Miksi vietämme jo toista pandemiajoulua? - Kotimaa | HS.fi

Miksi vietämme jo toista pandemiajoulua?

Koronaviruksen omikronmuunnos tartuttaa ennätysnopeasti, ja sen aiheuttaman aallon vakavuutta ei todellisuudessa vielä tiedetä. Siksi täytyy ottaa aikalisä virusta vastaan – taas kerran, kirjoittaa HS:n kotimaan toimittaja Tiina Rajamäki.

23.12.2021 2:00 | Päivitetty 23.12.2021 11:57

Lokakuussa repesi riemu. Maskit pois työ­paikoilla, nyt helpottaa! Työ­kaverit paljastivat hymyilevät kasvonsa. Saattoi rauhallisin mielin tavata ystäviä ja jopa tehdä syys­loma­reissun. Rajoituksia poistettiin.

Vaikka monella taka­raivossa kytikin ajatus, että ei tämä varmaankaan ollut tässä, harva halusi sanoa sen ääneen.

Sivusilmällä näimme, että deltamuunnos pikku hiljaa hilasi sairaalahoidossa olevien ihmisten määrää ylöspäin. Näimme, että rokottamattomien ja lasten keskuudessa tartuntoja alkoi tulla enemmän ja enemmän.

Yhä uudestaan toistettiin sitä, että sairaalahoidossa on meneillään rokottamattomien pandemia. Niin olikin, mutta viimeistään marraskuussa alkoi käydä selväksi, että kahdenkin rokotuksen antama suoja heikkenee. Potilasmäärä teho-osastoilla alkoi kasvaa.

Sitten marraskuun 25. päivä tuli uutinen Etelä-Afrikasta. Oli löytynyt uusi koronaviruksen muunnos B.1.1.529, jolla näyttää olevan moninkertainen määrä mutaatioita verrattuna aiempiin koronaviruksen muunnoksiin. Se sai nimensä kreikkalaisten aakkosten omikron-kirjaimen mukaan. Tuntui, että lokakuun vapauden riemusta olisi henkinen ikuisuus.

Alfa (entinen brittivariantti), beeta (aiempi Etelä-Afrikan variantti), gamma (Brasilian variantti) ja delta (Intiassa syntynyt muunnos) olivatkin tulleet jo hyvin tutuiksi. Viruksen olemukseen kuuluu se, että se yrittää pysyä elinvoimaisena. Siksi se muuntuu yhä uudelleen.

Omikronmuunnoksesta tiedetään, että se tarttuu nopeasti. Se johtuu lähinnä siitä, että omikron kiertää tehokkaasti rokotteen tai aiemman koronatartunnan aikaansaamaa immuniteettia.

Sen itämisaika on lyhyt, noin kolme päivää, kun deltamuunnoksella aika on keskimäärin neljä. Vaikka maailmalta on raportoitu tutkimustuloksia siitä, että omikron aiheuttaisi lievempioireista tautia kuin delta, tätä ei vielä ole voitu todistaa.

Omikronin aiheuttamat tartunnat kaksinkertaistuvat parissa päivässä, mikä voi eksponentiaalisesti tuottaa valtavan määrän tapauksia lyhyessä ajassa. Näin voisi käydä siinä tapuaksessa, että rajoitukset eivät pure tartuntamääriin.

Nopean sairaalahoidon tarpeen nousun tasoittamiseksi ei auta muu kuin vähentää ihmisten kontakteja. On jo nähty, että omikrontartunnan saaneet voivat joutua sairaalahoitoon asti.

Suomessa koronatilanteen keskeiset muuttujat ovat nyt omikronaallon nousuvauhti ja rokotteiden ottamisen vauhti.

Yritin tällä viikolla kysyä Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuortilta, miten pandemiat tyypillisesti etenevät ja onko omikronaalto merkki jostakin pandemian vaiheesta. Nuorti joutui sanomaan, että rehellisesti kukaan ei tiedä.

Ennen koronapandemiaa maailmassa on kerätty paljon tietoa influenssapandemioista, mutta sars-cov-2-virus on aivan omanlaisensa.

”Jos olet nähnyt yhden pandemian, olet todellakin nähnyt vain yhden pandemian”, Pekka Nuorti sanoo.

Hän kuvaa korona-ajan tiedemaailman hektisyyttä. ”Mitään virusta maailmassa ei ole tutkittu näin paljon ja nopeasti kuin koronavirusta. Tietoa tulee kuin puutarhaletkusta, eikä kukaan pysty sitä kaikkea lukemaan”, hän kuvaa.

Silti emme ole tienneet omikronin olemassaolosta kuin runsaat neljä viikkoa.

Uusien varianttien ilmaantumisen lisäksi keskeinen tekijä koronapandemian kehittymisessä on, kuinka pitkäksi rokotteiden ja sairastetun taudin antama vastustuskyky muodostuu.

Koronapandemia on niin yhteiskunnille kuin yksittäisille ihmisille ennennäkemätön henkinen maraton. Hapoilla ollaan taas vaihteeksi, mutta viimeisten kahden vuoden aikana ylämäen jälkeen on myös voitu rullata alamäkeen. Korona-ajan kestävyysurheilija toivoisi kovasti, että olisimme jo 35 kilometrin kohdalla ja maali häämöttäisi pian edessä.

Harmi kyllä, maalin sijainnista ei ole tässä kilpailussa mitään havaintoa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat