Tällaisia järjestöjä Suomessa syntyi kielletyn uusnatsijärjestön raunioille - Kotimaa | HS.fi

Tällaisia järjestöjä Suomessa syntyi kielletyn uus­natsi­järjestön raunioille

Lakkautetun uusnatsijärjestön jälkeen liikkeen katuväkivalta on hiipunut, mutta Suomeen syntyivät muun muassa äärioikeistolaiset ryhmät naisille ja lapsille, kertoo tuore tieteellinen artikkeli.


6.1. 2:00 | Päivitetty 7.1. 10:18

Suomen äärioikeiston suurin näkyvä muutos on ollut oikeuden päätös kieltää maasta Pohjoismainen vastarintaliike (PVL), jonka viranomaiset arvioivat ennen lakkauttamista Suomen vaarallisimmaksi äärioikeistojärjestöksi.

Kielletyn uusnatsijärjestön raunioille syntyi kuitenkin useita järjestöjä, joilla on kytköksiä PVL:ssä vaikuttaneisiin henkilöihin tai liikkeeseen.

Pirkanmaan käräjäoikeus kielsi yhdistyksen vuonna 2017, ja korkeimman oikeuden päätös lakkauttamisesta tuli lainvoimaiseksi vuonna 2020.

Yhdistyksen lakkauttaminen näyttää hillinneen äärioikeistolaista väkivaltaa Suomessa, mutta Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenet ehtivät pitkän oikeusprosessin aikana myös sovittaa toimintaansa vastaamaan kiellon jälkeistä aikaa, arvioi äärioikeistoa Jyväskylän yliopistossa tutkinut Tommi Kotonen tuoreessa artikkelissaan.

Tommi Kotonen

Vastarintaliikkeen jäsenet keskustelivat kiellon jälkeen toiminnasta muun muassa National Action -järjestön johtajan ylläpitämällä nettifoorumilla. National Action on kielletty Britanniassa terroristijärjestönä.

Syyttäjät uskovat, että vastarintaliike jatkoi toimintaansa kiellon jälkeen Kohti vapautta! -nimellä. Toiminta tällä nimellä alkoi hiipua Suomessa jo lokakuussa 2020, mutta syytteessä laittoman yhdistystoiminnan jatkamisesta on nyt useita henkilöitä, joiden epäillään osallistuneen Kohti vapautta! -toimintaan.

Suurinta osaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenistä ei ole kieltoprosessin jälkeen tuomittu rikoksista.

Toiminta on myös siirtynyt isoilta osin kaduilta verkkoon. Koronaviruksen vaikutusta tähän kehityssuuntaan on hankala arvioida, Kotosen artikkelissa kerrotaan.

Tieteellinen artikkeli julkaistiin joulukuun lopulla The Journal for deradicalization -verkkojulkaisussa. Artikkelissa myös kerrotaan seikkaperäisesti tärkeimmistä äärioikeistoryhmistä, joita Suomeen syntyi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen raunioille.

Pohjoismaiset kansansosialistit

Kohti vapautta! -toiminnan aikaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen johtajana toiminut Antti Niemi halusi rekisteröidä uuden yhdistyksen nimellä Pohjoismaiset kansallissosialistit. Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) yhdistyksen nimi ja säännöt eivät kelvanneet, mutta useiden yritysten jälkeen PRH hyväksyi nimeksi Pohjoismaiset kansansosialistit.

Antti Niemi

Kotosen artikkelin mukaan oli havaittavissa, että kyseinen tapahtumasarja koettiin liikkeen sisällä häiritsevänä. Muun muassa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ruotsalaisjohtaja Simon Lindberg otti asian puheeksi itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingissä joulukuussa 2019.

”Lähinnä se liittyi sananvapauskeskusteluun ylipäätään. Eli he kokivat, että heillä ei ollut samoja oikeuksia järjestäytyä ja käyttää sananvapautta kuin muilla”, Kotonen täsmentää puhelimitse.

Kansallissosialismi oli Adolf Hitlerin natsipuolueen virallinen aate, mutta kansansosialisteja suomenkielisessä aatehistoriassa ei tiettävästi tunneta. Kansandemokratioiksi itseään ovat kutsuneet enemmän ja vähemmän autoritaariset itäisen Euroopan sosialistihallinnot.

Pohjanvartio

Kohti vapautta! -toiminnan hiipumisen jälkeenkin julkisesti on jaettu materiaalia, joka muistuttaa ulkoisesti hyvin paljon esimerkiksi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja Kohti vapautta! -liikkeiden julisteita ja tarroja. Levitystyötä on tehnyt Pohjanvartioksi kutsuttu ryhmä.

Kotosen artikkelin mukaan ryhmä on ollut aiempaa salakähmäisempi siitä, keitä siihen kuuluu. Pohjanvartio ei ole itse julistautunut kansallissosialistiseksi uusnatsiryhmäksi, mutta Kotosen artikkelin mukaan heidän sisältöään on jaettu Pohjoismaisen vastarintaliikkeen sivuilla.

Omilla verkkosivuillaan Pohjanvartio kertoo olevansa keväällä 2021 perustettu kansallismielisen katutoiminnan yhteistyöjärjestö ja jäsentensä taustojen koostuvan eri järjestötaustoista.

Berkano

Vuonna 2020 alkoi toimia Berkano-niminen ryhmä, joka perustettiin artikkelin mukaan nationalistisille ja kansallissosialistisille naisille. Facebookissa ryhmä mainostaa itseään iskusanalla Kansallismieliset Naiset!

Ryhmä on ollut aktiivinen muun muassa Vkontaktessa. Artikkelin mukaan Berkano näyttäisi niveltyneen sosiaalisen median osumien perusteella Kohti vapautta! -liikkeen sekä katupartioinnista tunnetun Soldiers of Odinin toimintaan, artikkelissa kerrotaan.

Myös Pohjoismaisessa vastarintaliikkeessä toimi jonkin verran naisia. Artikkelin mukaan näitä PVL:n suomalaisia naisjäseniä on toiminut myös kansainvälisessä The Women for Aryan Unity -järjestössä, joka kannattaa valkoista ylivaltaa. Kotonen kertoo, että ainakin yksi suomalaisnainen toimi jopa sen johtotehtävissä.

Kansallissosialistinuoret

Vuonna 2019 Suomeen syntyi myös Kansallissosialistinuoret, joka on tarkoitettu 13–25-vuotiaille. Myös PVL:n toiminnassa on ollut aiemmin mukana nuorta väkeä.

Artikkelin mukaan Kansallissosialistinuoret julkaisivat muun mussa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen julkaisemia kirjoja ja muuta radikaalia materiaalia verkkosivuillaan, joka ei tosin enää tätä nykyä ole toiminnassa.

Kaupan oli muun muassa ekofasistista ja akselerationistista materiaalia, artikkelissa kerrotaan. Akselerationismissa tavoitteena on kiihdyttää yhteiskunnan romahtamista.

Kotosen artikkelin mukaan vastaavanlainen nuorisoryhmä on yhä ollut aktiivinen Telegramissa.

Kansallinen kehitys

Kolme aiempaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsentä perustivat vuonna 2020 Kansallinen kehitys -nimisen yhdistyksen. Kotosen artikkeli paikantaa tämän yhdistyksen tarkoitukseksi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kirjoista ja muusta materiaalista saatujen varojen hallinnoimisen.

”Yhdistys on myös julkaissut joitakin uusia kirjoja tai uusintapainoksia, joita on myyty äärioikeiston tapahtumissa tai konserteissa”, artikkelissa kerrotaan.

Helmikuussa 2020 Suomessa julkaistiin artikkelin mukaan myös uusi verkkosivusto, joka myy tyypillisiä white power -vaatemerkkejä. Verkkosivusto toimii yhä, joskin sen rekisteröinyt yritys lakkautettiin verkkosivujen perustamisen jälkeen. Yrityksen oli rekisteröinyt Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen kuulunut henkilö.

Suomalaisapu

Suomalaisapu-niminen yhdistys toimi aiemmin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen sisäisenä osana, joka keskittyi eläinten oikeuksiin. Sittemmin yhdistys liittyi myös katupartiointiin, artikkelissa kerrotaan.

Suomalaisapua ei lakkautettu Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja sen taustayhdistyksen mukana, joten yhdistys on jatkanut toimintaansa. Yhdistyksen sääntöjen mukaan se keskittyy muun muassa hyväntekeväisyyteen.

Kotosen artikkelissa arvioidaan, että yhdistys on saanut inspiraatiota Suomen ulkopuolelta Casapound- ja Golden dawn -järjestöistä. Tämä näkyy artikkelin mukaan muun muassa yhdistyksen symboliikassa.

Casapound on italialainen uusfasistinen puolue, joka on liikkeenä tarjonnut myös arkielämän palveluja ja naapuriyhteisöllisyyttä. Golden Dawn puolestaan on kreikkalainen uusfasistinen puolue.

Kannattaako kieltäminen?

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jälkeen on siis perustettu useita yhdistyksiä ja yhteisöjä, joiden taustalta löytyy kytköksiä Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenistöön tai uusnatsiliikkeeseen.

Artikkelin mukaan verkossa on nähtävissä vastarintaliikkeen entisten jäsenten kiinnostus Sinimustaan liikkeeseen, joka on muun muassa entisten perussuomalaisten ja eräiden radikaalioikeistolaisten perustama puolueprojekti.

Osa entisistä jäsenistä puolestaan on ollut verkossa aktiivisia akselerationistiseen terrorismiin liittyvissä verkostoissa, joiden tavoitteena on kiihdyttää yhteiskunnan romahdusta ja raivata tilaa omalle ideologialle, artikkelissa kerrotaan.

Eri maissa tehty tutkimus ei ole pystynyt vastaamaan kovin aukottomasti siihen, kuinka hyvin järjestöjen kieltäminen yleisesti toimii. Osa tutkijoista on uskonut, että yhdistysten kieltäminen saattaisi kiihdyttää jäsenten radikalisoitumista, mutta esimerkiksi PVL:n tapauksessa tällaisesta ei ole Kotosen artikkelin perusteella merkkejä.

Esimerkiksi monet 1990-luvun Saksassa kielletyt uusnatsijärjestöt puolestaan toimivat yhä.

Kotosen artikkelin mukaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltäminen on ainakin toistaiseksi näyttänyt jossain määrin onnistuneen tavoitteessaan, kuten äärioikeistolaisen katuväkivallan kitkemisessä. Tutkijat ovat silti suhteellisen yksimielisiä siitä, ettei järjestöjen kieltäminen ole pitkäaikaisesti tehokas keino ehkäistä radikalisoitumista.

Puhelimitse Kotonen arvioi, ettei PVL:n raunioilla toimivien henkilöiden aktivismi ole mukaan laajentunut, vaan toimintaa on ennemminkin hajautettu. Kotonen arvioi esimerkiksi verkkokäyttäytymisen perusteella, että mukana olevien henkilöiden määrä voi olla myös jonkin verran vähentynyt vastarintaliikkeen ajoista.

Suojelupoliisista puolestaan arvioitiin HS:lle, että jo vastarintaliikkeen lakkauttamiskanteen käsittelyn aikana ja lainvoimaisen tuomion jälkeen järjestäytyneiden äärioikeistoryhmien kenttä sirpaloitui. Valtakunnallisen tason korvaajaa ei PVL:lle ole supon mukaan syntynyt.

Oikaisu 7.1.2021 klo 10.20: Kotosen artikkelin sanottiin julkaistun virheellisesti Journal of deradicalization -verkkojulkaisussa. Verkkojulkaisun nimi on kuitenkin Journal for deradicalization.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat