Kieltolaki äänestettiin Suomessa kumoon 90 vuotta sitten, enemmistö halusi laillistaa sekä miedot että väkevät alkoholijuomat - Kotimaa | HS.fi

Kieltolaki äänestettiin Suomessa kumoon 90 vuotta sitten, enemmistö halusi laillistaa sekä miedot että väkevät alkoholijuomat

Vain 44 prosenttia äänioikeutetuista osallistui alkoholilakia koskevaan kansanäänestykseen. Kieltolaki ehti olla voimassa liki 13 vuotta.

Kadulle syntyi jonoa vuonna 1932 kun Alkoholiliike Ab avautui ensi kerran kieltolain kumoamisen jälkeen Helsingin Vuorikadulla.

29.12.2021 5:45

90 vuotta sitten Suomessa äänestettiin alkoholin kieltolain kumoamisesta. 29.–30. joulukuuta vuonna 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä pystyi äänestämään alkoholin täyskiellon jatkamista, mietojen alkoholijuomien sallimista tai muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien sallimista, kertoo vuonna 1932 julkaistu vaalitilasto.

Äänestäneistä yli 70 prosenttia kannatti muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan sallimista. 28 prosenttia äänesti kieltolain jatkamista ja vain 1,4 prosenttia pelkästään mietojen alkoholijuomien sallimista,

Äänioikeuttaan käytti koko maassa kuitenkin vain noin 44 prosenttia äänioikeutetuista. Vaalitilaston mukaan äänestäjiä oli ”tuntuvasti vähemmän kuin koskaan eduskunta­vaaleissa, mutta kuitenkin enemmän kuin kunnallisissa vaaleissa”.

Alhaisen äänestysprosentin syyksi arveltiin vaaliväsymystä, sillä vuonna 1930 oli ollut eduskuntavaalit ja vuonna 1931 presidentin valitsijamiesvaalit. Miehet osallistuivat kansanäänestykseen naisia aktiivisemmin.

Kieltolaki oli voimassa kesäkuusta 1919. Laki kielsi kaiken alkoholin myymisen, valmistamisen ja nauttimisen muussa kuin lääkinnällisessä, teknisessä tai tieteellisessä tarkoituksessa. Kieltolakia rikottiin laajasti.

Kansanäänestyksen myötä kieltolaki päättyi 5. huhtikuuta 1932.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat