Miten on mahdollista, että joka toiselle aikuiselle voi tulla pitkittynyt koronatauti? Emeritusprofessori selittää - Kotimaa | HS.fi

Miten on mahdollista, että joka toiselle aikuiselle voi tulla pitkittynyt korona­tauti? Emeritus­professori selittää

Asiantuntijaryhmä esitteli perjantaina ensimmäisen kotimaisen konsensusnäkemyksensä pitkittyneestä koronataudista. Näkemyksen mukaan joka toiselle aikuiselle voi tulla pitkittynyt koronatauti. Miten se on mahdollista?

Pitkäkestoinen koronavirustauti ilmenee yleensä kolmen kuukauden kuluessa infektiosta.

7.1. 21:02

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama asiantuntijaryhmä esitteli perjantaina tuoretta tietoa pitkäkestoisesta covid-19-taudista.

Työryhmä on laatinut aiheesta ensimmäisen kotimaisen konsensusnäkemyksen. Ryhmä sai näkemyksensä valmiiksi joulukuun viimeisenä päivänä ja esitteli sen STM:lle keskiviikkona. Perjantaina ryhmä esitteli löydökset STM:n tiedotustilaisuudessa.

Lue lisää: STM:n asiantuntija­ryhmä: Korona voi ilmetä pitkäkestoisena joka toisella aikuisella – HS seurasi tiedotus­tilaisuutta

Ryhmä arvioi lukuisten kansainvälisten tutkimusten perusteella, että pitkäkestoinen tauti voi ilmetä noin joka toisella aikuisella. Osuus kuulostaa suurelta.

Näin suuri osuus on mahdollinen, vakuuttaa neurologian emeritusprofessori Risto O. Roine Turun yliopistosta. Hän on myös asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.

”Näkemys perustuu satoihin kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu yhteensä miljoonia potilaita.”

Tutkimusten aineistoissa korostuvat sairaalahoitoiset potilaat.

Tutkimusten valinnassa ryhmä on painottanut uusimpia ja suurimpia, eteneviä eli prospektiivisia tutkimuksia. Lisäksi ryhmä on painottanut huippulehdissä julkaistuja tutkimuksia, Roine kertoo. Osa on ennakkojulkaisuja ja osa vertaisarvioituja.

”Asiantuntijaryhmämme on lähtenyt siitä, että kun kotimaista tutkimustietoa ei vielä ole, meillä ei ole mitään syytä kyseenalaistaa korkeatasoista tutkimusta muista länsimaista”, Roine sanoo.

Vaikka lukuihin liittyy epävarmuutta, Roineen mukaan voidaan luottaa siihen, että pitkittyneen koronataudin oireita saa huomattava osa potilaista, aikuisista vähintään useita kymmeniä prosentteja koronatautiin sairastuneista.

Neurologian emeritusprofessori Risto O. Roine Turun yliopistosta.

Roine myöntää senkin, että tutkimusten aineistoissa korostuvat sairaalahoitoiset potilaat, koska heitä on tutkittu enemmän kuin kotona sairastaneita.

”Sairaalapotilailla oireet pitkittyvät johdonmukaisesti yli puolella ja kotona hoidetuista alle puolella.”

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Meilahden sairaalan teho-osastolla hoidetuista aikuisista 90 prosentilla esiintyi yli puoli vuotta kestäviä pitkäkestoisia oireita. Tehohoidon jälkeisten oireiden tapauksessa on kuitenkin usein epävarmuutta siitä, mitkä oireet johtuvat tehohoidosta ja mitkä koronataudista.

Asiantuntijaryhmä tukeutuu Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmään pitkittyneestä koronataudista. Se kuuluu näin:

Tauti ilmenee yleensä kolmen kuukauden kuluessa infektiosta ihmisillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun sars-cov-2-infektion. Taudin oireet kestävät vähintään kahden kuukauden ajan, ja ne haittaavat jokapäiväistä toimintaa. Oireita ei voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla.

Määritelmän mukaan yleisiin oireisiin kuuluu aikuisilla erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivinen häiriö sekä monia muita jokapäiväistä toimintaa haittaavia oireita. Oireet voivat alkaa vasta akuutin taudin jälkeen tai jatkua siitä alkaen. Oireet voivat myös aaltoilla tai uusiutua ajan kuluessa.

Arvio ei huomioi sitä, kuinka vakavia aikuisen pitkittyneen koronataudin oireet ovat.

Lausumassa sanotaan työryhmän pitävän tärkeänä, että pitkäkestoinen tauti voitaisiin tämän määritelmän lisäksi tulevaisuudessa luokitella oireiden voimakkuuden perusteella.

Ryhmä suosittaa, että jaottelu tehtäisiin lieviin, keskivaikeisiin ja voimakkaisiin taudinkuviin.

”Ryhmämme mielestä samaan koriin ei kuitenkaan pitäisi panna potilasta, jolla on hajuaistin häiriö, ja potilasta, joka on toimintakyvytön 20 oireen johdosta. Erilaisia oireiden kirjoja tältä väliltä löytyy”, Roine sanoo.

Hän myöntää, että ryhmän johtopäätös ei siis huomioi sitä, kuinka voimakkaita aikuisen pitkittyneen koronataudin oireet ovat.

”Tutkimuksissa ihmiset raportoivat oireiden jatkumisesta eivätkä niiden haitta-asteesta. Siitä ei ole vielä täysin luotettavaa tietoa, monellako haitat ovat voimakkaita.”

Hän arvioi kansainvälisten tutkimustulosten perusteella, että Suomessa pitkittyneistä oireista kärsiviä on kymmeniätuhansia ja voimakkaista oireista kärsiviä potilaita vähintään muutamia tuhansia.

Maailmalta saadut tukimustulokset osoittavat, että rokotukset vähentävät pitkäkestoisen oireilun riskiä huomattavasti.

Muitakin ongelmia on. Monista tutkimuksista on Roineen mukaan tällä hetkellä vaikea saada selkoa siitä, mitä pitkittyneen koronataudin oireita kullakin tutkittavalla on.

”Tarkastelluista tutkimuksista suurin osa perustuu subjektiivisiin oireisiin. Pitkäaikaisen koronan oireita pitäisi pystyä varmistamaan paremmin: esimerkiksi pulssin ja henkisen suorituskyvyn mittaaminen ovat objektiivisia mittareita.”

Iloinen uutinen raportissa on se, että rokotukset vähentävät pitkäkestoisen oireilun riskiä huomattavasti: brittiläisen tutkimuksen mukaan puolet, yhdysvaltalaisen aineiston valossa jopa yhdeksäsosaan.

Pitkäkestoisten oireiden kehittymisen todennäköisyys väheni sellaisissakin tapauksissa, joissa rokote oli annettu vasta koronavirukselle altistumisen jälkeen.

Tulokset olivat huojentavia myös lasten pitkittyneen koronataudin kannalta, sanoo erityisesti rokotuksia ja lapsia koskevaan osuuteen panoksensa antanut lastentauti­opin ja kokeellisen immunologian professori, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Lapsista löytyi noin viisitoista tutkimusta, joista kolmanneksessa oli mukana vertailuryhmät. Laadukkaimpien tutkimusten perusteella pitkittyneitä oireita ilmeni 1–2 prosentilla varmistetusti tartunnan saaneista. Lisäksi lapsilla oireet väistyivät nopeammin kuin aikuisilla.

”Mitä parempi tutkimus, sitä pienempi oli pitkittyneistä oireista kärsivien osuus.”

Tämä näkymä ei toistaiseksi ole juuri muuttunut viime syksystä.

Lue lisää: Millainen uhka pitkittynyt koronatauti on lapsille? Lääkäreitä huolettavat nyt enemmän muiden virusten aiheuttamat taudit

Rämet huomauttaa, että jo 80 000 alle 20-vuotiasta on saanut Suomessa diagnoosin koronatartunnasta.

”Mitään pitkäkestoisten oireiden tsunamia lasten osalta ei silti näy.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime syksyllä ilmestynyt raportti kertoi, että erikoissairaanhoidossa oli tutkittu lokakuun loppuun mennessä yhteensä vain kahdeksaa alle 16-vuotiasta pitkittyneiden koronatautiin liittyvien oireiden vuoksi.

Asiantuntijaryhmän lausuman lopusta käy ilmi, ettei ryhmä ollut kaikesta yksimielinen vaan osa kohdista on hyväksytty ”enemmistöpäätöksellä”.

Kaikki työryhmässä eivät olleet myöskään tyytyväisiä siihen, että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) käytti raporttia perusteluna lasten etäkoulun vaatimiseen.

Lasten infektiolääkäri ja lastentautiopin professori Terhi Tapiainen ilmoitti Twitterissä osallistuneensa lastentautien asiantuntijana ryhmän työhön ja kirjoittaneensa tekstiä. Hän sanoutui kuitenkin irti raportin käyttämisestä lasten etäkoulun perusteena.

”En missään vaiheessa ole tuonut esille näkemystä, että tutkimusnäyttö puoltaisi sitä, että lasten olisi syytä siksi jäädä etäkouluun. Rokotuksia puollan”, Tapiainen twiittasi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat