Ähtärin eläinpuiston kaksi pandaa elää nyt osin suomalaisten ja kiinalaisten ihmisten ja yritysten lahjoitusten varassa. Asia ilmeni tiedotustilaisuudessa Helsingissä, jossa oli mukana eläintarha, Kiinan suurlähetystö ja Suomessa toimivien kiinalaisten yritysten yhdistys.
Eläinpuistoyhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen kertoi, että rahallinen tuki on puistolle nyt tärkeä ensiapu vallitsevassa tilanteessa. Pandojen vuosikulut ovat puolitoista miljoonaa euroa, josta puisto pystyy kattamaan 600 000 euroa.
Siten puisto siis kehittää nyt mallia, jolla se saisi kokoon 900 000 euroa muuta tuloa eli varsinkin lahjoitusvaroja.
”Tähän tarvitaan suomalaisia ja kiinalaisia yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä ja valtion apua”, hän kertoi.
Puisto on tähän mennessä saanut eri yrityksiltä lahjoituksina yli puoli miljoonaa euroa, mikä on tuonut hengähdystauon.
Suomen ja Kiinan välinen pandasopimus on viisitoista vuotta, josta on nyt mennyt neljä, sillä pandat tulivat Suomeen tammikuussa 2018. Koronapandemia on verottanut eläinpuiston kävijämäärää.
Sivosen mukaan esimerkiksi suomalainen yritys voi sopia eläinpuiston kanssa sopimuksen, jossa se voi saada tukea vastaan logon käyttöoikeuden. Myös säätiö on perusteilla, hän totesi.
”Katse suuntautuu myös mahdolliseen valtionosuuteen, josta ei ole vielä tietoa”, hän kertoi. Hän myös kertoi, että eläinpuisto minimoi kaikki kulunsa.
Sponsorimalli näyttää olevan Ähtärin eläinpuistolle nopein keino saada tukea pandoille, arvioidaan myös maa- ja metsätalousministeriöstä.
Eläinpuisto kertoi maanantaina, että se on saanut kiinalaisia yrityksiä mukaan tukemaan pandojen säilymistä Suomessa.
”Tässä tilanteessa tämä on varmasti ainoa vaihtoehto”, sanoo viestintäjohtaja Janne Impiö ministeriöstä.
Ministeriö ja sen kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ovat olleet aktiivisia asiassa. Impiön mukaan toive on ollut, että eläinpuisto saisi pandojen taakse suomalaisia yrityksiä, ja ministeriö on ollut yhteydessä yrityksiin.
Tiedotustilaisuudessa tiistaina Kiinan Suomen-suurlähettiläs Chen Li rohkaisi yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä tukemaan pandoja. Hän mainitsi, että myös suurlähetystö on lahjoittanut, mutta ei kertonut summaa. Erityisesti hän toivoi, että pandakaksikko saisi ensi vuonna pennun ja samaa toivotaan Ähtärissä.
Kiinalaisen Cosco Shippingin Suomen sivuliikkeen johtaja Song Mingjun kertoi yhtiönsä lahjoittavan 300 000 euroa ja toivovansa, että pandat voivat jäädä asumaan Suomeen. Hän edustaa myös kiinalaisten, Suomessa toimivien yritysten yhdistystä ja kannusti jäsenyhdistyksiään mukaan avustamiseen.
Mitä ministeriössä ajatellaan siitä, että tukijoita näyttääkin löytyneen kiinalaisista yrityksistä?
”Totta kai Ähtäri voi itse hankkia tukijoitaan. Jos he parhaaksi katsovat, että myös kiinalaiset yritykset voisivat tukea, se on tietysti heidän asiansa”, Impiö sanoo.
Impiön mukaan ministeriö ei näe ongelmaa siinä, että tukijoina on kiinalaisia yrityksiä.
Valtio on tukenut eläinpuistoa 200 000 euron määrärahalla, mutta enempää ei valtiontukisäännösten mukaan voi antaa.
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että ehdotus eläinpuiston tukemisesta olisi tullut kiinalaisyrityksille ylemmältä tasolta. Näin arvioi STT:n haastattelema Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa maanantaina.
”Jollain tavalla Kiinan ulkoministeriöstä on tullut käsky tai ehdotus siitä, että suurlähetystö tutkii mahdollisuuksia, miten Suomessa toimivat kiinalaiset yritykset voisivat auttaa tässä tapauksessa”, hän arvioi.
Pandakaksikko on Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella. Kiina ”lainaa” pandoja muille maille. Eläinten lähettämistä on kutsuttu pandadiplomatiaksi.
