Miten rokotteen vastustamisesta voi tulla työuraa tärkeämpi asia? - Kotimaa | HS.fi

Miten rokotteen vastustamisesta voi tulla työuraa tärkeämpi asia?

Miksi selkeät lääketieteelliset perustelut eivät kelpaa edes terveys­alaa opiskeleville, ihmettelee HS:n taloustoimittaja Anni Lassila.

Enemmistölle koronarokotteet kelpaavat. Osa ei niitä halua, vaikka tutkimukset osoittavat, että koronataudin sairastaminen rokottamattomana voi aiheuttaa pitkäaikaisia terveysmurheita myös nuorille.

23.12.2021 14:39

HS:n haastattelussa pari viikkoa sitten nuori nainen kertoi mieluummin keskeyttävänsä lähihoitaja­opinnot kuin ottavansa rokotteen. Tuttava­piirissäni on myös nuorehko aikuinen, joka on ilmoittanut tekevänsä samoin sairaan­hoitajaopintojen suhteen.

Miten rokotteen vastustamisesta on voinut tulla näille ihmisille työuraa tärkeämpi asia?

Mikään järki- tai tieteellinen perustelu ei heitä hetkauta. Ei auta, vaikka tutkimukset osoittavat, että koronataudin sairastaminen rokottamattomana voi aiheuttaa pitkäaikaisia terveysmurheita myös nuorille.

Rokotteiden turvallisuudesta ei riitä todisteeksi se, että Suomessa jaettavaa Comirnaty-rokotetta on annettu jo yli kaksi miljardia annosta hyvin lievin haittavaikutuksin.

Rokotetta ei kieltäytyjien mielestä ole silti tutkittu tarpeeksi.

Erityisen hämmentävää on, etteivät selkeät lääketieteelliset perustelut kelpaa terveysalaa opiskeleville. Ymmärrettävämpää on, jos ne eivät uppoa heikosti koulutetuille tai kielitaidottomille, jotka ovat siksi alttiita esimerkiksi ulkomailta ohjatulle propagandalle.

Olisiko niin, ettei rokotteen vastustamisessa läheskään aina ole kyse rokotteen pelosta vaan siitä, että rokotuksesta kieltäytyminen on voimaannuttavaa.

Työelämän odotukset tuntuvat pelottavilta. Yhteiskunnallinen valta voi tuntua nuoren näkökulmasta etäiseltä ja abstraktilta.

Mutta rokotteesta voi päättää ihan itse, ja päätöksellä voi vieläpä näpäyttää vallanpitäjiä. Mitä raivokkaammin auktoriteetit päätökseen suhtautuvat, sen parempi: Minut on huomattu, minä vaikutan.

Kieltäytyminen on usein myös yhteisöllistä. Se on identifioitumista joukkoon. Ei pelkästään netin salaliittoteoreetikoihin, vaan omaan sosiaaliseen lähipiiriin. Yhteisöjä, joissa rokotteesta kieltäytymisestä on tullut vahva normi ja keskeinen osa päivittäisiä keskusteluja, on muuallakin kuin Pohjanmaalla.

Osa jättää rokotteen ottamatta silkasta välinpitämättömyydestä, mutta hyvin monella se on aktiivinen päätös, johon on vaikea vaikuttaa.

Miten edes vedota ihmiseen, jolle kieltäytyminen tuottaa mielihyvää, voimaantumista ja yhteenkuuluvuutta? Maanittelu tai uhkailu todennäköisesti vain vahvistaa päätöstä. Tarpeeksi runsas rahallinen palkinto sen sijaan voisi tepsiä.

Eräs vakaumuksellinen kieltäytyjä oli kuulemma ottanut rokotteen, kun isä oli kustantanut ulkomaanmatkan. Vakaumuksellakin oli siis lopulta hinta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat