THL arvioi altistuskaranteenin aiheuttaman poissaolokuorman merkittäväksi ja karanteeniaikojen lyhentämistäkin mietitään - Kotimaa | HS.fi

THL arvioi altistus­karanteenin aiheuttaman poissaolo­kuorman merkittäväksi ja karanteeni­aikojen lyhentämistäkin mietitään

Husin infektioylilääkärin mukaan karanteenisoitto tulee nyt niin myöhään, ettei se toimita enää virkaansa taudin leviämisen estämisessä. Kun määräyksiä ei ehditä kirjoittaa, myös tartuntatauti­päivärahan maksaminen laahaa.

Nopeasti etenevä koronaviruksen omikronmuunnos aiheuttaa nyt paljon työntekijöiden poissaoloja työpaikoilla. Runsaat poissaolot aiheuttavat ongelmia etenkin pääkaupunkiseudulla. Kuva metroasemalta.

4.1. 19:03

Koronaviruksen omikronmuunnos leviää nyt niin nopeasti, että karanteeni­järjestelmä ei pysy vauhdissa mukana ja työntekijöiden poissaolot kuormittavat monia aloja.

Suomessa keskustellaan nyt siitä, miten uudessa tautitilanteessa voitaisiin turvata työvoiman riittävyys etenkin kriittisillä aloilla. Miten koronatoimia ja siihen liittyviä järjestelmiä pitäisi mahdollisesti muokata, jotta omikron ei kaada yhteiskunnan toimintoja.

Muun muassa karanteeniajoista keskustellaan parhaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), mutta vielä ei ole selvää mitä niille tehdään, kertoo johtava asiantuntija Saara Salmenlinna THL:stä.

”Keskusteluntarvetta on varmasti”, hän sanoo.

Salmenlinnalla ei ole käytössään tilastoja tai arvioita siitä, kuinka suuren poissaolokuorman korona-altistukset aiheuttavat tällä hetkellä yhteiskunnalle. Hänen mukaansa sen voi kuitenkin arvioida olevan merkittävä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen huomauttaa, että karanteenitoimet eivät tällä hetkellä tehokkaasti auta epidemian hallinnassa, sillä pääkaupunki­seudulla testaus ja tartunnanjäljitys on pahoin ruuhkautunut. Omikron leviää nyt niin nopeasti, etteivät terveysviranomaiset ehdi toimia ajoissa jatkotartuntojen ehkäisemiseksi.

”Nyt sitä [virallisen karanteenin] soittoa ei heti tule tai yhteydenotto saattaa tulla vasta virallisen karanteeniajan jälkeen, jolloin se ei estä tartuntoja, vaan se on korvauksen saamista varten”, Järvinen sanoo.

”Koko karanteeniin asettaminen tapahtuu jälkijunassa. Voi sanoa, että se ei ole niinkään karanteeniin asettamista, vaan enemmänkin karanteeniin asettautumista. Ihmisten itsensä täytyisi osata asettaa itsensä karanteeniin ja ottaa yhteyttä omiin kontakteihinsa heti, kun hengitystieoireita tulee, jotta tartuntaketjut voitaisiin katkaista.”

”Tarvittaisiin yhteisiä ja resurssit huomioon ottavia ohjeita ja yhteisiä toimintamalleja”, Järvinen jatkaa.

Monilla yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla ollaan huolissaan työvoiman riittävyydestä toimintojen pyörittämiseen.

Poissaolot näkyvät esimerkiksi pääkaupunki­seudun joukko­liikenteessä. Esimerkiksi bussiliikennettä operoiva Nobina on joutunut tällä viikolla perumaan 100–200 vuoroa päivässä. Myös Valiolla sairauslomia on nyt jonkin verran enemmän, mutta enemmän haastetta aiheuttavat altistuneiden kotiin jäämiset.

Saman ongelman kanssa painitaan eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi Ranska helpotti karanteenikäytäntöjä vähentääkseen epidemian yhteiskunnalle aiheuttamaa painetta. Siellä positiivisen koronatestin saaneiden täysrokotettujen eristystä lyhennettiin kymmenestä päivästä viikkoon. Täysrokotettujen, joiden lähipiiriin kuuluva henkilö on antanut positiivisen testituloksen, ei tarvitse jatkossa jäädä karanteeniin, mutta heidän tulee noudattaa varotoimia ja käydä säännöllisesti testeissä.

Yhdysvaltain tautiviranomainen CDC lyhensi viime viikolla karanteenin kestoa viiteen vuorokauteen. THL:n johtaja Mika Salminen arvioi perjantaina, että sama pohdinta on edessä myös Suomessa.

Suomessa koronavirustartunnan saanut määrätään kymmenen päivän eristykseen. Myös altistuneelle suositellaan kymmenen päivän omaehtoista karanteenia, jota voi lyhentää negatiivisilla testituloksilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara sanoi tiistaina Iltalehdelle, että karanteeni- ja eristysaikoja tulisi Suomessakin lyhentää tapauskohtaisesti viiteen päivään Yhdysvaltojen tapaan.

Rytivaara ehdottaa myös, että tartuntatauti­lääkäreiden työruuhkaa purettaisiin kaikille lääkäreille oikeus antaa eristys- ja karanteeni­päätöksiä. Nyt niitä voivat tehdä vain tartuntataudeista vastaavat lääkärit.

Husin Asko Järvisen mielestä eristys- ja karanteeniaikojen lyhentäminen voisi olla mahdollista, koska tiedetään, että valtaosa jatkotartunnoista syntyy taudin alkuvaiheessa.

Tiedetään, että noin 40 prosenttia jatkotartunnoista syntyy ennen tartunnan saaneen oireiden alkamista. Tartunnoista 70 prosenttia syntyy ajanjaksolla muutama päivä oireiden alkamista ennen ja muutama päivä oireiden alkamisen jälkeen.

Omikronin käyttäytymisestä ei ole vielä tarkkaa tietoa.

”Mutta sama pätee varmaan omikronissakin, että valtaosa tartunnoista syntyy aika nopeasti altistumisen jälkeen. Voi siis kysyä, että olisiko syytä sitä [karanteeni- ja eristysaikaa] lyhentää”, Järvinen sanoo.

Järvinen huomauttaa, että lyhennettyjen karanteeni- ja eristysaikojen jälkeenkin ihmisten pitäisi vielä noudattaa varotoimia tartuntojen ehkäisemiseksi.

”Jos ihmiset ovat varovaisia myös sen loppuajan, välttävät kontakteja ja käyttävät hengityssuojainta kodin ulkopuolella, varmaan se [eristys- ja karanteeniaika] voisi olla lyhyempi. Seitsemän päivää tai ehkä vain viisi”, Järvinen pohtii.

”Lyhentämisen tarkoituksena on yhteiskunnan kokonaisetu. Joudutaan tekemään riskien punnintaa. Me näemme sairaaloissa, että hoito­henkilökuntaa ja lääkäreitä rupeaa puuttumaan. Sama näkyy myös monessa muussa yhteiskunnan kannalta tärkeässä työssä, jossa ihmisen pitää olla työpaikalla.”

Järvisen mielestä nopeasti etenevässä tautitilanteessa pitäisi myös miettiä uudelleen esimerkiksi tartuntatauti­päivärahan edellytyksiä.

”Miten pitkään töistä voi olla pois ilman, että on todistuksia ja miten sairauskorvaukset toimisivat. Onko tartuntapäivärahaa syytä enää käyttää samalla tavalla, joka vaatii aina sen viranomais­toiminnan ja päätöksen. Siihen ei aina tällä hetkellä ehditä”, Järvinen sanoo.

Tautikuorma näkyy myös Kelassa, jolta on haettu tartuntatauti­päivärahaa joulukuussa merkittävästi enemmän kuin ennen joulua. Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitolan mukaan trendi on nouseva.

”Joulukuun alkupuolella on tullut noin 500–600 hakemusta päivässä. Joulun pyhien paikkeilta tähän päivään luku on 800–900 hakemusta päivässä. Hakemuksia tulee nyt päivässä enemmän kuin ehditään käsitellä”, Kaitola sanoo.

Kela pyrkii reagoimaan tähän lisäämällä tartuntatauti­päivärahan käsittelijöitä.

Tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa sillä perustella, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt ihmisen karanteeniin tai eristykseen.

Tartuntatautipäiväraha on täysi ansionmenetys­korvaus, eli se korvaa koko palkan siltä ajalta, kun työntekijä joutuu olemaan pois töistä. Ilman lääkärin paperia rahaa ei kuitenkaan tipu.

Testauksen, jäljityksen ja tartuntatauti­lääkärien ruuhkat voivat siis johtaa siihen, että altistunut ja esimerkiksi omaehtoiseen karanteeniin ilman lääkärin paperia jäänyt jää ilman korvausta, ellei työnantaja tule vastaan.

”Yhteydenottojen perusteella tiedän, tartuntatautilääkärien työ on ruuhkautunut pääkaupunki­seudulla suurissa kunnissa. Eristys- ja karanteenimääräykset voivat viipyä kaksikin viikkoa”, Kaitola sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat