Osa järvistä on jo tukevasti jäässä – tilanne kuitenkin vaihtelee eri puolilla Suomea - Kotimaa | HS.fi

Osa järvistä on jo tukevasti jäässä – tilanne kuitenkin vaihtelee eri puolilla Suomea

Esimerkiksi Tuusulanjärveä peitti vuoden päätteeksi jopa 36 senttimetriä paksu teräsjää. Erityisen varovainen pitää olla Kainuussa, eikä meren jäälle ole suositeltavaa mennä vielä Etelä-Suomessa.

Ulkoilijat liikkuivat järven jäällä Kolarissa joulukuun alussa, noin 30 asteen pakkasessa.

3.1. 14:25

Itämeren ja järvien jäät ovat osassa Suomea nyt paksumpia kuin keskimäärin vuodenvaihteessa. Näin on erityisesti maan etelä- ja länsiosissa, kertoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.

”Täällä on kymmenen sentin eroja keskiarvoon ja vähän ylikin”, Sjöblom sanoo.

Ympäristökeskus on esimerkiksi mitannut 30. joulukuuta Tuusulanjärvellä 36 senttimetriä paksun teräsjään. Myös Hiidenvedellä ja Espoon Pitkäjärvellä mitattiin 35 senttimetrin jääkerros.

Sjöblom huomauttaa, että luvut eivät kerro jään paksuudesta esimerkiksi kapeissa salmissa tai keskellä järveä. Mittauspisteet sijaitsevat usein rannassa.

”Vaihtelut järven eri osissa voivat olla vielä tässä vaiheessa talvea suuria.”

Koko maassa järvien jäät ovat yleisesti noin 25–35 senttimetriä paksuja. Sjöblomin mukaan mittauspaikoilla jää on siis ollut vahvaa.

Erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa jää on sitä paitsi ollut hyvälaatuista teräsjäätä. Sjöblomin mukaan jää kestää monin paikoin paitsi kävelijän, myös moottorikelkan.

”Tiedän, että autoillakin on jo osalla järvistä ajeltu.”

Sjöblom kehottaa kuitenkin olemaan varovainen kaikkialla ja erityisesti Kainuussa. Siellä teräsjäätä on mitattu vain vähän, esimerkiksi joulukuun lopussa Oulujärven lähes 20-senttisestä jäästä vain 5 senttimetriä oli teräsjäätä.

Lisäksi tänä vuonna eteläisen Suomen järvissä on havaittu suuria railoja.

”Kun lämpötilat vaihtelevat paljon, jää kutistuu, laajenee ja halkeilee. Ne ovat riskipaikkoja.”

Merijäillä kulkeminen on vielä epävarmempaa, vaikka sielläkin jää on aikaisemmassa kuin viime vuonna, kertoo jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Hänen mukaansa pohjoisessa rannikoilla jään voi sanoa kestävän hyvin kulkijaa, mutta noin Vaasasta etelään on epävarmaa.

”Aivan varmasti siellä on kantavaa jäätä, mutta yhtä varmasti siellä on avopaikkoja ja ohutta jäätä, joka ei kanna”, sanoo Vainio.

Vainion mielestä liikkujan kannattaisi vielä odotella rantajäälle menemistä Etelä-Suomessa. Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin sahaavien lämpötilojen ja lumisateen sijaan kunnon pakkasjaksoa, jotta jäät vahvistuisivat.

Mitä tavallisen jäällä liikkujan kannattaisi nyt pitää mielessään? Vainio korostaa ”järjen pitämistä päässä”.

”Ettei lähde sinne ihan kuin vasikat keväiselle laitumelle juoksentelemaan”, Vainio sanoo.

Asiantuntijat muistuttavat, että jää on joka vuosi heikompaa paikoissa, joissa vesi virtaa voimakkaasti.

Sellaisia ovat esimerkiksi kapeammat salmet ja purojen tai jokien suut. Myös kaislikot, siltapilarien ympäristöt ja syvänteiden kohdat voivat olla sellaisia, joissa jää on heikompaa.

Jäällä kulkiessa on asiantuntijoiden mukaan hyvä pitää mukanaan naskalit, mielellään kaulalla roikkumassa.

Lisäksi jäälle kannattaa mennä jonkun toisen seurassa ja siellä kannattaa kulkea muidenkin kulkemia reittejä pitkin.

Sjöblomin mukaan auratuilla luistelureiteillä voi liikkua ”aika turvallisin mielin”.

”Koskaan ei voi vakuuttaa, että on turvallista liikkua joka paikassa, sillä ei se niin mene”, hän kuitenkin sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat