Oikeusasiamies: Poliisi ei toiminut väärin, kun se salli koronarajoitusten vastaisen mielenosoituksen jatkamisen - Kotimaa | HS.fi

Oikeusasiamies: Poliisi ei toiminut väärin, kun se salli koronarajoitusten vastaisen mielenosoituksen jatkamisen

Helsingin poliisin mukaan järjestäjien kanssa tehdyt sopimukset eivät pitäneet, eikä kaikkiin järjestäjiin saatu yhteyttä.

Koronarajoituksia vastustettiin useissa mielenosoituksissa 20. maaliskuuta 2021. Käytännössä ne sulautuivat yhdeksi mielenosoitukseksi, jolloin aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia rikottiin.

28.12.2021 15:02 | Päivitetty 28.12.2021 15:11

Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan poliisi ei toiminut virheellisesti maaliskuussa 2021 järjestettyjen koronarajoitusten vastaisten mielenosoitusten yhteydessä.

Oikeusasiamiehelle tehtiin asiasta 17 kantelua. Niissä arvosteltiin muun muassa sitä, että poliisi salli Helsingin Kansalaistorilla pidettyjen mielenosoitusten jatkumisen, vaikka niissä selkeästi rikottiin aluehallintoviraston määräämiä kokoontumisrajoituksia.

Helsingin poliisille tuli kaikkiaan 46 erillistä ilmoitusta mielenosoituksista. Jokaisessa niistä olisi saanut olla sen hetkisten rajoitusten perusteella kuusi henkeä, joten yhteensä paikalla olisi saanut olla enintään alle 300 ihmistä.

Heidän sijoittumisensa Kansalaistorille turvavälein olisi ollut mahdollista.

Ongelma oli, että poliisin mukaan kaikki järjestäjät eivät pitäneet sanaansa. Osaan ei saatu yhteyttä, sovitut asiat eivät pitäneet ja väki velloi niin, että tosiasiassa kyse oli yhdestä suurehkosta mielenosoituksesta.

Sekä Jääskeläinen että poliisi ovat yhtä mieltä siitä, että aluehallintoviraston asettamia rajoituksia rikottiin.

Poliisi keskeytti mielenosoituksen noin puolentoista tunnin ajaksi neuvotellakseen järjestäjien kanssa. Lopulta poliisi päätti antaa puhujien pitää puheensa, koska näin tilanne saataisiin purettua rauhallisimmin.

Jääskeläinen huomautti, että ennen mielenosoituksia poliisi ei voinut tietää, rikotaanko niissä rajoituksia vai ei. Siten poliisi oli ennen kokoontumisia tehnyt päätöksensä harkintavaltansa puitteissa.

Sen sijaan poliisilla olisi ollut oikeus keskeyttää tai päättää mielenosoitukset, kun selvisi, että aluehallintoviraston rajoituksia rikottiin.

Poliisin tulee kuitenkin ensisijaisesti ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta neuvoin, kehotuksin ja käskyin, Jääskeläinen jatkoi. Poliisin on myös turvattava, että kansalaiset voivat käyttää perustuslaissa säädettyä kokoontumisvapauttaan.

”Käytettävissäni olevan selvityksen mukaan tilanne ei käsitykseni mukaan ole ollut sellainen, että kyseiset yleiset kokoukset olisivat vaarantaneet yleistä järjestystä ja turvallisuutta siten, että poliisin olisi tullut tällä perusteella puuttua niihin voimakkaammin kuin tapahtui.”

Poliisi aloitti joitakin järjestäjiä vastaan esitutkinnat epäillyistä kokoontumisrikkomuksista. Tutkinnoissa oli kyse siitä, olivatko järjestäjät laiminlyöneet poliisin antamia ohjeita sekä jättäneet huolehtimatta lain noudattamisesta mielenosoituksessa.

Syyttäjä on tehnyt kaikista syyttämättäjättämispäätökset, koska rikoksesta ei ole näyttöä. Kaikkiaan epäiltyjä oli 27.

Erikoissyyttäjä tutki myös poliisin menettelyn ja tuli siihen tulokseen, ettei ollut syytä epäillä ketään poliisia rikoksesta.

Lue lisää: Rajoite­kriittisten mielenilmaus täytti vastuuttomuuden ja typeryydenkin tunnusmerkit – hallituksen on saatava korona­päätöksille laaja hyväksyntä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat