Oman lapsen rokottaminen jäi perheiden harkinnan varaan – Asiantuntijat kertovat, mihin tietoihin päätöksen voi perustaa - Kotimaa | HS.fi

Oman lapsen rokottaminen jäi perheiden harkinnan varaan – Asiantuntijat kertovat, mihin tietoihin päätöksen voi perustaa

”Kunnat voivat tarjota kaikille 5–11-vuotiaille koronarokotuksia”, linjasi THL aivan joulun alla.

Terveydenhoitaja Oona Jyrkilä antaa koronarokotteen Lumianna Tolalle, 7, joka tuli rokotuspisteelle äitinsä Tuulianna Tolan kanssa.

29.12.2021 19:19 | Päivitetty 30.12.2021 16:06

Perusterveiden lasten koronarokotukset ovat käynnistyneet jo vilkkaasti osassa kunnista.

Koronarokotukset avattiin Suomessa myös perusterveille 5–11-vuotiaille lapsille joulun alla, jolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti asiasta. Siihen saakka rokotusta suositeltiin vain riskiryhmään kuuluville 5–11-vuotiaille.

Myös lasten rokotusten järjestäminen on kuntien vastuulla. Osa kunnista on avannut lasten rokotusten ajanvarauksen. Vapaat ajat ovat menneet nopeasti.

Esimerkiksi Espoossa rokotusajanvaraus aukesi kaikille yli 5-vuotiaille 23. joulukuuta. Jo seuraavana päivänä kaupunki tiedotti, että suuren kysynnän vuoksi rokotusajat ovat toistaiseksi täynnä.

Kuopio avasi rokoteajanvarauksen kaikille 5 vuotta täyttäneille maanantaina, ja myös Kuopiossa vapaat ajat menivät päivässä.

Keskiviikkona myös Helsinki avasi pienen määrän koronarokotusaikoja perusterveille lapsille.

Turun kaupunki on tällä viikolla jo rokottanut perusterveitä 5–11-vuotiaita.

”Kaikki tämän viikon ajat menivät jo joulunpyhien aikaan, että kyllä kysyntää on ollut”, kertoo ehkäisevän terveydenhuollon ylihoitaja Riikka Kytömaa Turusta.

Lapsille annetaan Pfizer-Biontechin valmistamaa lasten koronarokotetta, jossa on noin kolmasosa aikuisten rokoteaineksen määrästä.

Vielä joulukuun alussa THL linjasi, että koronarokotetta tarjotaan vain riskiryhmään kuuluville 5–11-vuotiaille, mutta koko ikäryhmän rokottamiseen tarvitaan vielä lisätietoa.

Rokotemahdollisuus avattiin kaikille, kun Yhdysvalloissa valmistui lisää tutkimustietoa rokotteen turvallisuudesta. Siellä koronarokotetta on annettu jo miljoonille lapsille eikä nuorimmassa ikäryhmässä ole todettu merkittäviä haittavaikutuksia.

Esimerkiksi nuorilla miehillä mrna-rokotteisiin yhdistetty sydänlihastulehduksen riski on alle 12-vuotiailla hyvin pieni: noin yksi miljoonasta. Yksittäiset siihen sairastuneet ovat toipuneet hyvin.

Yhdysvalloissa lapsille suositellaan koronarokotetta, mutta Suomessa THL päätyi lievempään muotoiluun.

”Kunnat voivat tarjota koronarokotuksia kaikille 5–11-vuotiaille”, THL linjaa.

Vanhempia sanavalinta hämmentää. Miksi perusterveille lapsille rokotetta ”tarjotaan” eikä ”suositella”?

”Se ei ole niin vahva suositus, koska lapsilla koronatauti on hyvin harvoin vakava. Rokotuksia ei pidä antaa vain varmuuden vuoksi, koska rokottamiseen aina liittyy myös haittoja”, sanoo THL:n ylilääkäri ja Kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän (Krar) sihteeri Hanna Nohynek.

”Nyt on katsottu, että rokote on riittävän turvallinen. Halusimme olla varmoja, että sydänlihastulehdusriski ei ole niin suuri kuin mitä se on 16–29-vuotiailla miehillä ja pojilla mrna-rokotuksen jälkeen. Toki heilläkin kyse on harvinaisesta haitasta.”

Kyseessä on Nohynekin mukaan aina haitan ja hyödyn puntaroinnista.

”Koska vakava koronatauti on niin harvinainen lapsella, harvinaiset haitatkin painavat puntarissa enemmän. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä suurempi riski hänellä on vakavaan tautiin. Silloin rokotteilta siedetään haittojakin enemmän.”

Lastenlääkäri, professori Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta (Oys) sanoo, että sanavalinnat on mietitty tarkoin ison asiantuntijajoukon kokouksissa. Valittu sanamuoto on sellainen, jonka kaikki asiantuntijat ovat voineet allekirjoittaa.

Tapiainen on Krarin varapuheenjohtaja ja lasten ja nuorten rokotuksia pohtineen THL:n koronarokotusten alatyöryhmän puheenjohtaja.

”Käytännössä viesti on se, että rokotuksia tarjotaan ja niistä on hyvin todennäköisesti hyötyä lapsille itselleen. Mutta on tärkeää ymmärtää, että rokotuksen tuoma hyöty ei ole samanlainen kuin vaikka 50-vuotiaalla miehellä. Peruslähtöriskitaso [lapsilla] on pieni, mutta on seikkoja, jotka puoltavat rokottamista.”

Tapiaisen mukaan lasten rokotuksia puoltaa muun muassa se, että noin yksi kahdesta tuhannesta oireisesta ja testeillä koronapositiiviseksi varmistetusta lapsesta voi kärsiä koronainfektion jälkeen sairaalahoitoa vaativasta tulehduksellisesta oireyhtymästä. Lisäksi 1–2 prosentille lapsista voi jäädä pitkittyneitä koronataudin oireita, jotka yleensä lopulta korjaantuvat.

Tapiaisen mukaan lapsia ei pidä kohdella eri tavoin sen perusteella, onko heidät rokotettu vai ei. Koronarokote ei saa olla ehtona esimerkiksi harrastuksiin pääsyyn.

”Lasten täytyy saada elää mahdollisimman normaalia elämää riippumatta rokotetilanteesta”, Tapiainen sanoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) lasten infektiolääkäri Tea Nieminen kertoo odottaneensa mielenkiinnolla THL:n kannanottoa lasten rokotuksista.

”Mietin, että mitenkähän he tämän ratkaisevat, koska tämä ei ole yksiselitteinen asia”, hän sanoo.”

Pidän tätä järkevänä ja onnistuneena ratkaisuna. Myös Euroopan tartuntatautivirasto ECDC käytti ilmaisua, että valtiot ’voivat tarjota’ rokotusta myös lapsille, kun aikuisten kohdalla käytettiin ilmaisua ’tulisi tarjota’. Lasten rokottamiselle ei siis ole mitään estettä tai vasta-aihetta.

Niemisen mukaan THL:n muotoilussa huomioidaan sekä lasten rokotuksiin kriittisesti suhtautuvat perheet että perheet, jotka ovat kovasti odottaneet lasten koronarokotetta.

Niemisen mukaan joissakin perheissä on koettu suurta ahdistusta esimerkiksi hauraiden läheisten takia. On pelätty, että rokottamattomat lapset tuovat viruksen kotiin ja lasten elämää on ehkä siksi myös rajoitettu.

”Jos vanhemmat kokevat huolen tartunnasta suureksi, nyt heillä on mahdollisuus rokottaa lapsensa. Toisaalta, kun rokotetta tarjotaan eikä painokkaasti suositella, ei tule sellaista tunnetta, että yhteiskunta painostaa perheitä rokottamaan lapsensa”, hän sanoo.

NiemINEN ymmärtää, että monet vanhemmat olisivat odottaneet selkeää suositusta tai ohjetta siitä, pitäisikö oma lapsi rokottaa vai ei. Hän pitää kuitenkin hyvänä, että ratkaisu jää nyt perheiden harkintaan. Perheet tekevät päätöksen oman tilanteensa huomioiden.

Nieminen muistuttaa, että vanhemmat ovat puntaroineet vapaaehtoisia rokotuksia tähänkin saakka. Osa vanhemmista on esimerkiksi hankkinut lapsilleen matkalle lähtiessä hepatiittirokotteet tai vesirokko- tai rota-rokotteet ennen kuin ne olivat rokoteohjelmassa.

Hanna Nohynek muistuttaa, että vaikka kyse on pienestä lapsesta, potilaslain mukaan potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

”Rokotuspäätös on hyvä muodostaa sillä tavalla, että vaikka siinä tarvitaan huoltajien suostumusta, siinä on oltava mukana myös lasten suostumus. On tietysti oma erityistaitonsa arvioida pienen lapsen kypsyyttä omaan päätöksentekoon, mutta terveydenhuollon ammattilaiset kyllä osaavat auttaa perhettä.”

Juttua tarkennettu 30.12 kello 15.57. Noin yksi kahdesta tuhannesta oireisesta ja testeillä koronapositiiviseksi varmistetusta lapsesta voi kärsiä koronainfektion jälkeen sairaalahoitoa vaativasta tulehduksellisesta oireyhtymästä. Jutun aiemmassa versiossa ei puhuttu oireisuudesta ja testeillä koronapositiiviseksi varmistamista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat