”Emme me kaikki rokottamattomat voi mennä jonnekin pyykkihuoneeseen” – Kaksi hoitajaa kertoo, miten rokotevelvoite vaikuttaa heihin - Kotimaa | HS.fi

”Emme me kaikki rokottamattomat voi mennä jonnekin pyykki­huoneeseen” – Kaksi hoitajaa kertoo, miten rokote­velvoite vaikuttaa heihin

Hoitohenkilökunnan rokotevelvoitteen ei odoteta vaikuttavan työvoimatilanteeseen. Monet alan ammattilaiset ovat kuitenkin olleet huolissaan, ja osa on ilmoittanut irtisanoutuvansa.

Lähihoitajan mukaan samassa yksikössä on useampia rokottamattomia hoitajia.

30.12.2021 17:44 | Päivitetty 31.12.2021 6:49

Eduskunnan tiistaina hyväksymä esitys sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan rokotevelvoitteesta on aiheuttanut tuohtumusta joidenkin hoitajien keskuudessa.

Työnantaja voi jatkossa edellyttää rokotusta sote-henkilökunnalta, joka on lähikontaktissa vanhusten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Työnantaja saa myös oikeuden käsitellä työntekijöiden rokotesuojaa tai sairastettua koronatautia koskevia terveystietoja.

Laissa on jo entuudestaan lista rokotteista, jotka ovat pakollisia herkkien potilasryhmien kanssa työskentelevälle hoitohenkilökunnalle. Koronarokotus lisätään tällä listalle väliaikaisesti.

Rokotevelvoite on herättänyt huolta siitä, että jo entuudestaan vakavasta työvoimapulasta kärsivältä hoitoalalta lähtisi työntekijöitä.

Sosiaalisessa mediassa aiheen ympärille on järjestäytynyt suuri joukko pykälän vastustajia, joista osa työskentelee sote-alalla. Sinunpuolella-nimisellä Instagram-tilillä on jo yli 11 000 seuraajaa. Tilillä on jaettu tarinoita, joissa jotkut hoitajista ovat ilmoittaneet irtisanoutuvansa.

”Rokotepakosta” on kohistu myös samannimisessä suljetussa Telegram-ryhmässä, johon kuuluu sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia. Ylen mukaan ryhmässä on liikkunut rokotteista paljon virheellistä tietoa.

Työnantaja on velvoitettu tarjoamaan muuta työtä niille, jotka eivät halua ottaa rokotetta. Kaikkialla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja monet ovat huolissaan töidensä jatkumisesta.

Yksi heistä on helsinkiläisessä lähihoitaja Ella, joka on työskennellyt hoivakodissa muistisairaiden vanhusten kanssa yli kymmenen vuotta.

”Vanhuspuolella ei oikein ole muuta työtä. Emme me kaikki rokottamattomat voi mennä jonnekin pyykkihuoneeseen.”

Ella ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä työpaikalla ei ole vielä ehditty keskustella aiheesta.

Samassa yksikössä on hänen mukaansa useampia rokottamattomia hoitajia.

Aihe jakaa työpaikalla mielipiteitä: osa rokotetuista on sanonut, ettei heitä kiinnosta onko joku rokotettu.

”Jotkut taas ovat sanoneet ihan suoraan, että rokottamattomat ovat idiootteja. Esimiestasoltakin on tullut sellaista kommenttia, että on eettisesti väärin olla ottamatta rokotetta.”

Ella kertoo itse suhtautuneensa rokotuksiin ensin avoimesti.

”Sitten otin asioista itse vähän selkoa. En näe mitään syytä, miksi ottaisin rokotteen, jonka teho vaikuttaa olevan huono ja josta voi tulla aika pahoja sivuoireitakin.”

Irtisanoutuminen on käynyt Ellan mielessä, mutta se ei tunnu tällä hetkellä järkevältä. Irtisanoutumista seuraisi kolmen kuukauden karenssi, jonka aikana ei ole mahdollista saada työttömyysetuuksia.

Hän on kuitenkin tutustunut erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin.

”Kunnioitus hoitajia kohtaan on olematonta. Kyllä tämä alkaa riittää. En haluaisi kuitenkaan lähteä tällä tavalla, että minut ajetaan alalta pois sen takia, että haluan päättää omasta kehostani.”

Toinen kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja, helsinkiläinen Noora ei hänkään ole irtisanoutumassa vaan odottelee tällä hetkellä soittoa esihenkilöltä.

Päätös rokotevelvoitteesta on kuitenkin herättänyt paljon tunteita.

”Suututtaa, kun miettii, miten paljon on tälle työlle antanut. Tälläkin viikolla olen tekemässä 20 tuntia ylimääräistä työtä, ja tässä on kiitos”, Noora sanoo.

Hän on myös huolestunut siitä, kuka tulevaisuudessa hoitaa asiakkaat. Työntekijöitä on hänen mukaansa tälläkin hetkellä liian vähän.

Noora kertoo, ettei ole nuorena ja perusterveenä ihmisenä halunnut ottaa rokotetta.

”Koska se rokote ei estä tartuttamasta, niin en usko, että se suojelisi asiakkaita. Haluan kuitenkin korostaa, etten ole millään lailla rokotevastainen. Olen ottanut kaikki muut rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet.”

Myöskään Noora ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Lue lisää: Rokotusten teho, sivuvaikutukset ja tarpeellisuus – Näistä syistä osa suomalaisista on jättänyt koronarokotteet ottamatta

Koronarokote ei täysin poista tartunnan saamisen tai tartuttamisen riskiä. Rokotettu henkilö erittää virusta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin rokottamaton.

Erityisen hyvin rokotteiden on todettu suojaavaan vakavalta koronataudilta. Tämä näkyy tällä hetkellä sairaalahoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuudessa. Myös kuoleman riski on huomattavasti suurempi rokottamattomilla.

Rokotteen ottamisesta on todistetusti hyötyä. Keskeinen kysymys on, onko hoitoalalla varaa luopua hyvistä työntekijöistä, vaikka he olisivat rokottamattomia.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola suhtautui lakiesitykseen kriittisesti ennen sen hyväksymistä.

”Tilanne on se, että tällä hetkellä on valtava hoitajapula. Se koskee koko kaikkea sote-henkilökuntaa, joten on mielenkiintoista katsoa, mitä tapahtuu. Nyt elämme tämän lain mukaan.”

Toistaiseksi on hänen mukaansa mahdotonta sanoa, kuinka uusi laki tulee vaikuttamaan.

Lain mukaan työnantajan on mahdollista käyttää rokottamattomien henkilöiden työvoimaa, mikäli muita ei ole saatavilla. On siis myös mahdollista, ettei laki lopulta vaikuta hoitohenkilökunnan määrään.

Sairaanhoitopiireissä väliaikaisen pykälän ei odoteta aiheuttavan merkittävää määrää irtisanoutumisia tai lomautuksia.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallinnollinen ylilääkäri Veli-Matti Ulander arvioi, ettei päätös tule juurikaan vaikuttamaan Husin toimintaan.

”Meillä on erinomaisen korkea rokotekattavuus”, Ulander sanoo.

Hänen mukaansa sairaanhoitopiirin potilastyöhän osallistuvista työntekijöistä yli 95 prosentilla on tällä hetkellä kaksi rokotetta.

Rokottamattomien kohdalla pitäisi Ulanderin mukaan selvittää, mistä rokotteen puuttuminen johtuu. Tarvittaessa tällaisille henkilöille pyrittäisiin ensisijaisesti järjestämään sellaisia töitä, joissa he eivät aiheuta vaaraa potilaille.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Tays) johtaja Tarmo Martikainen kertoo, ettei keskustelua päätöksestä ole toistaiseksi käyty.

Myös Martikainen epäilee, ettei rokotevelvoite tule heillä aiheuttamaan ongelmia.

”Perinteisesti meillä on suhtauduttu asioihin hyvin tietoperusteisesti. Henkilökuntamme luottaa tutkittuun tietoon”, Martikainen sanoo.

Väliaikainen pykälä koronarokotevelvoitteesta tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa ensi vuoden loppuun.

Lailla on kuukauden siirtymäaika.

Eduskunnassa laki hyväksyttiin äänin 107–32. Pykälää vastustivat kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat