Metsähallituksen metsätalousyhtiö panttaa tutkijoilta tietoa valtion metsävaroista. Yhtiö ei ole luovuttanut valtion metsien puustotietoja sisältäviä aineistoja ympäristöhallinnolle pyynnöstä huolimatta.
Metsähallitus Metsätalous oy:n mukaan tiedot ovat salaisia, ja niiden luovuttaminen myös tutkimuskäyttöön voi aiheuttaa yhtiölle taloudellista vahinkoa. Yhtiö vastaa valtion talousmetsistä ja niiden hyödyntämisestä.
Suomen ympäristökeskus (Syke) on pyytänyt Metsähallitukselta metsävaratietoja EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoa varten. Tiedot auttaisivat monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden määrittelyssä.
Syken biodiversiteettikeskuksen ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen ihmettelee Metsähallituksen ratkaisua: ”On vaikea ymmärtää, mitä yhtiö pelkää menettävänsä.”
”Metsähallitus Metsätalous on yleensä vastuullinen yhteistyökumppani, ja suojeluun soveltuvien kohteiden selvittäminen on osa biologisen monimuotoisuuden suojelun tarkoituksenmukaista lisäämistä valtion metsissä”, Syrjänen sanoo.
Syrjänen on mukana Luonnonmetsät-hankkeessa, jonka tavoitteena on vielä suojelemattomien luonnontilaisten ja vanhojen metsien tunnistaminen sekä paikantaminen.
Syken ja toisen valtion tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen, toteuttaman hankkeen piti valmistua vuoden 2021 lopussa, mutta se siirtyy nyt kevääseen.
Keväällä on määrä saada päätökseen myös toinen biodiversiteettistrategian toteutukseen liittyvä hanke, ”Kohti kattavaa suojelualueverkostoa”.
EU:n tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus elpymään vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteen mukaisesti vähintään 30 prosenttia maa- ja vesialueista suojellaan. Kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset metsät sekä vanhat metsät on saatettava tiukan suojelun piiriin.
Eniten kohteita löytyy todennäköisesti valtion mailta pohjoisimmasta Suomesta. Pinta-ala on Syrjäsen mukaan vain pieni osa puuntuotannon metsämaasta.
Tiukka suojelu tarkoittaa sitä, että metsissä ei saa tehdä hakkuita. Alueet säilyvät kuitenkin virkistys- ja retkeilykäytössä sekä esimerkiksi porojen laidunnuksessa.
Suomi on sitoutunut strategian toimeenpanoon.
Syke korostaakin aineistopyynnössään Metsähallitukselle, että ”Suomen valtio on EU:n biodiversiteettistrategian osapuolena velvollinen raportoimaan strategian toimeenpanoon johtavista askeleista komissiolle myös valtion metsien osalta”.
”"On vaikea ymmärtää, mitä yhtiö pelkää menettävänsä.”
Luonnonmetsien suojelu ja kattavan suojelualueverkoston muodostaminen edellyttävät sitä, että monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on määritelty.
Tätä varten Syke kaipaa valtion metsiä koskevia kuvio- ja puustotietoja. Tutkimuslaitos perustelee aineistohakuaan julkisuuslailla ja tieteellisen tutkimuksen vapauden turvaamisella.
”Hankkeiden toteutuksen tulee pohjautua parhaisiin mahdollisiin saatavilla oleviin paikkatietoaineistoihin. Näin voidaan varmistaa paikkatietoanalyysien hyvä tarkkuus ja luotettavuus monimuotoisuudelle arvokkaiden kohteiden määrittelyssä ja paikantamisessa myös valtion maiden talousmetsien osalta”, Syke toteaa kirjelmässään Metsähallitukselle.
Sen sijaan tietojen epäämisestä on Syrjäsen mukaan haittaa selvitystyölle.
”Nyt joudumme toimimaan epätäydellisten tietojen varassa, ja Metsähallituksen alueiden selvittely on epätarkempaa. Tarkasteltavien kohteiden rajaus on laajempi kuin jos täsmälliset tiedot olisivat käytössä. Mukaan tulee kuvioita virheellisesti ja selvittelyyn tarvitaan enemmän maastotyötä, vaikka tarkempaa paikantamiseen sopivaa aineistoa olisi jo olemassa”, Syrjänen sanoo.
Metsähallitus Metsätalous oy painottaa, että yhtiön monikäyttömetsiä koskevat metsävaratiedot kuuluvat liikesalaisuuden piiriin. Niiden luovuttaminen voi yhtiön mukaan aiheuttaa sille taloudellista vahinkoa.
”On ilmeistä, että taloudellisen vahingon syntymisen mahdollisuutta ei voida poissulkea”, Metsähallitus toteaa vastauskirjelmässään Sykelle.
Taloudellista vahinkoa voi syntyä, jos tietoa päätyy ulkopuolisille, kertoo metsätalousyhtiön metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen.
Näin voi yhtiön mukaan käydä, vaikka Syke ja sen tutkimuskumppanit eivät harjoita samanlaista tai kilpailevaa liiketoimintaa.
”Julkiset tiedot, muun muassa Retkikartta-kohteet, annamme tietenkin, mutta metsävaratiedot ovat liiketoiminnan salaisuuden piirissä”, Lehtonen sanoo.
Metsähallituksen aineistojen käyttö vaatii Lehtosen mukaan niiden tuntemusta ja voi johtaa myös virhepäätelmiin.
”Meillä on huonoja kokemuksia erilaisista karttaharjoituksista, jotka perustuvat malleihin ilman, että aluetta on käyty maastossa katsomassa”, Lehtonen toteaa.
”On parempi, että selvitysten lähtöaineisto on kaikille samanlainen ja koskee kaikkia maanomistajia. Tiedot tulee myös tarkistaa maastossa.”
Metsähallitus Metsätalous oy on Metsähallituksen tytäryhtiö, joka hallinnoi valtion talousmetsiä ja toteuttaa niiden hakkuita.
Metsähallituksen liiketoiminnalla on taloudellinen tavoite, joka sen pitää tulouttaa valtiolle. Vuoden 2021 tuloutustavoite on 99,2 miljoonaa euroa.
Puuntuotannon lisäksi Metsähallitukselle on asetettu luonnon monimuotoisuutta ja lajien suojelua sekä metsien hiilinielujen ja -varastojen kasvattamista koskevia tavoitteita.
Metsähallituksen yhtiö vastaa valtion talousmetsistä
Metsähallituksella on iso rooli valtion metsien hoitajana ja hyödyntäjänä.
Metsätalous eli puun myynti tuo lähes 90 prosenttia Metsähallituksen liikevaihdosta.
Metsähallitus Metsätalous oy on Metsähallituksen tytäryhtiö, joka hoitaa ja käyttää liiketoiminnan piirissä olevia valtion metsiä.
Metsätalouden lisäksi Metsähallituksen vastuualueisiin kuuluvat kiinteistökehitys, luontopalvelut ja eräpalvelut.
Luontopalvelut hoidetaan pääosin verovaroin, kun taas eräpalvelut rahoitetaan lupamaksuvaroista. Metsätalous ja kiinteistökehitys ovat liiketoimintaa.
Suomen luontopaneelin mukaan biodiversiteettistrategian täyttäminen ja luontokadon pysäyttäminen edellyttävät merkittävää metsien lisäsuojelua. Se pitäisi aloittaa viipymättä valtion metsistä.
Tieteellisen asiantuntijapaneelin mielestä yksi valtakunnallinen tavoite ei riitä, vaan tiukka suojelutavoite pitäisi täyttää jokaisessa maakunnassa erikseen.
