Taudista selviää ilman testiäkin, byrokratian ongelmat pitää ratkaista toisin - Kotimaa | HS.fi

Taudista selviää ilman testiäkin, byrokratian ongelmat pitää ratkaista toisin

Sairausloman voi saada samalla tavalla kuin muidenkin sairauksien kohdalla, kirjoittaa HS:n tiedetoimittaja Annikka Mutanen.

Autojono kiemurteli yksityiseen drive in -koronatestiin lähellä lentokenttää Vantaalla tiistaina.

4.1. 19:15

Omikronvirus leviää kuin kulovalkea, mutta rokotetut perusterveet kansalaiset näyttävät onneksi selviävän taudista hyvin. Monille potilaille koronatestaus aiheuttaa kuitenkin ylimääräistä stressiä.

Testaus on pääkaupunki­seudulla ruuhkautunut niin, että testiin pääseminen kestää tyypillisesti kaksi tai kolme päivää ajan varaamisesta, Helsingissä välillä jopa kuusi päivää. Kotona sairastaminen onnistuu kuitenkin myös ilman testiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) testauksen vastaavan diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen neuvo mahdollisia koronaoireita lievinä sairastaville on toimia niin kuin hengitystie­infektiossa yleensä, eli pysyä kotona, pyrkiä sopimaan viikon sairausloma työantajan ja työterveyden kanssa ja minimoida kontaktit muihin ihmisiin.

Husin ohje jo ennen omikronaallon alkua oli, ettei alle 60-vuotiaiden kahdesti rokotettujen lieväoireisten tarvitse hakeutua testiin. Lehtosen mukaan kaikkien testaaminen ei ole mielekästä, koska testauksella ja jäljityksellä ei ole enää mahdollista hillitä laajasti leviävää epidemiaa.

Suurten kaupunkien tartuntatauti­lääkärit ovat ilmoittaneet jäljityksen vaikuttavuuden lakanneen jo viikkoja sitten. Massiiviseen jäljitykseen ja testaukseen tarvittava työvoima on poissa rokottamisesta ja niistä terveydenhuollon tehtävistä, joihin tarvitaan lisää tekijöitä, kun potilaiden määrä kasvaa ja virus kaataa riveistä myös hoitohenkilökuntaa.

Lue lisää: THL arvioi altistus­karanteenin aiheuttaman poissaolo­kuorman merkittäväksi ja karanteeni­aikojen lyhentämistäkin mietitään

Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ovat silti patistaneet jatkamaan laajaa testaamista ja neuvoneet kansalaisia varmistamaan kotitestien positiiviset tulokset virallisella pcr-testillä, jotta tartunnat rekisteröityisivät, epidemian seuranta onnistuisi ja tartuntatauti­päivärahoja ei jäisi saamatta.

Viimeksi maanantaina kansliapäällikkö Kirsi Varhila muistutti MTV:n jutussa, että sairastetun taudin nojalla annettava EU:n koronatodistus edellyttää testillä varmennettua tartuntaa.

Viranomaisten tehtävä olisi nyt ratkoa byrokratian ongelmat uuden tilanteen vaatimalla tavalla eikä lastata niitä äärimmilleen rasittuvan terveydenhuollon ja sairastavien kansalaisten harteille. Lehtonen huomauttaa, että EU:n koronapassia lukuun ottamatta laki ei edellytä testituloksin varmistettuja diagnooseja.

Juuri koronapassin saaminen huolettaa monia, vaikka sen pitäisi oikeastaan olla potilaiden murheista pienimpiä. On epävarmaa, onko passille epidemia-aallon jälkeen edes tarvetta. Kun tästä rytäkästä on selvitty, rokottamattomatkin ovat suurin joukoin saaneet immuniteettia eivätkä ole ainakaan heti uudelleen kuormittamassa sairaaloita.

Taudista saatu laaja puolustusvaste suojaa myös rokotettuja paremmin uusilta virusmuunnoksilta, arvioi Tampereen yliopiston rokotetutkimus­keskuksen johtaja Mika Rämet HS:ssä viime viikolla. Sairastamisen jälkeen puolustusjärjestelmä ei tunnista pelkästään koronaviruksen piikkiproteiinia, johon rokotus kehon tutustuttaa, vaan viruksen muutkin osat.

Suomen lisäksi testaaminen ei pysy nyt tartuntojen perässä useimmissa muissakaan maissa. Euroopan unionissa joudutaan kevään aikana joka tapauksessa punnitsemaan korona­todistuksen edellytyksiä uudelleen.

Jos koronapassi yhä vaaditaan matkustamiseen ja merkintä sairastamisesta puuttuu, passin saa ottamalla vaaditut rokotukset. Rämetiä lainaten: pian sairauden jälkeen otettu rokotus on kyllä turha, mutta ei vaarallinen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat