HS:n selvitys poliisin ihmiskauppatutkinnoista johti apulaisoikeuskanslerin ankaraan arvosteluun ja rikostutkintaan: Poliisissa lainvastaisia ratkaisuja ja vakavia puutteita osaamisessa - Kotimaa | HS.fi

HS:n selvitys poliisin ihmis­kauppa­tutkinnoista johti apulais­oikeus­kanslerin ankaraan arvosteluun ja rikos­tutkintaan: Poliisissa lain­vastaisia ratkaisuja ja vakavia puutteita osaamisessa

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen puuttuu päätöksessään poliisin lainvastaiseen toimintaan sekä kyvyttömyyteen tunnistaa ihmiskaupparikollisuutta, ja edellyttää Poliisihallitukselta useita toimia. Puumalainen kävi läpi 50 esitutkintaa laajassa selvityksessä, joka käynnistyi HS:n paljastettua keväällä ihmiskaupparikosten tutkintaan liittyviä vakavia ongelmia.

HS kertoi vakavista ongelmista poliisin ihmiskauppatutkinnoissa viime keväänä.

28.12.2021 16:53

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen arvostelee kovasanaisesti poliisin toimintaa ihmiskaupan ja lähirikosten tutkinnassa. Puumalainen antoi poikkeuksellisen laajan päätöksen asiassa tiistaina. Selvitys käynnistyi Helsingin Sanomien paljastettua poliisin toimintaan liittyviä ongelmia laajassa artikkelissa keväällä.

Ylin laillisuusvalvoja Puumalainen puuttuu päätöksessään muun muassa lainvastaisiin tutkinnan päätöksiin, tutkintojen venymiseen vuosien ajan ilman asianmukaista perustetta, sekä siihen, että epäillyn rikoksen uhrin oikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.

Puumalainen edellyttää Poliisihallitukselta useita toimenpiteitä, muun muassa poliisin oman laillisuusvalvonnan vahvistamista.

Puumalainen toteaa, että ”näin laaja ja vakava ongelma edellyttää poliisin omalta sisäiseltä laillisuusvalvonnalta huomiota ja sillä olisi tärkeä tehtävä ihmiskaupparikosten tunnistamisen ja viivytyksettömän esitutkinnan turvaamisessa”.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kommentoi apulaisoikeuskanslerin päätöstä HS:lle avustajansa välityksellä. Mikkosen mukaan ”selvityksen tulokset ovat huolestuttavia ja vaativat toimia poliisin johdolta”. HS ei ole vielä tavoittanut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista kommentoimaan.

Apulaisoikeuskansleri kävi päätöstä varten 50 poliisin esitutkintaa läpi. Niistä 12:ssa apulaisoikeuskansleri toteaa lainvastaisen menettelyn, jonka perusteella hän antaa poliisilaitokselle huomautuksen. Huomautuksen saavat Helsingin, Itä-Uudenmaan, Hämeen, Itä-Suomen ja Oulun poliisilaitokset.

15:ssa tapauksessa apulaisoikeuskansleri kiinnittää tutkinnanjohtajan tai poliisilaitoksen huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn. Näin on myös yhdessä tapauksessa, joka koskee syyttäjän toimintaa.

Yhden tutkinnanjohtajan toiminta on saatettu valtakunnansyyttäjän arvioitavaksi epäiltynä poliisirikosasiana. Valtakunnansyyttäjänvirasto on HS:n tietojen mukaan jo päättänyt aloittaa esitutkinnan kyseisestä tutkinnanjohtajasta.

Yksi tapaus on muutoin vireillä ja 20 tapausta ei antanut aihetta laillisuusvalvonnallisiin moitteisiin, päätöksessä todetaan.

Apulaisoikeuskansleri kirjoittaa päätöksessään, että vaikka osassa tutkittuja tapauksia on toimittu asianmukaisesti, ”tämän asian tutkinta on tuonut kuitenkin esiin vakavia puutteita poliisin ihmiskaupan tunnistamisessa ja esitutkinnan viivytyksettömässä toimittamisessa”.

”Tämä on ollut aiheena esillä pitkään kotimaisissa ja kansainvälisissä oikeuslähteissä, niiden toimeenpanon valvonnassa ja keskeisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista koskevassa keskustelussa. Useita suosituksia on annettu ja toimintaohjelmia tehty. Näin konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti ongelmaan ei ole kuitenkaan pystytty vielä pureutumaan”, Puumalainen kirjoittaa.

”Tämä ei kuitenkaan ole ollut hallinnon vaan toisten toimijoiden ansiota. Tässä ratkaisussa käsitellyt tapaukset ovat tulleet tietooni HS:n kirjoitettua aiheesta. Olen saanut niitä tietää myös kanteluista ja Rikosuhripäivystyksen toimittamista tiedoista. Ilman näitä lähteitä asia olisi jäänyt pimentoon ja tämä ratkaisu tekemättä.”

Puumalainen toteaa, että hänen ratkaisunsa ”keskeinen tavoite” on ”pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ihmiskauppaa tunnistettaisiin poliisissa ja syyttäjätoimessa ja viimeinkin sen torjunnassa saavutettaisiin laadullinen muutos parempaan”.

”Asianmukainen uhrien tunnistaminen edistää myös rikostorjuntaa ja ihmiskaupan ennalta ehkäisemistä. Yhtä olennaista on tunnistamisen jälkeen toimittaa esitutkinta ripeästi ja laadukkaasti, jotta rikosvastuu lopulta toteutuisi. Tämä edellyttää poliisin ihmiskaupan vastaisen toiminnan monipuolista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Olennaista on vastuun ottaminen tämän vakavan rikollisuuden torjunnasta”, Puumalainen kirjoittaa.

Puumalainen kirjoittaa, että resurssit – eli raha – ovat tässä keskeisiä.

”Se, miten ihmiskauppaa priorisoidaan tai jätetään priorisoimatta voimavarojen suuntaamisessa, on viime kädessä Poliisihallituksen päätös. Yhtä olennaista voimavarojen riittävyyden kanssa on niiden lainmukainen ja tehokas käyttö. Tästä ratkaisusta ilmenee, että siinäkin on paljon kehitettävää.”

Puumalainen toteaa myös, että ylimmät laillisuusvalvojat ovat ratkaisukäytännössään yhdensuuntaisesti todenneet, etteivät virkatehtävien organisoinnin tai resurssien puutteet voi olla hyväksyttäviä perusteita laiminlyödä tehtävien asianmukainen hoitaminen.

”Sellaiset seikat, kuin työtehtävien määrän kausiluonteiset vaihtelut ja henkilöstön vaihtuminen eri syistä ovat osa tavanomaista viranomaisen toimintaa ja sen johtamista. Ne ovat ainakin jossain määrin ennalta arvattavissa olevia seikkoja, jolloin niihin voi ja tulee varautua sopivin järjestelyin etukäteen. Poliisissa tästä vastaa ensi sijassa asianomaisen poliisilaitoksen johto ja viime kädessä Poliisihallitus.”

Puumalainen kiinnittää päätöksessään huomiota siihen, miten vähän ihmiskaupparikoksia päätyy Suomessa tuomioistuimiin, ja katsoo että se saattaa olla ”osoitus vakavasta rakenteellisesta ongelmasta ihmiskaupan rikosvastuun toteutumisessa”.

”Tällä on moninaisia kielteisiä seurauksia: uhrien perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu, inhimillisen kärsimyksen tuottamiseen ja rikolliseen hyväksikäyttöön ei päästä puuttumaan, kansainvälisten velvoitteiden toimenpano laiminlyödään ja ihmiskauppa korruptoi yhteiskuntaa, murtaa sen arvopohjaa ja vääristää yritystoimintaa”, Puumalainen kirjoittaa.

”Rikosjuttujen ja tuomioiden vähäisyys ehkäisee myös ihmiskaupan tulemista näkyväksi, tunnistettavaksi ja tunnetuksi oikeudelliseksi ilmiöksi.”

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kävi päätöksessään läpi 50 poliisin esitutkintaa ihmiskauppa- tai lähirikosasiassa.

Apulaisoikeuskansleri toteaa päätöksessään, että ”poliisilaitoksilla on tehty useissa asioissa esitutkintojen aloittamispäätöksiä vasta sen jälkeen, kun aloitin tämän asian selvittämisen ja pyysin laitoksilta selvityksiä tämän asian tutkimiseksi”.

Lisäksi Lounais-Suomen poliisilaitoksella on otettu yleisemmin tarkasteluun ihmiskauppaan ja siihen liittyviin rikosnimikkeisiin läheisesti liittyvien asioiden tutkintamenettelyt. Sen seurauksena kahdeksan tapausta on palautettu tutkintaan ja koulutusta on lisätty.

Puumalainen pitää myönteisenä sitä, että poliisilaitokset ovat oma-aloitteisesti arvioineet muitakin kuin selvityksen kohteena olevia esitutkinnan päätöksiä, ja luvanneet kouluttaa henkilöstään. Puumalaisen mukaan selvitys osoittaa, että ”tutkinnanjohtajien osaamisessa ihmiskaupparikoksen tunnistamisessa on vakavia puutteita”.

Apulaisoikeuskansleri pitää Poliisihallituksen tähänastisia toimia ilmiöön puuttumiseksi riittämättöminä.

”Tämän ratkaisun useassa eri kohdassa on tuotu esille tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien ihmiskaupan tunnistamisen ja tutkinnan ilmeiset osaamisen puutteet. On selvää, että Poliisihallituksen tähänastiset koulutustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, vaikka Poliisihallitus on ilmoittanutkin panostavansa ihmiskauppaan liittyvään koulutukseen ja ohjeistukseen”, Puumalainen kirjoittaa.

”On myös muistettava, etteivät pelkkä osaamisen varmistaminen riitä. Sen rinnalla olennaista on myös poliisihenkilön tai syyttäjän oma asenne ja motivaatio tutkia ihmiskaupparikoksia laadukkaasti. Tässä ratkaisussa ei ole kuitenkaan voitu enemmälti arvioida tätä ulottuvuutta. Oikeanlaista asennetta ja motivaatiota sekä tutkijoiden itseluottamusta vaativien ihmiskaupparikosten tutkinnassa voidaan koulutuksella olennaisesti vahvistaa.”

Apulaisoikeuskansleri kehottaa poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa ottamaan ihmiskaupparikosten tunnistamisen ja viivytyksettömän esitutkinnan turvaamisen lähempään seurantaan, ”jotta saadaan todellinen muutos nykyiseen tilanteeseen”.

Poliisihallituksen on luotava esitutkinnan suorittamiselle myös muutoin sellaiset edellytykset, etteivät esitutkinnat kohtuuttomasti viivästy, Puumalainen toteaa.

Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä edellytetään Poliisihallitukselta toimia. Poliisihallitusta johtaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Puumalainen kirjoittaa, että vaikka ihmiskauppatapaukset ovat poliisilaitosten virallisen ohjeen mukaan ensisijaisia, ”silti ne saattavat olla vakavasti ja aiheettomasti viivästyneitä”. Pisimmillään päätöksessä käsitellyt ihmiskauppatutkinnat ovat kestäneet noin neljä vuotta, ilman aiheellista perustetta.

Puumalaisen mukaan useimmat hänen tutkimistaan esitutkinnoista ovat viivästyneet ja ”aiheettomia viivytyksiä on ollut melkein jokaisessa poliisilaitoksessa”.

Puumalainen pitää huolestuttavana sitä, että virallisten ohjeiden ja käytännön toimien välillä vallitsee niin iso ristiriita.

”Useat tässä ratkaisussa käsitellyt tapaukset ovat tuoneet esille poliisilaitosten lainvastaiset laiminlyönnit ja käytännöt. Poliisihallituksen tulisi vakavasti arvioida, miten tähän voitaisiin puuttua tehokkaammin esimerkiksi ohjeistuksen, laillisuusvalvonnan ja koulutuksen keinoin.”

Apulaisoikeuskansleri pyytää Poliisihallitusta toimittamaan viimeistään vuoden 2022 heinäkuussa tiedon siitä, miten pitkään vuoden ensimmäisellä puoliskolla vireillä olleita ihmiskauppa- ja lähirikostapauksia on tutkittu, sekä tiedon yli 12 kuukautta kestäneistä esitutkinnoista jokaiselta poliisilaitokselta.

Puumalainen pyytää Poliisihallitukselta myös selvityksen yli 18 kuukautta vireillä olleista esitutkinnoista ja niiden viipymisen syistä, sekä toimenpiteistä esitutkinta-aikojen pitämiseksi kohtuullisina.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat