”Painokelpoisimpia ilmaisuja ovat olleet huijaus ja petos” – Oulussa taistellaan nyt yliopiston sijainnista - Kotimaa | HS.fi

”Painokelpoisimpia ilmaisuja ovat olleet huijaus ja petos” – Oulussa taistellaan nyt yliopiston sijainnista

Yliopistot tutkivat kiivaasti mainetta ja vetovoimaa. Houkuttavuutta hakijoiden silmissä halutaan parantaa ja rahaa säästää. Oulussa riidellään siitä, miten.

Uutta yliopistokampusta esitetään alueelle, joka sijaitsee Raksilan puutalokorttelien ja Oulun hautausmaan välissä Kajaanintien varressa.

27.12.2021 2:00 | Päivitetty 27.12.2021 10:29

Yliopistoyhteisön tuho vai toimiva ratkaisu tulevaisuuden nuoria varten?

Tätä on kysytty Oulussa kahden vuoden ajan sen jälkeen kun Oulun yliopiston hallitus käynnisti uuden keskustakampuksen suunnittelun. Osa Oulun yliopistoa muuttaisi hankkeen seurauksena keskustaan Linnanmaan kampukselta, joka sijaitsee keskustasta muutaman kilometrin päässä.

Asia nytkähti vastikään eteenpäin, kun yliopiston hallitus hyväksyi siirto­suunnitelman. Seuraavaksi hankkeessa käynnistetään arkkitehtuurikilpailu ja haetaan lupaa kaavamuutokseen. Siitä päättää kaupunginvaltuusto.

Yliopistoa pidetään kultakimpaleena, palasena vireyttä, joka halutaan omaan naapuriin. Oulussa tämä näkyy kaupungin sisäisenä riitelynä, jossa on puolin ja toisin heitelty epäilyksiä omien taloudellisten intressien ajamisesta.

SIIRTOHANKKEELLA on ollut laaja ja kovaääninen vastustajien joukko, joka ei hiljene ennen kuin asiasta on päätetty lopullisesti.

Vastustajien mielestä yliopiston hajauttaminen tuhoaa nykyisen toimivan yhteisön ja vaikeuttaa yhteistyötä Linnanmaan alueella sijaitsevien teknologia-alan yritysten kanssa. Oululle yhä tärkeä Nokia ilmoitti vastikään rakentavansa uudet toimitilat Linnanmaalle.

Yliopiston kaavailuissa uudelle keskustakampukselle muuttaisivat humanistinen tiedekunta ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta.

Kyselyssä lähes kolme neljästä vastaajasta kannatti kampuksen paikaksi Linnanmaata.

Kun yliopiston humanistijärjestöt tekivät marraskuussa opiskelijoilleen kyselyn, tulos oli selvä: lähes kolme neljästä vastaajasta kannatti kampuksen paikaksi Linnanmaata. Huolta kannettiin yliopiston monitieteisyyden säilymisestä mallissa, jossa tiedekunnat hajautuvat ympäri kaupunkia.

Tylyn arvion saivat kyselyssä yliopiston viestintä ja osallistaminen hankkeen aikana. Lähes kaikki 350 vastaajaa kokivat, ettei viestintä ole ollut tarpeeksi läpinäkyvää, ja 90 prosenttia vastaajista koki, ettei ole voinut vaikuttaa hankkeeseen millään tavoin.

Humanistisen killan puheenjohtaja Jere Laitinen sanoo valtaosan humanisteista olevan turhautuneita siihen, että muuttohankkeesta ei ole saatu tietoa. Kampuksen he haluavat säilyvän yhdessä paikassa.

”Syy on se, että kaikki tiedekunnat olisivat lähellä toisiaan. Jos olisimme erillään, aiheutuisi ongelmia poikkitieteellisyyden kannalta: olisiko ylipäätään mahdollista ottaa tiettyjä sivuaineita aikataulusyistä”, Laitinen pohtii.

”Yhteisön vastustuksesta ei ole piitattu, ja osallistaminen päätöksentekoon on ollut näennäistä”, tiivistää professori Olli Silvén.

Hän on yksi hanketta näkyvästi kritisoineista henkilökunnan edustajista. Signaalin­käsittely­tekniikan professorina Silvén kuuluu niihin, joiden uudet tilat saattavat jatkossa löytyä keskustakampukselta.

Viime kuukausina ahkerasti blogiin kirjoittanut Silvén sanoo saaneensa ”järkyttävän määrän” sähköpostia, joka on osin painokelvotonta.

”Painokelpoisimpia ilmaisuja ovat olleet huijaus ja petos. Ihmiset ovat vihaisia.”

Kyselyjen mukaan enemmistö yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilöstöstä on Linnanmaan kampuksen kehittämisen kannalla. Ammattikorkeakoulu muutti Linnanmaalle syksyllä 2020.

Kyselyjä ei ole tehnyt yliopisto vaan opettajia ja tutkijoita edustavat liitot. Vastausmäärät ovat olleet pieniä verrattuna koko yliopiston henkilöstömäärään.

Yliopiston johto vakuuttaa, että vastustajia on kuultu. Erilaisissa työryhmissä ja seminaareissa suunnitteluun ovat päässeet osallistumaan tuhannet ihmiset. Myös kirjallisilla kyselyillä on kerätty näkemyksiä tulevaisuuden tilatarpeista.

”Olemme toki kuulleet myös hanketta vastustavat puheenvuorot ja tarkastelleet esitettyjä argumentteja”, totesi hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallo, kun päätös keskustakampuksen puolesta oli syntynyt.

”Selvitystyötä on tehty huolella ja monien osaavien asiantuntijoiden tuella, jotta päätöksenteossa voidaan nojata mahdollisimman täsmälliseen tietoon.”

Tuloksesta jouduttiin äänestämään, ja äänestys päättyi 7–5.

Suuri osa Linnanmaan 1970-luvun alussa rakennetuista tiloista on käyttöikänsä päässä.

Keskustakampusta puoltavat Kallon mukaan muun muassa kustannussäästöt.

Ne olisivat 20 vuoden aikana kymmeniä miljoonia euroja, koska keskustakampuksen vuokrataso jää alemmaksi kuin se jäisi Linnanmaan peruskorjatuissa tiloissa. Suuri osa Linnanmaan 1970-luvun alussa rakennetuista tiloista on käyttöikänsä päässä.

Yliopistolle kannattaa Kallon mukaan hankkia tilat, jotka näkyvät keskustan katukuvassa ja jotka on varustettu tulevaisuuden opiskelijoiden työtapoja varten. Se on iso vetovoimatekijä, kun parhaista opiskelijoista kilpaillaan vastedes yhä kovemmin.

Kilpailu opiskelijoista näkyy yliopistoissa niin, että ne tutkivat nyt paljon vetovoimaa, mainetta ja sitä, mikä niihin vaikuttaa. Samalla selvitetään, miten opiskelijat liikkuvat ja mistä hakijoita voisi saada.

”Ykköskriteeri hakijoilla on kuitenkin lopulta se, mistä löytyy heitä kiinnostava koulutusala”, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Koulutusalan jälkeen hakijoiden kriteereissä on Hämäläisen mukaan seuraavana kaupunki.

”Kaupungin valinnassa taas merkittävää on sijainti ja koko. Kaupungin vetovoima kytkeytyy yliopiston vetovoimaan ja toisin päin.”

”Haluamme, että yliopisto näkyy ihmisten arjessa”, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Kampus, palvelut ja asunnot – tästä kolmiosta syntyy Hämäläisen mukaan yhdistelmä, joka tuottaa vetovoimaa opiskelijoiden silmissä.

”Kaikkea ei voi saada. Jos kampus on keskustassa, saadaan palveluita mutta asuminen on usein kalliimpaa.”

Jyväskylässä yliopistokampus on keskustassa. Se on Hämäläisen mielestä ehdoton voimavara. Hänen mukaansa Jyväskylästä puuttuu kuitenkin Oulun kaltaisen ”yritysekosysteemin” mahdollisuus.

”Kun haluamme rakentaa mainetta, totta kai haluamme laittaa kauniita kuvia kampuksesta ja sen vieressä olevista ravintoloista”, Hämäläinen myöntää.

Suomen muissakin suurimmissa yliopistokaupungeissa on keskustakampus. Tosin esimerkiksi Tampereella keskustakampusta on kaavailtu pienennettäväksi roimasti tilasäästöjen nimissä.

Myös Oulun muuttohankkeen takana on pienentynyt tilantarve. Enää ei tarvita jättimäisiä luentosaleja takavuosien tyyliin vaan pikemminkin pienempiä kokoontumistiloja.

”Tiloja silti tarvitaan. Opiskelijoiden pahoinvointi tulee sosiaalisten kontaktien puutteesta, eikä opiskelu ole vain oppimista vaan tulemista osaksi tiede- ja kollega­yhteisöä. Se ei voi tapahtua pelkästään etänä”, Hämäläinen korostaa.

Keskustakampuksesta halutaan yliopistolaisia, sidosryhmiä ja kansalaisia yhdistävä tapahtumien keskus.

Lisäksi selkeä trendi on Hämäläisen mukaan yliopistojen halu olla enemmän läsnä yhteiskunnassa, tulla lähemmäksi kansalaisia.

”Haluamme, että yliopisto näkyy ihmisten arjessa. On avattu tiloja, joista on haluttu tehdä ikään kuin portteja kaupunkiin, järjestetty niissä tilaisuuksia ja tuotu yleisöä lähemmäksi.”

Tavoite löytyy hankesuunnitelmasta myös Oulussa. Keskustakampuksesta halutaan yliopistolaisia, sidosryhmiä ja kansalaisia yhdistävä tapahtumien keskus. Kampukselle sijoittuvan yliopiston kirjastonkin on ajateltu palvelevan koko kaupunkia.

Vastustajien mielestä kansalaisia voidaan lähestyä Linnanmaallakin – tästä vain luovuttiin jo siinä vaiheessa, kun Oulun yliopiston eläinmuseo lakkautettiin neljä vuotta sitten. Museo veti laajasti kävijöitä.

Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958, ja sen toimipisteet sijaitsivat aluksi keskusta-alueella. Kun tilaa tarvittiin lisää, rakennettiin suuri kampus kaupungin ulkopuolelle.

Ajatuksena oli, että opiskelijoilla olisi kampuksella kaikki tarvittava eikä sieltä tarvitsisi poistua välttämättä lainkaan. Nyt pyörä on kääntynyt alkupisteeseen: sijainti on monen mielestä liian syrjäinen, ja opiskelijat halutaan keskustan palveluiden pariin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat