Norjan terveysviranomaisten skenaario jopa 300 000 päivittäisestä omikronmuunnoksen aiheuttamasta koronavirustartunnasta on herättänyt kysymyksen, voiko sama tapahtua Suomessa. Skenaariota on myös ihmetelty ja kritisoitu.
Suomen tilannetta voidaan vallan hyvin verrata Norjan mallinnuksiin, sanoo Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo.
”Norjassa oli sama lähtötilanne kuin meillä. Rajoituksia purettiin, ja koronaviruksen deltamuunnoksen aiheuttamat tartunnat ovat nousseet tasaisesti”, Aivelo kertoo.
”Norjassa, Tanskassa ja Suomessa ollaan sikäli samalla linjalla, että rokotuskattavuus on samaa luokkaa ja tautitapauksia on ollut aika vähän.”
Norjan terveysviranomaisen laskelmissa pahin skenaario on, että kolmen viikon kuluessa voisi päivittäin tulla 90 000–300 000 koronatartuntaa ja joutua sairaalahoitoon 50–200 ihmistä, jos epidemiaa ei saada jarrutettua.
Norjassa koronatapausten räjähdysmäisen kasvun taustalla on osittain viruksen omikronmuunnos. Se näyttää tarttuvan herkästi, mutta sen ei ole todettu aiheuttavan aiempia muunnoksia vakavampaa tautia.
Norjan skenaarioiden suurta vaihteluväliä selittää se, miten tutkijat uskovat omikronmuunnoksen kiertävän rokotuksen tuomaa immuunisuojaa.
Suomessa ei ole vielä tehty omikronmuunnoksen huomioivia omia mallinnuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) turvallisuusosaston johtaja Mika Salminen arvioi tiistaina HS:lle, ettei vastaavaa kehityskulkua voida sulkea pois Suomessa.
Salmisen mukaan omikronmuunnoksen vaikutuksista epidemian kulkuun tiedetään kuitenkin niin vähän, että ”kaikki on hieman arvailun varassa”. Hän arvioi, että viisaampia saatetaan olla kuukauden kuluttua.
””Optimistisimmassakin arviossa tartuntoja tulee päivässä 10 000.”
Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo.
Aivelon mielestä emme silti ole nytkään pelkän arvailun varassa. Hän on samaa mieltä Salmisen kanssa siitä, että 300 000 tartuntaa päivässä on epärealistisen suuri arvio.
”Mutta siihen ei kannata mallinnuksessa kiinnittää huomiota vaan siihen, että optimistisimmassakin arviossa tartuntoja tulee päivässä 10 000”, Aivelo sanoo.
”Sekin tarkoittaa vaikeaa aaltoa.”
Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC arvioi raportissaan, että omikrontapausten odotetaan lisääntyvän nopeasti seuraavien kahden kuukauden aikana. ECDC:n arvion mukaan omikronista tulee hallitseva muunnos EU-alueella vuoden 2022 kahden ensimmäisen kuukauden aikana.
Norjan luvut on laskettu käyttämällä epidemiologista mallia, joka ottaa huomioon altistuneet, tartunnan saaneet ja koronataudista toipuneet. Lisäksi on huomioitu väestön rokotuskattavuus. Laskutapa on Aivelon mukaan luotettava.
Laskelmissa oleellista on omikronmuunnoksen aiheuttamien tartuntojen kaksinkertaistumisnopeus, joka on arvioitu 2–3 päiväksi.
”Hyvin samanlainen tartuntojen nopea kasvu on nähty myös Britanniassa”, Aivelo sanoo.
Norjan viranomaisten laskelmien mukaan koronatapauksista omikronmuunnoksen aiheuttamia saattaa olla 18.–23. joulukuuta jo yli puolet. Aivelo uskoo vastaavan tapahtuvan Suomessa.
Laskelmissa arvioidaan, että 8. joulukuuta tehdyt rajoitustoimet voivat pienentää ilmaantuvuuslukua 15 prosentilla. Tämä painaisi deltamuunnoksen tartuttavuusluvun alle 1:n ja vähentäisi omikronin aiheuttamia sairaalahoitojaksoja.
Omikronmuunnos ja sen räjähdyksenomainen leviäminen ovat hämmästyttäneet tutkijoitakin.
”Siinä on tapahtunut yllättävän suuri hyppäys, kuinka paljon muunnos voi kiertää jo saatua immuniteettia”, Aivelo sanoo.
Etelä-Afrikassa tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan kaksi annosta Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta antaa 70-prosenttisen suojan omikronmuunnoksen aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan. Tartunnalta rokote suojasi vain 30-prosenttisesti. Tutkimustulokset ovat alustavia, ja lisää tutkimusta tarvitaan.
”Suomessa oleellinen kysymys on se, kuinka hyvin rokotetut ovat suojassa vakavalta taudilta, sillä se määrittää aiheutuvan sairaalakuorman”, Aivelo sanoo.
Suomen vertaaminen Etelä-Afrikkaan on kuitenkin Aivelon mukaan hieman hankalaa, koska maassa on paljon sairastamalla saatua tuntematonta immuunisuojaa.
”Etelä-Afrikan ja Norjan erottaa toisistaan tehosteannosten määrä. Ne nostavat Norjassa rokotteen tehoa.”
Suomessakin on keskusteltu toisen ja kolmannen rokoteannoksen antovälin lyhentämisestä. THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan kolmen kuukauden rokotusväli on mahdollinen, jos halutaan lisätä suojaa omikronmuunnoksen läpäisytartunnoissa.
”Suomi on hieman heikommassa asemassa kuin Norja, koska tehosteannoksia on annettu vähemmän. Lisäksi rokotuskattavuutemme ensimmäisen ja toisen annoksen osalta on matalampi”, Aivelo sanoo.
Tämä tarkoittaa, että Norjan skenaarioihin verrattuna Suomessa saattaa tulla samalla tapausmäärällä vielä 50–200 päivittäistä sairaalahoitoa vaativaa tapausta enemmän kuin on arvioitu.
Norjalaisten skenaarioista hurjemmassa sairaalaan omikronmuunnoksen vuoksi joutuvien määrä ohittaa deltamuunnoksen vuoksi sairaalaan päivittäin joutuvien 50 ihmisen rajan joulukuun lopulla. Lievemmässä skenaariossa näin käy tammikuun alussa.
”Skenaarioissa on huomioitava lisäksi se, ettei deltamuunnoksen aiheuttamaa aaltoa ole vielä saatu hoidettua. Eli sairaalan kokonaiskuormitus on näiden molempien muunnosten summa”, Aivelo sanoo.
”Ja koska Suomessa ollaan jo äärirajoilla, on omikronin aiheuttama pienikin nousu sairaalahoidon kuormitukselle paha asia. Suuri nousu on katastrofaalinen.”
Myös ECDC arvioi, että omikronmuunnos aiheuttaa eksponentiaalisen tapausmäärän vuoksi lisäkuormitusta sairaaloille ja kuolemia.
