Koko maahan saatiin valkea joulu – mutta olivatko lapsuuden joulut sittenkään runsaslumisia? Testaa muistiasi HS:n lumikoneella - Kotimaa | HS.fi

Lumi tuiskusi Helsingin Käpylässä tapaninpäivänä 2010. Tuona jouluna Helsingissäkin lunta oli jopa puoli metriä.

Valkeata joulua

Tällä vuosituhannella keskimäärin joka toinen jouluaatto sekä Helsingissä että Turussa on ollut lumeton. Katso HS:n lumikoneesta, mikä oli joulun lumitilanne kotiseudullasi viime vuosituhannella.


22.12.2021 8:44 | Päivitetty 24.12.2021 9:28

Sinä jouluaattona Helsingissä oli puoli metriä lunta. Poikkeuksellisen paljon, jopa riesaksi asti, kertoi jouluaaton Helsingin Sanomat. Aatonaattoaamuna oli tehdasrakennuksessa Lauttasaaressa syttynyt tulipalo, jonka sammutustöistä tuli vaikeaa, sillä palopostia ei ollut löytyä lumikinosten alta.

Elettiin vuotta 1965, joka on Helsingin mittaushistorian toiseksi lumisin joulu. Vielä lumisempi oli joulu 1915, jolloin hangen paksuudeksi Kaisaniemessä mitattiin peräti 63 senttiä.

Onko ilmastonmuutos tehnyt ennätysten peittoamisesta mahdotonta?

”Ei se mahdotonta ole”, toteaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen.

”Jos katsoo kolmeakymmentä viime vuotta, on vuoden 2010 jouluaattona lunta ollut Helsingissä 48 senttiä.”

Jouluaatonaattona 1965 syttyi Helsingin Lauttasaaressa tehdaspalo. Palomiesten työtä haittasi aamuruuhkan lisäksi se, että paloposti oli jäänyt piiloon lumikinosten alle, kerrottiin jouluaaton Helsingin Sanomissa.

Siiskosen mukaan on vaikea sanoa, kuinka todennäköisesti vastaavia lukemia enää jatkossa mitataan. Silti sopivan runsassateisen säätyypin sattuessa kohdalle hanget voivat kohota puolimetrisiksi vuorokaudessakin.

Näin kävi esimerkiksi Merikarvialla pari viikkoa joulun jälkeen vuonna 2016. Tuolloin lunta satoi vuorokaudessa 73 senttimetriä, mikä on ennätys Suomen mittaushistoriassa.

”Toki trendi on, että erityisesti maan länsi- ja eteläosissa keskimääräinen lumensyvyys pienenee. Mutta tulevaisuudenkin ilmastossa voi olla mahdollista, että toisinaan tulee paljon lunta kerralla”, Siiskonen sanoo.

Jouluna 1965 Helsingissä oli yli puoli metriä lunta. Forumin kortteli Helsingin Mannerheimintiellä jouluvalaistuksessa aatonaattona vuonna 1965.

Muistikuvamme lapsuuden runsaslumisista jouluista voivat johtaa harhaan. Mustia jouluja koettiin myös viime vuosituhannella.

Kun tarkastellaan Helsingin Kaisaniemen lumitilastoja 1960-luvulta nykyhetkeen, mahtuu joka vuosikymmenelle vähintään yksi lumeton jouluaatto.

Eikä lunta ole aina riittänyt jouluksi pääkaupunkiseudun ulkopuolellakaan: esimerkiksi jouluaattona 1972 maa oli musta laajoissa osissa muuta maata. Lumipeitteittä jäivät myös esimerkiksi Lappeenranta, Seinäjoki, Kuopio ja Jyväskylä.

”Aaton sää on lämmin ja tihkuinen”, kertoi Helsingin Sanomat jouluaattona 1972.

Siiskonen vahvistaa, että joulukuussa 1972 lounaasta pääsi jatkuvasti pohjoiseenkin asti lauhaa ilmaa.

”Edes hetkeksi ei tullut sellaista säätyyppiä, joka olisi tuonut runsaasti lunta Suomeen. Näyttää, että Pohjois-Karjalassa lunta oli joitakin senttejä eri havaintoasemilla. Kainuusta pohjoiseen sitä kyllä riitti.”

Musta ei ollut ainoastaan maa, vaan lauantaina ilmestynyt jouluaaton lehti kertoi, että joulun junaliikenteessä oli ollut eräänlainen musta pilkku: ”ennen aikojaan jouluviinansa kumonneet matkustajat.”

”Perjantai-iltana jouduttiin tolkuttomaan tilaan itsensä ryypänneitä ja rähiseviä matkamiehiä poistamaan junista joukoittain lähes joka asemalla”, HS kirjoitti.

Joulu jää mustaksi Etelä-Suomessa, julisti jouluaaton Helsingin Sanomat vuonna 1972.

Tällä vuosituhannella keskimäärin joka toinen jouluaatto sekä Helsingissä että Turussa on ollut lumeton. Jyväskylässä lumettomia jouluja on ollut 2000-luvulla kolme, Joensuussa ei ensimmäistäkään.

”Oli Lapissa sitten missä tahansa, niin tilastojen valossa on varmaa, että lunta on jouluaattona maassa jonkin verran. Näin on myös Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueella.”

Useimmilla havaintoasemilla jouluaaton keskimääräinen lumensyvyys on kutistunut viime vuosikymmeninä.

Vuosina 1961–1990 jouluaaton keskimääräinen lumensyvyys Helsingin Kaisaniemessä oli 12 senttimetriä. Vuodesta 1991 vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella jouluaaton hanki oli keskimäärin 7 senttiä paksu.

Pohjoisimmassa Suomessa jouluaaton lumipeite ei ole vuosikymmenten varrella oikeastaan huvennut.

”Lapissa voi jouluaattona odottaa kolmeakymmentä senttiä lunta, kun taas etelärannikolla ei keskiarvossa päästä kymmeneenkään senttiin. Siinä näkyvät Suomen laajuus ja lumensyvyyden erot maan sisällä.”

Jouluaattona 2012 Helsingissä oli lähes 40 senttiä lunta. Hietaniemen hautausmaalla riitti kävijöitä.

Jos joululahjapaketista saa sukset tai pulkan, voi etelärannikolla asuva joutua odottamaan hetken ennen kuin lahjaa pääsee testaamaan luonnonlumilla.

Pysyvä lumipeite saadaan esimerkiksi Helsinkiin keskimäärin vasta tammikuun alkupuolella.

”Mutta ei tarvitse kovin kauas mennä sisämaahan päin, kun lunta pitäisi jo olla”, Siiskonen huomauttaa.

”Riittänee, että menee Päijät-Hämeen tienoille tai Kymenlaakson pohjoisosaan, joissa pysyvä lumipeite saadaan tyypillisesti joulukuun puolessavälissä.”

Jouluaatonaattona 2007 Helsingin Paloheinässä hiihdettiin tykkilumiväylällä, jonka ympärillä nurmi vihersi.

Tilastoissa joulu ei ole erityisen otollinen vuodenaika hangille korkeille nietoksille, vaikka joissakin joululauluissa tällaista kuvaa välitetäänkin. Paksuimmillaan lumipeite on Suomessa vasta viikkoja tai jopa kuukausia joulun jälkeen.

Maan etelä- ja länsiosissa hanget ovat korkeimmat keskimäärin helmikuun keskivaiheilla ja loppupuolella.

”Kun mennään pohjoiseen, puhutaan ennemminkin maaliskuun keskivaiheista tai maaliskuun lopusta”, Siiskonen sanoo.

Helsingin Tapanilassa riitti lunta jo muutama päivä ennen joulua vuonna 2010.

Vaikka joulukuu on ollut tähän mennessä tavanomaista kylmempi koko maassa, on jouluun valmistauduttu Helsingissä lumettomissa maisemissa. Näin siitä huolimatta, että Helsingissä joulukuu on tähän mennessä ollut neljä astetta tavanomaista kylmempi.

Samalla joulukuu on ollut myös tavanomaista kuivempi. Joulukuussa sadetta on tullut noin 15–18 millimetriä, mikä on selvästi keskimääräistä vähemmän.

”Vaikka kuun alussa oli kylmää, lunta ei ehtinyt muodostua. Kun oli lauhaa ja saatiin jonkin verran sateita, ne tulivat vetenä.”

Jouluaattona 2010 Helsingissä oli puoli metriä lunta. Polkupyörät hautautuivat kinoksiin.

Tuuli ja lumituisku hiljensivät Helsingin keskustaa jouluaattona 2012.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat