Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi tiedotteessaan keskiviikkona ehdottavansa koronavirustartunnan takia annetun karanteenin ja eristyksen lyhentämistä. Lausunto on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja valtioneuvoston kanslialle.
”Karanteenin ja eristyksen lyhentämistä tulisi harkita painottaen välitöntä ja täydellistä omaehtoista eristäytymistä viisi vuorokautta oireiden alusta”, THL kertoo tiedotteessaan.
Nykyään karanteeni on kymmenen vuorokautta.
Rokottamattomien kohdalla on tuskin syytä lyhentää karanteeniaikaa, kertoi THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen keskiviikon tilannekatsauksessa. Tämä johtuu pidemmästä tartuttamisajasta.
Omikronmuunnoksen kohdalla taudin kehittymisaika ja näin myös tartuttamisaika on huomattavasti aiempia muunnoksia lyhyempi.
”Ajaksi on arvioitu pari päivää, deltalla noin kolme päivää, alkuperäisellä koronaviruksella neljä–viisi päivää”, Salminen sanoi.
Yli 20-vuotiaita rokottamattomia tai yhden annoksen saaneita on Suomessa tällä hetkellä noin 600 000. Testimäärät ovat pysyneet melko samana itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta positiivisten testien osuus on kasvanut huomattavasti.
Testeissä käymisessä on paljon alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella puolet otetuista testeistä on positiivisia.
KeskiviikKona järjestetyssä THL:n ja STM:n tilannekatsauksessa Salminen arvioi myös, että työnantajien pitäisi joustaa nykyisessä koronatilanteessa.
Salmisen mukaan ei saa käydä niin, että karanteenipäätöstä odottavaa oireista vaaditaan tulemaan töihin.
”Olisi viisasta, että myös työnantajat joustaisivat. Tiedämme, että monet työnantajat ovat näin tehneetkin”, hän sanoi.
Ongelmana tällä hetkellä on, että koronaviruksen omikronmuunnos leviää niin nopeasti, että karanteenijärjestelmä ei pysy mukana vauhdissa. Tartunnanjäljitys ja testaus ovat osalla alueista täysin ylikuormittuneet. Työntekijöiden poissaolot kuormittavat monia aloja.
THL:n keskiviikkona lähettämässä lausunnossa ehdotetaan myös kaikkien tartuntojen seuraamisen priorisoinnin lopettamista erityisesti rokotettujen ja perusterveiden osalta.
”Näkemyksemme on, että testauksen ja jäljityksen kuormittuneisuuden sekä kokonaisvaikuttavuuden vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tiedotteessa.
Tällä hetkellä painopisteiden tulisi THL:n mukaan olla sairaalahoidon kapasiteetin kasvattamisessa, hoidon hyvässä toteutumisessa ja kolmansien rokotusten antamisessa.
Varmistettujen koronatartuntojen määrä Suomessa on yhä kasvusuuntainen. Vuoden viimeisellä viikolla todettiin yli 38 000 tartuntaa, määrä on lähes kaksinkertainen edeltävään viikkoon verrattuna eli kasvu on ollut nopeaa.
Alkaneissa erikoissairaanhoidon jaksoissa nousu ei ole ollut yhtä suurta, Salminen sanoi.
”Ilman muuta tärkein syy tähän hyvään uutiseen on rokotteiden tuoma suoja. Monella tauti on tällä hetkellä hieman vakavamman tuntuinen flunssa. On kuitenkin vielä ennenaikaista sanoa, kuinka suureksi sairaalahoidon kuormitus nousee.”
Vaikka sairaalahoidon kokonaiskuormitus ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin tartuntojen määrä, on kuormitusta yhä. Tehohoidon tarve on pysynyt edeltävien viikkojen korkealla tasolla.
THL tiedotti keskiviikkona, että omikronmuunnoksen vuoksi sairaalahoitoja on tartuntamääriin verrattuna tulossa nykyarvioiden mukaan noin 40–60 prosenttia aiempaa vähemmän, ja tehohoitotarvetta jopa 80 prosenttia vähemmän. Tartunnat kuitenkin leviävät tällä hetkellä hyvin nopeasti, joten sairaalahoidon kokonaistarpeessa ei ole odotettavissa laskua.
Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli viime vuoden viimeisellä viikolla 205 ihmistä. Kuukautta aiemmin heitä oli 180.
Kaikkien sairaalahoitoa saavien koronapotilaiden määrä oli keskiviikkona noin 400.
Vaikka osalla potilaista koronatauti todetaan sivulöydöksenä, on suurin osa potilaista tullut sairaalaan juuri koronaoireiden vuoksi, arvioi johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.
Koko Suomi on ollut tiistaista asti epidemian leviämisaluetta.
”Nyt voidaan sanoa, että omikronmuunnos on muuttanut epidemian profiilin Suomessa. Epidemian kulun arviointi on huomattavasti aikaisempia aaltoja vaikeampaa”, hän sanoi.
”Emme voi vielä sanoa, että olisimme nähneet epidemian huippua.”
