Voiko lieväoireinen mennä koronatestiin saadakseen sairauslomaa? HS kokosi vastaukset testaukseen liittyviin kysymyksiin - Kotimaa | HS.fi

Voiko lievä­oireinen mennä korona­testiin saadakseen sairaus­lomaa? HS kokosi vastaukset testaukseen liittyviin kysymyksiin

Testauskapasiteetti on äärirajoilla infektioiden lisääntyessä. Positiivisten testitulosten osuus on kivunnut joulukuussa koko maassa kolmesti 13 prosenttiin tai yli.

Ensihoitaja Veikka Ylitalo otti koronatestinäytteen tamperelaiselta Vesa Lamminmäeltä koronatestauspisteellä Kittilän Levillä tiistaina.

28.12.2021 18:28

Koronaviruksen testauspaikat ovat ruuhkautuneet pahasti eri puolilla maata viime viikkojen aikana. Ennen joulua Helsingin Messukeskuksessa joutui odottamaan testiin pääsyä useita tunteja. Testaamisen ruuhkiin ovat vaikuttaneet muun muassa testaajien sairauslomat ja infektioiden lisääntyminen.

Lue lisää: Husin Lehtonen: Koronatesteihin hakeudutaan nyt Uudellamaalla vääristä syistä ja se ruuhkauttaa järjestelmän huolestuttavasti

Positiivisten koronatestien osuus kaikista testatuista on nousussa. Joulukuun kolmena päivänä testatuista yli 13 prosenttia oli positiivisia. Hus-alueella positiivisia näytteitä oli maanantaina jo lähes kolmannes.

Koko maan testauskapasiteetti on periaatteessa yli 40 000 näytettä vuorokaudessa. Enimmillään koronavirusnäytteitä on otettu yli 30 000 vuorokaudessa.

Maksimia ei pystytä tavoittamaan kuin hetkittäin, sillä silloin testausmäärä häiritsee muuta laboratoriotoimintaa sekä terveydenhuoltoa.

Ketkä voivat hakeutua testiin?

Nyrkkisääntönä testauksessa on kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Sen varmistamiseksi kaikilla, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta, on oltava mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin.

Nyt kuitenkin testaaminen toimii monella alueella, kuten pääkaupunkiseudulla, äärirajoilla, joten testaamista joudutaan rajaamaan.

”Testi on tarpeen pääsääntöisesti silloin, kun sen tuloksella on merkitystä lääketieteellisen hoidon kannata”, diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Husista kertoo.

Aiemmin testaamista on käytetty tartuntaketjujen jäljittämiseen, mutta testaus- ja jäljityskapasiteetti ovat ylittyneet roimasti pääkaupunkiseudulla.

”Testaa ja jäljitä ei tule toimimaan ennen kuin rajoitustoimet ovat painaneet tartuntamäärät pienemmiksi”, Lehtonen toteaa.

Testiin on Lehtosen mukaan syytä hakeutua, jos on vakavia oireita, ei ole saanut yhtään koronavirusrokotetta tai ainoastaan yhden rokotteen tai jos kuuluu riskiryhmään.

Testaamisella pyritään nyt turvaamaan sairaanhoidon palvelujärjestelmän toiminta.

”Sote-henkilöstöä testataan, sillä nyt testaamisen haasteena on ollut henkilökunnan sairastaminen”, Lehtonen sanoo.

Sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat tehdä testaukseen liittyviä päätöksiä itsenäisesti epidemiatilanteen mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan positiiviset kotitestitulokset on monestakin syystä edelleen aihetta varmistaa virallisella sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävällä testillä.

”Kotitestitulos ei päädy THL:n tartuntatautirekisteriin osaksi epidemian seurannan tilannekuvaa, eikä myöskään yleensä mahdollista tartuntaketjujen kartoitusta ja jäljitystä”, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoo.

Kenen ei kannata nyt hakeutua testiin?

Lehtonen korostaa, että koronatestiin ei ole nyt syytä mennä, jos on saanut täyden rokotussarjan eikä ole merkittäviä oireita.

”Pieni flunssa ei ole merkittävä oire, vaan silloin pitää jäädä kotiin.”

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen on samoilla linjoilla, eli lieväoireisen on toimittava kuin olisi flunssassa.

”Jos on täysin rokotettu, silloin pitäisi oikeastaan pysytellä kotona ja tehdä kotitesti”, Salminen sanoi Ylen uutisissa maanantaina.

Osa sairaanhoitopiireistä, kuten Hus ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, ovat linjanneet, että jos kotitesti näyttää positiivista koronatartuntaa, sitä ei tarvitse varmentaa terveydenhuollossa tehdyllä testillä. Varsinkaan, jos samassa taloudessa asuvalla on jo varmennettu koronainfektio.

Virukselle altistuneita ei pääsääntöisesti määrätä karanteeniin, jos altistunut on saanut kaksi rokoteannosta, ja toisesta annoksesta on kulunut vähintään viikko. Sama koskee myös koronataudin sairastaneita, jotka ovat saaneet yhden rokoteannoksen.

Saako koronatestiin mennä, jos työnantaja vaatii virallista testitulosta?

Osa työnantajista vaatii sairauslomatodistusta, eikä hyväksy karanteeniajan mittaista poissaoloa henkilön omalla ilmoituksella.

THL:n johtavan asiantuntijan Saara Salmenlinnan mukaan terveydenhuollon toimijan tekemä testi on tarpeen tartuntatautipäivärahan saamista varten. Kotitestitulos ei mahdollista sairastuneen määräystä eristykseen eikä altistuneiden määräystä karanteeniin.

Ilman virallista päätöstä ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan.

”Jos henkilö tarvitsee työnsä vuoksi sairauspoissaolotodistuksen tai erityispäätöksen tartuntatautipäivärahaa varten, testaaminen on silloin ilman muuta tarpeellista”, Salmenlinna sanoo.

Viralliseen testiin ei ole syytä hakeutua pelkästään sen takia, jotta pääsee negatiivisen tuloksen turvin takaisin lähitöihin.

”Työnantaja vastaa työelämään liittyvästä testauksesta”, Puumalainen korostaa.

Jos sairastaa koronan lievänä kotitestillä todettuna eikä saa karanteenipäätöstä, kuinka kauan kotona tulisi pysytellä?

Jos on saanut positiivisen tuloksen kotitestistä, tulee välttää kontakteja kymmenen päivää samoin kuin virallisessakin karanteenissa, kertoo Salmenlinna.

Yhdysvalloissa tautikeskus CDC on lyhentänyt oireettomien ja oireistaan nopeasti eroon päässeiden karanteenisuositusta kymmenestä päivästä viiteen. Karanteenin jälkeen ohjeistetaan käyttämään kasvomaskia vielä viiden päivän ajan aina muiden ihmisten lähettyvillä.

Salmenlinnan mukaan vastavasta ei ole vielä keskusteltu THL:ssä.

Lue lisää: Yhdysvaltojen tautikeskus lyhentää oireettomien karanteeni­suositusta 10 päivästä viiteen

Jos sairastaa koronan lievänä eikä tautia todeta virallisesti, miten käy koronapassin?

Salmenlinna kertoo, että koronapassissa ei tällöin näy tietoa sairastetusta taudista. Koronapassiin vaaditaan tällä hetkellä kahden annoksen rokotesarja tai tieto laboratoriossa varmistetusta sairastetusta taudista.

Puumalainen korostaa, että sairastettu tauti ei sinänsä ole este tehosterokotteen ottamiselle. Suojatehon kannalta rokotetta suositellaan vasta 4–6 kuukauden kuluttua sairastamisesta.

Painavien syiden kuten matkustamisen takia kakkosannos on voitu antaa jopa 6–12 viikon annosvälillä.

Voiko koronatestiin hakeutua, jos on rokottamaton ja tarvitsee koronapassin?

Virallisen linjauksen mukaan koronapassiin liittyvä testaus ei saa vaarantaa julkisen terveydenhuollon diagnostiikkaa.

”Lähtökohtaisesti aikuisten tulisi hoitaa matkustukseen tai koronapassin saamiseksi tehtävä testaus yksityisellä sektorilla omalla kustannuksellaan”, Puumalainen sanoo.

Testaamattoman koronavirustartunnan oireet jatkuvat pitkäkestoisina. Vaikuttaako virallisen testin puute jatkohoitoon?

Lievien oireiden takia ei ole nyt syytä mennä koronatestiin. Jos oireet jatkuvat pitkäkestoisina, testiin on hyvä hakeutua. Sairastetun taudin voi selvittää tarvittaessa myöhemminkin vasta-ainetestillä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat