Tuhansien eurojen kulut viikossa, mutta kauppaa ei voi käydä – Näin kuntosali, kylpylä ja jääkiekkoseura haastavat aluehallintovirastot oikeudessa - Kotimaa | HS.fi

Tuhansien eurojen kulut viikossa, mutta kauppaa ei voi käydä – Näin kuntosali, kylpylä ja jääkiekkoseura haastavat aluehallintovirastot oikeudessa

Moni yritys perustelee vaatimustaan keskeyttää rajoitukset sillä, että koronaviruksen riski on juuri heidän toiminnoissaan vähäinen.

Monilla alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa kylpylät ja kuntosalit on peruttu ja jääkiekko-ottelut pelataan ilman yleisöä.

4.1. 14:02 | Päivitetty 4.1. 16:47

Koronarajoituksista valittavien tahojen mielestä koronatartunnan riski niissä on pieni ja rajoitukset ovat kohtuuttomia niiden aiheuttamiin tappioihin nähden, selviää hallinto-oikeuksiin tehdyistä valituksista.

Viime aikoina aluehallintovirastojen (avit) tekemistä koronavirusrajoituksista on valitettu hallinto-oikeuksiin ympäri Suomen. Moni virasto ovat määrännyt laajoja sulkuja tiloihin ja kieltänyt monissa paikoissa yleisötilaisuudet kokonaan.

Kun HS kysyi asiaa maanantaina kolmesta hallinto-oikeudesta, niissä kaikissa vireillä olevien valitusten määrä oli noin kymmenen luokkaa.

HS esittelee, miten kuntosaliyritys, jääkiekkojoukkue ja kylpylä perustelevat vaatimustaan keskeyttää rajoitukset kohdallaan.

Näin kuntosali perustelee valitustaan:

Kuntosaleja ympäri Suomen omistava Kuntokeskus Liikku on valittanut tilojensa suluista useilla alueilla. Se vaatii sulkujen kieltämistä ja jo alkaneiden keskeyttämistä.

Pohjois-Pohjanmaalla Liikku sai ovensa valituksen kautta avattua, mutta ainakaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla valitukset eivät ole tuottaneet tulosta. Lounais-Suomesta odotetaan tietoa tällä viikolla.

Liikku valitti esimerkiksi Uudenmaan rajoituksista sillä perusteella, että ne rikkovat sen oikeutta omaisuuden suojaan sekä elinkeinovapautta ”kohtuuttomasti ja väärin perustein”.

Yhtiön mukaan sulku aiheuttaa sille mittavaa taloudellista vahinkoa. Valituksessa se arvioi, että yhden kuntokeskuksen sulku aiheuttaa liikevaihdon menetystä noin 7 100 euroa viikossa ja maksettavia kustannuksia on 7 600 euroa viikossa.

Liikun mielestä lisäksi ”on ilmeistä, ettei kuntosalien sulkemisella saavuteta lainkaan tavoiteltua lopputulosta”. Sen mukaan virus ei ole levinnyt kuntosaleilla.

”Liikulla on ollut 3 500 000 harjoittelukäyntiä pandemian aikana. Yhtään todettua tartuntaa ei ole Liikulle ilmoitettu.”

Valituksessaan yritys perustelee kattavasti, miksi sen mielestä koko tartuntatautilain pykälä 58g rikkoo perustuslakia. Pykälässä säädetään tilojen sulkemisesta.

Liikun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi kertoo, että valitusten sisältö on kaikilla alueilla käytännössä sama.

Näin kylpylä perustelee valitustaan:

Turun hallinto-oikeuteen valituksen on tehnyt Turun Ruissalon ja Naantalin kylpylöitä pyörittävä Sunborn Saga -yritys.

Sunborn Sagan mielestä siihen kohdistuvat rajoitukset tulisi purkaa, sillä THL:n riskitaulukonkin mukaan tartuntariski sen tiloissa on vähäinen. Sen mukaan epidemian leviämistä voidaan estää kylpylässä lievemminkin keinoin.

Lisäksi yritys viittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden välipäätökseen kuntosaleista. Yrityksen mielestä sen tilat ovat vastaavia kuin tuossa päätöksessä.

Päätöstä tehdessään Lounais-Suomen aluehallintovirasto kuuli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä, jonka mielestä jo silloiset rajoitukset olivat riittäviä. Tämä puoltaa kylpylän mielestä sitä, että päätös ei perustu asiantuntemukseen perustuvaan riskiarvioon.

Kylpylän mielestä aluehallintoviraston olisi lisäksi tullut kuulla sitä ennen päätöstään.

Allasosastojen sulkeminen ehti joulukuussa herättää hämmennystä, kun esimerkiksi Ikaalisten kylpylä oli joulun aikaan auki rajoituksista huolimatta.

Lue lisää: Koronarajoituksia kiertänyt Ikaalisten kylpylä sulkee sittenkin altaansa – yhtiö kiistää ”vastarinta-aikeet”

Näin urheiluseurat perustelevat valitustaan:

Jääkiekkoseuroista ainakin Porin Ässät, Rauman Lukko ja Turun Palloseura ovat tehneet valituksen Turun hallinto-oikeuteen.

Ainakin näiden kolmen seuran valitukset vaikuttavat identtisiltä, ja ne on allekirjoittanut seurojen valtuuttamana Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi. Seurojen mukaan rajoituksista aiheutuu niille mittavaa vahinkoa.

Lue lisää: Kuntosalien aukeaminen kiinnostaa Liiga-seurojakin: ”Tutkimme tarkasti, olisiko sulkupäätöksiä meidänkin osaltamme syytä selvittää”

Seurat yhtäältä vetoavat siihen, että niiden toiminta on koronaviruksen kannalta matalan riskin toimintaa, kuten Pohjois-Suomessa rajoituksista päässeet kuntosalit. THL:n mallissa kuntosalien riskipiste on 1 eli kaikkein vähäisin ja jääkiekko-otteluiden 2.

Toisaalta seurat huomauttavat, ettei oikeuskanslerinkaan mielestä THL:n riskipistemallia voi käyttää tilaisuuksien ja tilojen asettamiseen eri asemaan. THL:n mallin perusteita ei ole avattu missään.

Valituksen mukaan avin päätöksessä ”ei ole edes yritetty osoittaa, että jääkiekko-otteluiden pelaaminen täysin ilman yleisöä on tartuntataudin torjunnan kannalta välttämätön tai oikeasuhteinen toimenpide”.

Lisäksi seurat ovat sitä mieltä, että yleisötilaisuuksien kielto rikkoo niiden kokoontumisvapautta, sillä ne ovat osoittaneet vuosina 2020 ja 2021 pystyvänsä järjestämään otteluita terveysturvallisesti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat