ne eivät saa haitata paikallista asutusta ja asukkaita.

Salametsästystapauksia alueelta ei ole Nivan mukaan tullut tietoon. Hän kuitenkin ymmärtää ihmisten turhautumista ja vihaakin.

”Jos susi tappaa kotieläimiä ja uhkaa konkreettisesti ihmisten ja kotieläinten henkeä, ymmärrän täysin, jos joku ottaa siinä tilanteessa lain omiin käsiinsä. En kuitenkaan missään nimessä hyväksy sitä, että laki otetaan omiin käsiin.”

Susi on vahvasti poliittinen eläin, johon heijastuvat niin maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu kuin etäältä määräyksiä antava Euroopan unionikin.

Susi on rauhoitettu ja EU:n direktiivin tiukasti suojelema laji, jonka suotuisaa suojelutasoa ei saa vaarantaa.

Erittäin uhanalaiseksi luokitellun eläimen tappaminen on mahdollista vahinkoperusteisella poikkeusluvalla, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole osoitettavissa.

Suomessa alkaa vuoden 2022 alussa myös suden kannanhoidollinen metsästys.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut asiaa koskevan asetuksen, jossa metsästyskiintiöksi on määritelty 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.

Tulevan susijahdin tavoitteena on säädellä susikannan kasvua sekä vähentää siihen liittyviä sosiaalisia konflikteja ja edistää suden sosiaalista hyväksyttävyyttä. Tarkoitus on myös vähentää laitonta tappamista.

Kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen on herättänyt sekä tyytyväisyyttä että voimakasta vastustusta.

Ympäristöjärjestöt ovat tyrmistyneet siitä, että ministeriö päätti sudenmetsästyksestä ennen kuin Luke on saanut valmiiksi suotuisan suojelutason määrittelyn eli tavoitearvon siitä, kuinka monta sutta on tarpeeksi.

Lue lisää: Susijahti aiotaan aloittaa talvella, vaikka ohjelmointi­virhe sotki laskennan – Luonnon­suojelijat raivoissaan: ”Käsittämätön soolo”

Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta pitää kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista maa- ja metsätalousministeriön ja ennen kaikkea sitä vetävän ministeri Jari Lepän (kesk) poliittisena näytelmänä, jolla pedataan keskustan tulevaa menestystä.

Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

”Tässä köydenvedossa eläin unohtuu. Susi joutuu kärsimään, kun keksitään keinoja, joilla pystyttäisiin kiertämään EU:n lainsäädäntöä, jotta sudet voitaisiin tappaa”, Säynevirta sanoo.

”Susi on joutunut asemaan, että siihen kaadetaan asioita, jotka eivät liity mitenkään suteen.”

Luonto-Liitto, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto tekivät joulun alla kantelun EU:n komissiolle suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta.

Luonto-Liiton susiryhmä järjesti joulukuun alussa kannanhoidollista sudenmetsästystä vastustavan mielenosoituksen maa- ja metsätalousministeriön edessä Helsingissä.

Säynevirta muistuttaa, että susi ei ole ainoastaan uhanalainen ja suojeltu vaan sillä on luonnonvaraisena eläimenä myös itseisarvo ja oma tehtävänsä luonnossa.

”Susi on arvokas omana itsenään kuten kaikki muutkin lajit. Sudella on myös merkittävä rooli suomalaisessa ekosysteemissä, sillä huippupetona se pitää muita lajeja kurissa ja terveinä.”

Valitettavana Säynevirta pitää sitä, että samalla kun Suomessa keskitytään kaatolupien lisäämiseen, unohtuvat oikeat ongelmat, kuten salametsästys.

”Salametsästystä on ollut Suomessa tavattoman kauan, ja vaikenemisen kulttuuri suojelee sitä edelleen. Tapauksia esimerkiksi eläinten myrkyttämisistä tulee esille säännöllisin väliajoin”, Säynevirta kertoo.

”Ne aiheuttavat eläimelle poikkeuksetta tuskallisen kuoleman, ja ne pitää ehdottomasti tuomita.”

Tuorein salametsästysepäily päätyi Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen marraskuun lopussa. Lieksalaismies sai syytteen törkeästä metsästysrikoksesta.

Miehen epäillään tappaneen, vahingoittaneen ja karkottaneen myrkkysyöteillä yli kymmenen sutta vuosina 2017–2020. Syytteen mukaan mies on sekoittanut jauhelihaan muun muassa syanidia ja strykniiniä sekä vienyt seoksesta tehtyjä nyyttejä maastoon.

Taustalla on syytteen mukaan kosto siitä, että sudet olivat tappaneet mieheltä kaksi koiraa.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi miehelle metsästysrikoksesta neljä kuukautta ehdollista vankeutta.

Esitutkinnan tapauksesta tehneen Kainuun rajavartioston mukaan myrkkysyöttien käytöllä on aiheutettu vakavaa ja pitkäaikaista vaaraa susien lisäksi muille metsäneläimille sekä muun muassa ihmisten metsästyskoirille.

Lisäys 27.12. kello 16.15: Päivitetty Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomio.

Lue lisää: Lieksalaismies sekoitti jauhelihaan syanidia ja strykniiniä ja kätki myrkkysyötit susille maastoon – sai ehdollista vankeutta

Lue lisää: Susi juoksi edellä, mies hiihti perässä, ja kun seitsemän tunnin raaka kilpajuoksu oli ohi, toinen heistä oli kuollut

Lue lisää: Susilauma vai aina saman suden jäljet? Susi­seuduilla kerätään nyt ulostetta, joka paljastaa jokaisen suden dna:n

Lue lisää: Sudet ovat muuttaneet naapuriin

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat