Omikronmuunnos leviää kolme kertaa nopeammin kuin nykyinen delta – Terveillä alle 60-vuotiailla vakavan taudin uhka ei näytä kuitenkaan kasvaneen - Kotimaa | HS.fi

Omikronmuunnos leviää kolme kertaa nopeammin kuin nykyinen delta – Terveillä alle 60-vuotiailla vakavan taudin uhka ei näytä kuitenkaan kasvaneen

Asiantuntijat kertoivat Suomen koronavirustilanteesta torstaina. HS seurasi tiedotustilaisuuden hetki hetkeltä tämän jutun lopussa.

16.12.2021 7:56 | Päivitetty 16.12.2021 14:01

Koronaviruksen omikronmuunnos leviää jo Suomen sisällä. Näin kertoi johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) viikoittaisessa tiedotustilaisuudessa torstaina.

Suomessa on todettu sekvensoinnilla 34 varmistettua omikrontapausta, mutta epäilyjä on enemmänkin. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan alueella epäilyjen määrä on pcr-testituloksissa kasvanut 26,5 prosenttia.

”Muiden maiden esimerkin valossa näyttää varsin mahdolliselta ja todennäköiseltä, että meilläkin omikronin valtaantulo on odotettavissa”, Savolainen-Kopra sanoi.

Hänen mukaansa on kuitenkin vaikeaa arvioida, milloin omikron syrjäyttäisi tällä hetkellä vallalla olevan deltamuunnoksen.

Alkaa näyttää varsin selvältä, että omikron leviää helpommin kuin deltavariantti, sanoi Savolainen-Kopra.

Viruksen tarttuvuutta kuvataan r-luvulla. R-luku kertoo, kuinka monelle ihmiselle tartunnan saanut keskimäärin levittää tautia eteenpäin.

Tällä hetkellä Suomessa r-luvuksi arvioidaan 1,0–1,1, kun deltavariantti aiheuttaa suurimman osan tartunnoista.

”Omikronille luvuksi on arvioitu 3–4, eli se olisi noin kolme kertaa tartuttavampi”, Savolainen-Kopra sanoi.

Suomessa tehdään virusnäytteiden sekvensointia kaikille näytteille Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen alueilla, ja muilta alueilta näytteitä sekvensoidaan satunnaisotoksilla. Laajaa yhteisöleviämistä ei niissä ole havaittu.

Suomessa koronavirustartuntojen määrä jatkaa kasvamistaan. Kun vielä toissa viikolla tartuntoja todettiin yhteensä noin 9 500, viime viikolla niitä todettiin tuhat enemmän eli 10 500.

Erityisesti tautitilanne on pahentunut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Näillä alueilla positiivisten tulosten osuus koronatesteistä on ollut jopa yli kymmenen prosenttia.

Myös lasten tartuntojen määrä on kasvanut, mutta niiden osuus suhteessa aikuisiin ei ole juuri muuttunut kuluneen kuukauden aikana.

Tapausten lisääntyminen ei kuitenkaan ole viime aikoina enää näkynyt sairaalahoidon tarpeen lisääntymisenä.

”Tämä osittain saattaa perustua siihen, että kahdesti rokotetut hakeutuvat hanakammin testeihin”, sanoi THL:n ylilääkäri Otto Helve tiedotustilaisuudessa.

Kahdesti rokotetuilla vakavan koronavirustaudin riski on selvästi pienempi kuin rokottamattomilla.

Myös tehohoidon tarve on erittäin korkealla, noin 50 potilaan tasolla, mutta luku ei ole edellisiin viikkoihin verrattuna juuri kasvanut.

Kolmannet rokotukset ovat Helven mukaan edenneet vauhdilla. Niitä on annettu tähän mennessä 565 000 annosta. Yli kuusi kuukautta sitten toisen annoksensa saaneista yli 75 prosenttia on saanut kolmannen annoksen.

”Tahti on erittäin kova”, Helve sanoi.

THL:n Mia Kontio korosti, että kolmansilla annoksilla on kiire nimenomaan niillä ryhmillä, joille THL on niitä suositellut. Niihin kuuluvat esimerkiksi yli 60-vuotiaat ja lääketieteelliset riskiryhmät.

”Terveiden, alle 60-vuotiaiden osalta ei ole viitteitä, että vakavan taudin uhka olisi kasvanut.”

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) haluaisi kuitenkin kiihdyttää rokotusten tahtia.

Heti Kontion jälkeen puhunut STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi, että Suomen koronavirusstrategian mukaan tavoitteena on vähentää tautitapauksia.

”Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme selvästikin nopeutta kolmansien annosten antamiseen”, hän sanoi.

Puumalaisen mukaan kunnista on kerrottu, että ne voisivat enimmillään antaa 500 000 rokoteannosta viikossa. Yksityinen terveydenhuolto on kertonut voivansa nostaa määrää vielä 100 000 annoksella. Viime viikolla annoksia annettiin noin 180 000.

STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki totesi, että riskiryhmien suojaaminen on kyllä lyhyellä aikavälillä tärkeää.

”Heti sen jälkeen tulee suuri infektiopaine, joka lyö takaisin, ja sen vuoksi näitä molempia pitää edistää samanaikaisesti.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat