Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyneet tuntuvasti - Kotimaa | HS.fi

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyneet tuntuvasti

Suurin osa sairastuneista on 20-30-vuotiaita. Yleisimpiä ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti.

Professori Perttu Arkkilan mukaan tulehduksellisiin suolistosairauksiin ei ole olemassa varsinaista ruokavaliohoitoa.

1.1. 13:29

Tulehdukselliset suolistosairaudet, joista yleisimpiä ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, ovat yleistyneet roimasti 2000-luvulla. Sairaus todetaan vuosittain noin 2 000 suomalaisella, ja sairastuneita on tällä hetkellä yhteensä noin 56 000.

Määrät ovat nousseet kahdessakymmenessä vuodessa tuntuvasti, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri ja gastroenterologian professori Perttu Arkkila.

”Vuonna 1990 potilaita oli vasta noin 6 300”, Arkkila toteaa.

Nopean yleistymisen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta Arkkilan mukaan on olemassa useita mahdollisia taustatekijöitä. Esimerkiksi kaupungistuminen ja hygieniatason nopea paraneminen sekä lisääntynyt antibioottien käyttö ovat altistaneet ihmisiä tulehduksellisille suolistosairauksille.

Myös ruokavaliolla on todennäköisesti vaikutusta näiden sairauksien syntyyn. Arkkila kertoo, että esimerkiksi runsas sokerin ja punaisen lihan käyttö sekä vähäinen kasvisten saanti voivat lisätä sairastumisalttiutta.

”Osa näistä on kylläkin hieman ristiriidassa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa tapahtuneiden muutosten kanssa: nykyään syödään paljon vähemmän punaista lihaa ja enemmän kasviksia, ja myös antibioottien käyttö on vähentynyt 1990-luvusta merkittävästi. Silti sairauksia todetaan joka vuosi 2 000 lisää.”

Noin kymmenesosalla sairastuneista taustalla vaikuttavat perintötekijät. Arkkilan mukaan riittävällä D-vitamiinin saannilla ja runsaalla kasvisten syömisellä voi mahdollisesti ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista.

Yli puolet haavaiseen paksusuolentulehdukseen ja Crohnin tautiin sairastuneista saa diagnoosin 20–30 vuoden iässä. Tässä vaiheessa elämää ihmisille tulee usein sekä ympäristön että ruokavalion muutoksia.

”Nykyään tulehduksellisia suolistosairauksia löytyy entistä enemmän myös vanhemmilta ihmisiltä, eivätkä ne ole enää yhtä vahvasti nuorten aikuisten tauteja.”

Arkkilan mukaan noin kaksi kolmasosaa tulehduksellisista suolistosairauksista on haavaisia paksusuolentulehduksia ja lähes kaikki loput Crohnin tauteja.

Haavaisen paksusuolentulehduksen tyypillisin oire on jatkuva löysävatsaisuus: ripuli on limaista ja lopulta myös veristä, mikä ajaa potilaat yleensä nopeasti lääkäriin.

Crohnin taudissa potilaiden oireissa on enemmän vaihtelua, mikä johtuu siitä, että tauti voi ilmetä eri kohdissa mahasuolikanavaa. Suolentoiminta saattaa muuttua, ja monelle tulee jonkinlaisia vatsakipuja.

”Joskus oireet ovat niin lieviä, että diagnoosiin päästään vasta, kun etsitään syytä esimerkiksi lievään lämpöilyyn tai anemiaan.”

Kun potilaalla on tulehdukselliseen suolistosairauteen viittaavia oireita, häneltä otetaan ulostenäyte. Jos tulehduksen merkkiaineet ovat koholla, potilaalle tehdään paksusuolentähystys.

Jos vielä tähystyksessä tehdään sairauteen sopivia löydöksiä, lääkäri voi asettaa diagnoosin. Joskus tarvitaan lisäksi kapselikamera- tai magneettikuvaus diagnoosin varmistamiseksi.

Tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa keskeisintä on aktiivisen tulehduksen rauhoittaminen. Alkuvaiheessa käytetään usein kortisonilääkitystä, minkä lisäksi sekä haavaiseen paksusuolentulehdukseen että Crohnin tautiin ovat olemassa omat lääkehoitonsa, kertoo Arkkila.

”Nämä ovat kroonisia sairauksia eikä niihin ole parantavaa hoitoa, mutta suurimmalla osalla potilaista tulehdus saadaan pysymään rauhallisena lääkityksellä. Pieni osa potilaista pääsee lääkityksestä eroon 3–4 vuoden kuluttua.”

Jos lääkehoidot eivät tehoa, sairauksia voidaan hoitaa myös leikkauksella. Haavaisessa paksusuolentulehduksessa leikkauksella on mahdollista päästä sairaudesta kokonaan eroon.

Arkkilan mukaan tulehduksellisiin suolistosairauksiin ei ole olemassa varsinaista ruokavaliohoitoa, mutta hyvä ravitsemustila auttaa elimistöä taistelemaan tulehdusta vastaan. Säännöllisten lääkärikäyntien lisäksi potilaat saavat apua tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon perehtyneeltä IBD-hoitajalta, ravitsemusterapeutilta ja tarvittaessa myös esimerkiksi psykologilta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat