Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kolmannen koronarokotteen annosväliä lyhennetään. Suositus lyhentäisi väliä ikä- ja riskiryhmästä riippuen enimmillään kolme kuukautta, lyhyimmillään kuukauden.
THL tiedotti asiasta perjantaina alkuillasta.
Suosituksen mukaan 60 vuotta täyttäneet sekä muut aiemmin määritellyt riskiryhmät voivat saada kolmannen rokoteannoksen, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta.
Niille alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, kolmatta rokoteannosta voidaan tarjota 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.
Aiempi suositus oli, että rokotusväli on kaikilla edellä mainituilla ryhmillä 5–6 kuukautta.
Uusi suositus on tehty omikronvariantista saadun uuden tiedon valossa, THL kertoo.
”Omikron on erittäin tehokkaasti ja nopeasti levinnyt eri puolilla maailmaa. Alustavien tutkimusten mukaan kaksi rokoteannosta ei anna yhtä hyvin suojaa lievää tautia vastaan verrattuna aikaisempiin koronaviruksen variantteihin”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.
Kolmansissa rokoteannoksissa tulee THL:n mukaan edetä nopeasti kansallisen koronarokotusstrategian ja rokotusjärjestyksen mukaisesti eli vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpiin.
Alueellisesti on sen mukaan huolehdittava, että rokottamisessa edetään joustavasti tässä järjestyksessä. Kunnat järjestävät rokotukset ja ilmoittavat rokotusaikataulustaan alueellisesti.
Moni työikäinen kahdesti rokotettu ottaisi mielellään jo kolmannen rokotuksen, mutta THL ei hätiköi asiassa. Etusijalla ovat 60 vuotta täyttäneet ja muut riskiryhmät.
”Riskiryhmiin kuulumattomien tehosterokotukset eivät saa hidastaa iäkkäiden ja muiden vakavan taudin riskissä olevien kolmansia annoksia, sillä nuoremmissa ikäryhmissä vakavan taudin riski on kaksi rokoteannosta saaneilla pieni”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio
”Kunnille on myös taattava riittävät resurssit, jotta kolmansien annosten antaminen on nopealla aikataululla mahdollista.”
Nyt annetun suosituksen perimmäinen syy on siis omikronvariantti. Sen aiheuttaman taudinkuvan vakavuudesta tarvitaan vielä lisää tietoa. Alustavien tietojen mukaan maailmalla omikron aiheuttaa valtaosassa kahdesti rokotettuja lievän taudinkuvan.
Kaksi rokoteannosta ei kuitenkaan anna riittävää suojaa viruksen tarttumiselta ihmiseltä toiseen.
Kyse on varsinkin terveydenhuollon kantokyvyn riittävyydestä.
”Tilanne mahdollistaa viruksen nopean leviämisen. Vaikka vaikeita, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia kehittyisi vain pienelle osalle tartunnan saaneista, voimakas epidemia-aalto saattaisi vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn”, toteaa Nohynek.
Kontion mukaan rokotteet eivät ole heti loppumassa.
”Epidemian hallinnan kannalta olisi todella tärkeää saada ensimmäisen ja toisen annoksen rokotuskattavuutta vielä nousemaan. Rokoteannoksia saapuu Suomeen loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa tasaiseen tahtiin, joten kaikkiin rokotuksiin rokotteita riittää, myös ensimmäisiin ja toisiin annoksiin”, Kontio kertoo.
THL kertoi perjantaina alkuillasta myös toisesta suosituksestaan. Se ehdottaa, että lapsille eli 5–11-vuotiaille voitaisiin alkaa tarjota mahdollisuutta koronarokotukseen, kunhan ensin on tehty muutos rokotuksia koskevaan valtioneuvoston asetukseen.
Asiasta päättää valtioneuvosto.
THL esittää, että lasten matalasta tautitaakasta huolimatta vanhemmat voisivat harkita lastensa rokottamista, jos katsovat, että se on perusteltua esimerkiksi lähipiirissä olevan vakavasti sairaan tai koronavirustaudin riskiryhmässä olevan läheisen suojelemiseksi.
Rokotteiden turvallisuudesta lapsilla on THL:n mukaan saatu joulukuussa lisää tietoa. Yhdysvalloissa yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla rokotetuilla. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä.