Omikronmuunnos ei vaurioittanut keuhkoja eläinkokeissa yhtä usein kuin deltamuunnos – Professori pitää huojentavana merkkinä - Kotimaa | HS.fi

Omikron­muunnos ei vaurioittanut keuhkoja eläin­kokeissa yhtä usein kuin delta­muunnos – Professori pitää huojentavana merkkinä

Herkästi tarttuvasta omikronmuunnoksesta on edelleen riski sairastua vakavaan tautimuotoon. ”Jos kaikki sairastuvat tautiin yhtä aikaa, se kuormittaa yhteiskuntaa, työpaikkoja ja etenkin sairaaloita, jotka ovat jo valmiiksi kuormittuneita”, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Hiirillä ja hamstereilla tehdyissä eläinkokeissa on havaittu, ettei omikronmuunnos vaurioita jyrsijöiden keuhkoja yhtä todennäköisesti kuin aiemmat virusmuunnokset.

2.1. 19:55

Tuoreet tutkimustulokset maailmalta ovat vahvistaneet käsitystä siitä, miksi koronaviruksen omikronmuunnos ei näytä aiheuttavan yhtä vakavaa tautimuotoa kuin aiemmat virusmuunnokset.

Hiirillä ja hamstereilla tehdyissä eläinkokeissa on havaittu, ettei omikronmuunnos vaurioita jyrsijöiden keuhkoja yhtä todennäköisesti kuin aiemmat virusmuunnokset. Asiasta kirjoittavat muun muassa sanomalehdet The Guardian ja The New York Times, jotka viittaavat useisiin eri tutkimusryhmien tuoreisiin julkaisuihin eri puolilta maailmaa.

Artikkelit ovat vielä vertaisarvioimattomia ja tulokset alustavia, korostaa zoonoosi­virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

”Mutta on huojentavaa, että ne antavat samantyyppistä dataa siitä, että omikronmuunnoksella keuhkosolut infektoituvat huonommin verrattuna deltamuunnokseen tai alkuperäiseen Wuhanin virukseen.”

Vastaavanlaista – joskin alustavaa – tietoa omikronmuunnoksen aiheuttamasta taudista on saatu eläinkokeiden lisäksi tutkimalla omikronmuunnoksen aiheuttamaan tautiin sairastuneita potilaita ja käyttämällä solumalleja eli tutkimalla, miten solut reagoivat virukseen ihmisen tai eläimen ulkopuolella.

Esimerkiksi Liverpoolin yliopiston tutkijaryhmä havaitsi kokeissaan, että omikronmuunnoksen saaneilla hiirillä havaittiin sekä ylä- että alahengitysteissä pienempiä viruspitoisuuksia kuin muihin muunnoksiin sairastuneilla hiirillä.

Omikronmuunnokseen sairastuneilla hiirillä havaittiin myös vähemmän painonlaskua kuin muihin muunnoksiin sairastuneilla. Painon putoaminen on jyrsijöillä tyypillinen merkki vakavasta sairastumisesta.

Samankaltaisiin tuloksiin päätyi myös laaja yhdysvaltalais-japanilainen tutkijaryhmä, joka tarkasteli omikronmuunnoksen ja aiempien virusmuunnosten vaikutuksia hiiriin ja hamstereihin. Omikrontartunnan saaneiden jyrsijöiden joukossa havaittiin maltillisempaa painonlaskua ja vähemmän keuhkovaurioita ja kuolemia kuin muissa virusmuunnoksissa.

Vastaavanlaisia tuloksia on saatu hamstereilla Belgiassa, Britanniassa ja Japanissa.

Tapa, jolla viruksen omikronmuunnos tarttuu ihmissoluihin, näyttää olevan erilainen kuin esimerkiksi deltamuunnoksella. Se voi selittää, miksi omikronmuunnoksen aiheuttama tauti ei leviä keuhkoihin yhtä todennäköisesti kuin deltamuunnoksen aiheuttama.

Nykyisen pandemian aiheuttaneella sars-cov-2-viruksella on havaittu kaksi eri reittiä päästä solun sisään ja muuttaa solu ”virustehtaaksi”, jossa virus alkaa monistaa itseään. Näiden reittien suhde vaihtelee variantista toiseen.

Viruksen deltamuunnos pääsee ihmissoluun useimmiten solun pinnalta siten, että viruksen piikkiproteiini pilkkoutuu isäntäsolun furiini-entsyymin ja TMPRSS2-proteiinin avulla. Deltavariantissa furiinin pilkkoutumiskohta on mutatoitunut niin, että furiini pilkkoo sitä paremmin, mikä luultavasti tekee deltasta aiempia variantteja tarttuvamman.

”Vähän yllättäen tämä pilkkominen furiinilla ei näytä toimivan juuri lainkaan omikronilla. Yllättävää tämä on siksi, että omikronmuunnoksen perimää katsomalla siinä on mutaatioita, jotka voisivat edistää pilkkoutumista furiinilla”, Vapalahti sanoo.

Uusimpien tutkimusten mukaan omikron näyttää käyttävän pääasiallisena reittinään ihmissolun endosomirakkulaan sulautumista. Se tarkoittaa, että virus pääsee soluun ikään kuin solun vatsan kautta.

Aiempien virusmuunnosten, erityisesti deltamuunnoksen, solun pinnassa tapahtuvaan infektioon tarvittavaa TMPRSS2-proteiinia löytyy tyypillisesti esimerkiksi keuhkosoluista. Vapalahden mukaan tämä tartuntatapojen ero voisi osittain selittää sitä, että omikronmuunnos infektoi deltaa tyypillisemmin soluja ylähengitysteissä – esimerkiksi nenänielussa, suussa ja kurkussa – kuin keuhkoissa.

Alustavat tiedot omikronmuunnoksesta ovat lupaavia, mutta Vapalahdella on myös varoituksen sana.

Ongelmana ovat omikronmuunnoksen herkkä tarttuvuus, nopea itämisaika ja kyky tarttua ihmiseen rokotusten ja sairastetun taudin aiheuttamasta suojasta huolimatta.

Vaikka omikronmuunnos näyttää aiheuttavan vakavaa tautimuotoa harvemmin kuin deltamuunnos, kasvaa vakavien tautimuotojen määrä sitä mukaa kuin tartuntamäärät kasvavat. Omikron­muunnoksen aiheuttamaan tautiin on myös kuollut ihmisiä.

”Jos kaikki sairastuvat tautiin yhtä aikaa, se kuormittaa yhteiskuntaa, työpaikkoja ja etenkin sairaaloita, jotka ovat jo valmiiksi kuormittuneita.”

Vapalahti korostaa omikronmuunnoksen olevan niin tuore löydös, ettei esimerkiksi taudin pitkäaikaisvaikutuksista, kuten pitkittyneen koronataudin oireista, ole vielä tietoa. Nykyisillä rajoitustoimilla ostetaan lisäaikaa myös rokotuskattavuuden parantamiseen.

”Tauti on kuitenkin keskimäärin vakavampi rokottamattomalle, ja meillä riittää rokottamattomiakin. Olisi hyvä antaa vielä lisäaikaa sille, että saadaan tehosterokotuksia annettua ja tartuntapiikin korkeutta ja jyrkkyyttä pehmennettyä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat