Kiusalliset tiedot salataan – Poliisin tulkinnat julkisuuslaista liukuvat yhä salailevampaan suuntaan - Kotimaa | HS.fi

Kiusalliset tiedot salataan – Poliisin tulkinnat julkisuuslaista liukuvat yhä salailevampaan suuntaan

Poliisi salasi Tytti Yli-Viikarin jutussa kuultavien arviot ylitarkastajan työsuorituksesta, koska sen mielestä kyse oli palkkausperusteen arvioinnista.

Oikeudenkäynti Tytti Yli-Viikaria vastaan alkoi Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa.

29.12.2021 15:45

Valtiontalouden tarkastusviraston entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin rikosepäilyjen käsittely alkoi joulukuun alkupuolella Helsingin käräjäoikeudessa. Samalla tulivat julkisiksi myös juttujen esitutkintapöytäkirjat.

Pöytäkirjat osoittautuivat samanlaisiksi tilkkutäkeiksi kuin esitutkintapöytäkirjat nykyisin ovat. Poliisi oli salannut runsaasti asioita, yksittäisistä sanoista pidempiin pätkiin.

Poliisin salaamiskäytäntö on herättänyt keskustelua muutaman vuoden ajan. Poliisi alkoi muuttaa julkisuuslain tulkintaansa salaisempaan suuntaan muutamia vuosia sitten, ja pitkälle menevä salailu sementoitiin Poliisihallituksen julkaisemassa julkisuuskäsikirjassa syksyllä 2019.

Lue lisää: HS-analyysi: Poliisi ajaa tutkintojensa salausta tavalla, joka liikkuu lain rajamailla – ”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo professori

Tilanne on johtanut siihen, että oikeusministeriössä valmistellaan nyt muutoksia julkisuuslakiin. Yksi erityiskysymyksistä on rikosjuttujen julkisuus.

Oikeusministeriö oli toivonut esitystä tästä jo vuoden loppuun mennessä. Työ on kuitenkin viivästynyt.

Työryhmän puheenjohtaja, emeritusprofessori Olli Mäenpää kertoo, että perusongelma on yksityisyyden suojan ja rikostutkinnan julkisuustarpeiden yhteensovittaminen.

”Kun julkisuuslaki tuli voimaan neljännesvuosisata sitten, tätä ei niin tarkkaan mietitty. Edelleen pidetään tärkeänä rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin julkisuuden turvaamista, mutta se vaatii julkisuuden ja yksityisyyden suojan yhteensovittamista.”

Mikään lakiteksti ei kuitenkaan auta, jos virkamiehellä riittää salaamisintoa.

Yli-Viikarin jutussa poliisi oli esimerkiksi salannut runsaasti kohtia, joissa eri kuultavat arvioivat virastosta savustetun ylitarkastajan työsuoritusta.

Eräs todistaja kertoi olleensa ylitarkastajan esihenkilönä noin kahden vuoden ajan, jolloin ”annoin hänelle paljon sellaisia ylitarkastajan toimenkuvan mukaisia töitä ja tehtäviä, että xxxx.”

”Seurasin [ylitarkastajan] xxxx tiiviisti ja meillä oli paljon erilaisia xxxx. Annoin hänelle tehtäväksi mm. tehdä selvityksen, mutta xxxx [ylitarkastaja] esitti itsekin loppuvuodesta 2015, että mainittu selvitys lopetettaisi.”

Keskusrikospoliisi (krp) salasi xxxx:llä merkityt kohdat julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin kohdan 29 perusteella.

Kohdan perusteella salaisia ovat ”asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista”.

Lakitekstistä ja hallituksen esityksestä käy ilmi, että tarkoitus on salata sellaisia testituloksia ja arviointeja, joissa mennään syvälle ihmisen persoonallisuuteen.

”Erilaiset testit voivat kattavasti kuvata henkilön persoonallisuutta, minkä vuoksi niiden julkisuus olisi vastoin ihmisoikeuksiin kuuluvaa yksityisyyden suojaa”, hallituksen esityksessä todetaan.

Krp tulkitsee nyt, että eri kuultavien mielipiteet ja arviot ylitarkastajan työsuorituksesta ovat lainkohdassa tarkoitettuja arviointeja, jotka on tehty palkkauksen perustetta varten.

Krp:n mukaan sen kuulusteluissa siis tehtiin arviota siitä, millaista palkkaa ylitarkastajalle pitäisi maksaa. Normaalisti tällainen arvio tehdään jossain muualla kuin poliisitutkinnassa.

Vaikuttaa siltä, ettei mikään lainmuutos tai tuomioistuinpäätös ratkaise ongelmaa. Näyttää olevan mahdotonta kirjoittaa niin yksiselitteistä tekstiä, ettei poliisi onnistuisi laventamaan salaamista.

Aivan ongelmaton ei ollut poliisin salaaminen myöskään Finnair-pisteitä koskevassa asiassa. Krp salasi tiedon siitä, ketkä olivat käyttäneet Yli-Viikarin virkamatkoilla ansaittuja lentopisteitä. Oikeussalissa saatiin vastaus: lähinnä Yli-Viikarin lapset.

Krp siis lähti siitä, ettei veronmaksajilla ole oikeutta tietää, kuka on hyötynyt virkamiehen epäillystä korruptiosta.

Poliisi näyttääkin siirtyneen aivan omaan todellisuuteensa salaamisessa.

Poliisin perusprinsiippi on, että esitutkintapöytäkirjoista salataan kaikki tiedot, jotka ovat jonkun henkilön kannalta kiusallisia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat