”Ei kaikkea voida siirtää yhteiskunnan maksettavaksi” – Kaikkien mielestä nuorten ilmainen ehkäisy ei ole hyvä idea - Kotimaa | HS.fi

”Ei kaikkea voida siirtää yhteiskunnan maksettavaksi” – Kaikkien mielestä nuorten ilmainen ehkäisy ei ole hyvä idea

HS:n aluevaalikoneen vastausten perusteella penseimmin maksuttomaan ehkäisyyn suhtaudutaan Etelä-Karjalassa. Lappeenrannassa sitä ei ole tarjolla, mutta nuorten aikuisten mielestä idea olisi kannatettava.

Lappeenrantaan kokoontuneet ystävykset Sara Mänttäri, Pyry Eskelinen, Elisa Pikova ja Tia Bäcker ovat sitä mieltä, että nuorille pitäisi tarjota enemmän erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja.

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 6:30

Pitäisikö nuorten saada ehkäisyvälineensä yhteiskunnalta ilmaiseksi? Jos, niin kuinka vanhaksi asti?

Kaikkein penseimmin näihin kysymyksiin suhtaudutaan Etelä-Karjalassa, selviää ehdokkaiden antamista vastauksista HS:n aluevaalikoneeseen. Erot alueiden välillä eivät olleet suuria.

Etelä-Karjala eroaa kuitenkin ehkäisyn suhteen muutenkin monista Suomen alueista. Ilmaista ehkäisyä ei ole vielä tarjottu siellä nuorille yhdessäkään kunnassa. Ei edes alueen suurimmassa kaupungissa Lappeenrannassa.

”Ilmaiseen ehkäisyyn pitäisi olla nuorilla mahdollisuus”, sanoo lappeenrantalainen Elisa Pikova.

Kahvilan sohvalle on kokoontunut joukko entisiä ja nykyisiä lappeenrantalaisia, ja 20-vuotiaiden ystävysten kanta asiaan on selvä.

”Jos ehkäisy ei olisi ilmaista, edes jonkinlainen kuukausittainen tuki olisi hyvä olla”, Pikova jatkaa.

Sara Mänttäri on matkustanut vanhempiensa luo Lappeenrantaan joululomallaan Joensuusta, Tia Bäcker Helsingistä ja Pyry Eskelinen Hollannista. Esimerkiksi Mänttärin ja Bäckerin uudet kotikaupungit ovat toista maata kuin Lappeenranta. Joensuussa pitkäaikaisen ehkäisyn saavat kaikki alle 20-vuotiaat, Helsingissä kaikki alle 25-vuotiaat.

Kunnat saavat itse päättää, antavatko ne nuorille ehkäisyä maksutta.

Kun lääkeyhtiö Bayer selvitti tilannetta viime marraskuussa, selvisi, että Etelä-Karjala, Kainuu ja Päijät-Häme ovat ainoat tulevat hyvinvointialueet, joissa yksikään kunta ei sellaista tarjoa.

Aluevaalien alla maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille ovat vaatineet esimerkiksi nuorisoalan kattojärjestö Allianssi sekä Väestöliitto.

Idea ei ole mitenkään uusi, sillä maksuttoman ehkäisyn tarjoamista nuorille suositeltiin jo 15 vuotta sitten käynnistetyssä kansallisessa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa.

Aihe nousi esiin 1990-luvulla, jolloin nuorten abortit alkoivat Suomessa lisääntyä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler. Raskaudenkeskeytysten pientä määrää on pidetty hänen mukaansa mittarina, joka kertoo nuorten lisääntymisterveyspalveluiden tolasta.

”Ajatuksena oli, että nuorilla pitäisi olla niin hyvät tiedot ja pääsy palveluihin, että ei-toivotut raskaudet voitaisiin välttää”, Gissler sanoo.

Laman jälkimainingeissa kunnat olivat haluttomia kustantamaan nuorille ehkäisyä. Idea lopulta toteutui ja alkoi yleistyä vasta 2010-luvulla.

Esimerkiksi Vantaalla maksuttoman ehkäisyn tulokset ovat olleet lupaavia: ilmaisen ehkäisykierukan ja -kapselin tarjoaminen vähensi aborttiriskiä jopa 80 prosenttia, selvisi vuonna 2020 julkaistusta väitöstutkimuksesta.

”Väitöskirja osoittaa, että ilmainen ehkäisy on tehokas. Heti, kun aletaan yleisesti antaa ilmaista ehkäisyä, siitä parin kuukauden päästä nuorten keskeytysmäärät vähenevät”, Gissler sanoo.

Nyt osa kunnista tarjoaa maksutonta ehkäisyä vain alle 20-vuotiaille. THL on suositellut, että maksuton ehkäisy pitäisi ulottaa myös 20–24-vuotiaisiin.

Ehdotus saa tukea tilastoista: 20–24-vuotiailla abortit eivät ole vähentyneet samaan tahtiin kuin tätä nuoremmilla.

THL on perustellut kantaansa myös yhdenvertaisuudella, seksitautien vähenemisellä ja sillä, että maksuttomuus parantaisi terveydenhuollon ehkäisevää puolta.

”Meidän terveydenhuoltomme on monesti enemmän korjaavaa kuin ehkäisevää. Kun puhutaan ennen raskautta alkavasta neuvonnasta ja hoidosta, siinä on tärkeää, että tulevaa hedelmällisyyttä hellitään”, Gissler sanoo.

Hän huomauttaa, että kyse ei ole pelkästään ehkäisystä. Samalla nuorelle tarjoutuu tilaisuus jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa myös muusta lisääntymisterveydestä kuin raskauden ja sukupuolitautien ehkäisyn tarpeesta.

”On mahdollisuus keskustella esimerkiksi jatkolisääntymis­näkymästä. Siitä, onko lapsia suunniteltu ja missä iässä lapsen hankintaa kannattaa alkaa harkita”, Gissler sanoo.

”Tärkein pointti on, että ollaan palveluiden äärellä ja pystytään niitä tarjoamaan. Kaikilla ei välttämättä ole tarvetta ehkäisylle, mutta palvelujärjestelmän sisällä ohjataan oikeisiin palveluihin, jos on esimerkiksi sosiaalisia ongelmia”, Gissler sanoo.

Maksuttoman ehkäisyn hyötyjä yhteiskunnalle ei voida Gisslerin mukaan enää perustella pelkillä suorilla kustannuksilla.

Koska raskaudenkeskeytyksiä tehdään nykyään nuorille vähemmän, vuositasolla tämän ikäryhmän pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät maksavat yhteiskunnalle enemmän kuin ikäryhmän vuosittaiset raskaudenkeskeytykset.

Lääketieteelliset perustelutkaan eivät enää ole samanlaisia kuin ennen. Nykyisin raskaudenkeskeytys tehdään lääkkeellisesti, eikä sillä ole vaikutusta tuleviin raskauksiin samalla tavoin kuten aiemmin pääasiallisesti käytetyillä kirurgisilla menetelmillä.

Millaisilla argumenteilla asiaa sitten vastustetaan?

HS:n vaalikoneessa yleisimpiä kielteiset kannat olivat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien keskuudessa. Eniten kannatusta ilmainen ehkäisy taas sai vihreistä ja vasemmistosta.

Vastustajista moni mainitsi perusteluna esimerkiksi matalan syntyvyyden. Nähtiin myös, että ehkäisystä pitäisi aikuisuuden kynnyksellä ottaa itse taloudellinen vastuu.

”Ei kaikkea voida siirtää yhteiskunnan maksettavaksi”, perustelee kielteistä kantaansa kristillisdemokraattien ehdokas Eija Hauska-Mertanen Imatralta.

”Jokainen osaa huolehtia omasta ehkäisystään”, kirjoittaa puolestaan perussuomalaisten ehdokas Riku Kilpiä Lappeenrannasta.

Kokoomuksen ehdokas ja Lemin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Mielikäinen, 53, sanoo ”olevansa liian vanha käsittelemään tällaisia kysymyksiä”.

”Henkilökohtaisesti minulle ei ole ihan täysin valjennut se, että mikä tässä maksuttomassa ehkäisyssä on takana. En ole saanut selitystä sille, miksi tätä asiaa ajetaan niin vahvasti eteenpäin”, hän sanoo.

Mielikäisen mukaan raskaudenkeskeytysten kustannukset ovat Eksotessa sen verran matalat, että niiden takia maksutonta ehkäisyä ei ole syytä lisätä.

”Voivathan minua viisaammat todeta, että tämä on tärkeä asia, mutta näillä saamillani tiedoilla en ole asiaa ensimmäisenä kannattamassa ja viemässä eteenpäin.”

Vaikka Lemilläkin väestö ikääntyy, Mielikäisen näkemyksen taustalla ei kuitenkaan ole toiveita syntyvyyden kohentamisesta.

”Sanoisin, että kyllä kunnan väkiluku pitää saada nousuun jollain muulla keinolla.”

Nykyisellään kuntien käytännöt ovat monenkirjavia jopa saman hyvinvointialueen sisällä.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa Kuopio ja Siilinjärvi tarjoavat ehkäisyn maksutta kaikille alle 25-vuotiaille, kun taas Iisalmessa ja Varkaudessa ehkäisyä tarjotaan alle 20-vuotiaille. Muut alueen kunnat eivät tarjoa nuorille ehkäisyä ilmaiseksi lainkaan.

”Varmasti siitä tulee keskustelua valtuustoissa, että että mennäänkö hyvinvointialueen eniten vai vähiten tarjoavan kunnan mukaan”, Gissler sanoo.

Seksin harrastaminen ja ehkäisy pitäisi normalisoida, nuoret sanovat. ”Kyllähän yläasteella terkkari sanoi, että kondomeja saa tulla ilmaiseksi hakemaan. Mutta siihen liittyi noloutta”, Tia Bäcker (toinen oik.) sanoo. Kuvassa myös Pyry Eskelinen (vas.), Elisa Pikova ja Sara Mänttäri.

Lappeenrannassa kahvilaan kokoontuneiden ystävysten mielestä keskustelussa sivuutetaan sateenkaarinuoret. He näkevät, että ehkäisystä puhutaan hyvin heteronormatiivisesti.

”Netistä ei löydy helposti luotettavaa tietoa miesten välisestä ehkäisystä tai hivin ehkäisemisestä. Eikä ilmaista ehkäisyä ole tarjolla”, Pyry Eskelinen sanoo.

He huomauttavat, että heteronormatiivisuudesta kertoo sekin, että ilmaista ehkäisyä perustellaan raskaudenkeskeytysten vähenemisellä. Siis naisen seksikumppaniksi oletetaan mies ja toisinpäin.

Varsinkin koulussa keskitytään heidän mielestään puhumaan enemmän raskauden kuin tautien ehkäisemisestä.

”Lukion ensimmäisen luokan terveystarkastuksessa terveydenhoitaja kysyi, käytänkö e-pillereitä, ja se oli siinä. Enkä minä sitä silloin uskaltanut kyseenalaistaa, kun pillereitä suositeltiin”, Bäcker sanoo.

”Mutta eiväthän ne ehkäise tauteja. Eivätkä e-pillerit ole esimerkiksi naispareille välttämättä hyödyllinen menetelmä.”

Miten tilannetta voisi parantaa? Heidän mukaansa esimerkiksi erilaisia kondomeja jakamalla – siten huomioitaisiin erilaiset tavat harrastaa seksiä.

”Pitäisi olla tarjolla myös ei-hormonaalisia vaihtoehtoja. Ei niin, että tuputetaan ensin e-pillereitä ja sitten kondomeja. Hormonaalisen ehkäisyn käytön pitäisi olla oma valinta”, Elisa Pikova sanoo ja muut nyökyttelevät.

”Netistä ei löydy helposti luotettavaa tietoa miesten välisestä ehkäisystä.”

Esimerkiksi Helsingissä alle 25-vuotiaat saavat ehkäisypillerit tai ehkäisyrenkaan ilmaiseksi vuodeksi. Kupari- tai hormonikierukan sekä ehkäisyimplantin saa siihen asti, kunnes yläikäraja täyttyy. Lisäksi on saatavilla kondomeja.

Lappeenrantalaiset Jaakko Nikkinen (vas.) ja Patrik Stenman pelasivat shakkia. Joona Vänttinen seurasi peliä.

”Kondomien jakaminen olisi helpoin vaihtoehto”, pohtii 21-vuotias lappeenrantalainen Joona Vänttinen toisella puolen kaupunkia shakkilaudan ääressä.

Hän seuraa samanikäisten Jaakko Nikkisen ja Patrik Stenmanin peliä, välillä santsataan paikallista kahvia. Lappeenrannassa lukiossa tutustuneet kaverukset ovat yksimielisiä ilmaisen ehkäisyn tarjoamisesta nuorille.

Heidän mielestään myös kondomeja voisi jakaa koulujen lisäksi laajemminkin erilaisissa tapahtumissa. He muistelevat, että yläasteella ehkäisystä kyllä puhuttiin, mutta 15-vuotiaana sille lähinnä kikatettiin porukassa.

”Juuri murrosiän kynnyksellä [kondomien] ostaminen on monelle tabu, senkin vuoksi ilmainen ehkäisy olisi hyvä asia”, Stenman sanoo.

”Me olemme olleet hyvässä asemassa, koska hinta ei nuorenakaan ollut ongelma. Ei kaikilla ole laittaa paria euroakaan kondomeihin”, Vänttinen huomauttaa.

Hormonaaliselle ehkäisylle voisi esimerkiksi saada apteekissa Kela-korvaukset, tai ne voisivat olla täysin ilmaisia. ”Varsinkin e-pillerit on kalliita”, Vänttinen sanoo.

Vänttinen ja Nikkinen kertovat jakaneensa tyttöystäviensä kanssa ehkäisyn kustannuksia.

”Osallistuminen kustannuksiin on reilua. Onhan miehille suunniteltu e-pillereitä, mutta kun ei niitä ainakaan vielä ole”, Nikkinen sanoo.

Tänä vuonna myös Etelä-Karjalassa on tarkoitus aloittaa maksuttoman ehkäisyn kokeilu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) toteuttaa kokeilun osana sote-uudistukseen liittyvää hanketta, johon on luvassa valtionavustus. Asiasta on kertonut esimerkiksi sanomalehti Etelä-Saimaa.

Maksuttoman ehkäisyn kokeilusta tehtiin kirjaus Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan. Koronaepidemian vuoksi kokeilu päästään aloittamaan mukaan hakeneilla alueilla vasta tänä vuonna.

THL:n Gisslerin mukaan kokeilun tuloksia ei ehditä saada tämän hallituskauden aikana. Hän uumoilee, että asia nousee esiin uusien hyvinvointialueiden valtuustoissa.

Nuorten raskaudenkeskeytysten määrä vähentynyt

  • THL:n tilastojen mukaan erityisesti alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä on viime vuosina vähentynyt.

  • Vuonna 2015 tehtiin 7,9 raskaudenkeskeytystä tuhatta 15–19-vuotiasta kohden. Vuonna 2020 vastaava luku oli 6,4.

  • Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille, 12,4 keskeytystä tuhatta ikäryhmän naista kohden. Heilläkin keskeytysten osuus on vähentynyt viiden vuoden takaisesta.

  • Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä ammattikoulussa opiskelevista 11 prosenttia sanoi, ettei ollut käyttänyt lainkaan ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään. Perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla osuus oli 17 prosenttia, lukiolaisilla seitsemän.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat