Nuorisolääkäri on huolissaan lasten ja nuorten harrastusten mahdollisesta rajoittamisesta: ”Todella toivon, että asiantuntijoita kuunneltaisiin” - Kotimaa | HS.fi

Nuorisolääkäri on huolissaan lasten ja nuorten harrastusten mahdollisesta rajoittamisesta: ”Todella toivon, että asian­tuntijoita kuunneltaisiin”

Silja Kosola vetoaa siihen, että ensi viikolla mahdollisesti tehtävät uudet koronapäätökset perustetaan tutkittuun tietoon.

Hallitus päätti perjantaina suositella lasten ja nuorten sisäharrastusten keskeyttämistä. Mäntän uuden teatterin nuorten ryhmän Velhon sateenvarjon salaisuus -esitys sai ensi-iltansa joulukuussa. Kuvassa Ella Aaltonen, Ksenia Koskinen, Vieno Viita-aho ja Matleena Heinänen.

9.1. 17:09

Nuorisolääkäri Silja Kosola on huolissaan mahdollisten rajoitustoimien osumisesta lapsiin ja nuoriin.

Hallitus kertoi perjantaina uusista rajoituksista ja suosituksista koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Jälkimmäisten joukossa oli esimerkiksi suositus myös lasten ja nuorten sisäharrastusten keskeyttämisestä.

”Nyt monella nuorella harrastus loppuu kokonaan, jos harrastuspaikat suljetaan. Katkot syövät motivaatiota. Aikuisten taholta lähetetään viesti, että tuo sun juttu ei ole niin tärkeä”, sanoo Kosola, joka on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen nuorisolääketieteen dosentti.

Silja Kosolan mielestä koko luokan asettaminen karanteeniin on ylimitoitettua, jos luokassa on vain yksi koronapositiivinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei suosittanut lasten ja nuorten harrastuspaikkojen sulkemista, vaikka omikronmuunnoksen aiheuttama koronavirustilanne onkin vakava.

Vaikka hallitus suositteli lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä, asiasta päättävät aluehallintovirastot. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan päätöksiä tehdään todennäköisesti ensi viikon lopulla. Mahdolliset rajoitukset tulisivat voimaan arviolta kahden viikon päästä.

”Todella toivon, että asiantuntijoita kuunneltaisiin. Esimerkiksi THL:n ylilääkärin Otto Helven ryhmä on kerännyt paljon tietoa siitä, mikä on lasten osalta turvallista ja mikä ei”, Kosola sanoo.

”Pelkoja on paljon, mutta vain pelkojen varassa ei voi tehdä päätöksiä.”

Jo ennen koronapandemiaa Suomessa on ollut huolta yläkoululaisten liikuntaharrastusten loppumisesta ja liikuntamäärien romahtamisesta.

Jos esimerkiksi liikuntaharrastuksen rutiini katkeaa, tauon jälkeen sitä on entistä vaikeampaa aloittaa uudestaan.

”Korona tulee joka tapauksessa yhteiskunnalle kalliiksi. Nyt ei pitäisi aiheuttaa vielä ylimääräistä kurjaa”, Kosola sanoo.

Kosola palasi korona-aikana osa-aikaisesti koululääkärin työhön, mutta on nyt keskittynyt tutkimustyöhön.

Lääkärinä hänen mielestään koko luokan asettaminen karanteeniin on ylimitoitettua, jos luokassa on yksi koronapositiivinen. Useampien tartuntojen kohdalla koko luokan karanteeni olisi perusteltu.

Kosolan suurin huoli tilanteessa on kuitenkin se, että lapset voisivat joutua epätasa-arvoiseen tilanteeseen sen perusteella, miten paljon heidän vanhempansa pystyvät heitä tukemaan.

On paljon vanhempia, jotka pystyvät auttamaan etäkoulussa ja viemään lapsiaan työpäivän jälkeen ulos touhuamaan. Mutta sitten on perheitä, joissa näin ei ole.

”Enkä tarkoita nyt vain syrjäytyneitä tai alkoholisteja”, Kosola sanoo.

”Ajatellaan esimerkiksi yksinhuoltajana olevan sairaanhoitajan perhettä, jossa äiti tekee jo valtavasti töitä koronan kanssa. Eihän hän mitenkään pysty oman työnsä päälle tarjoamaan sitä, mitä lapsi tarvitsisi.”

Kosolan mukaan on erittäin iso asia, millaisiin yhteisöihin lapset ja nuoret saavat kuulua. Se on tärkeää yläkouluiässä, jolloin pyristellään omista vanhemmista eroon.

”Siihen tarvitaan kontakteja omanikäisten kanssa, että voi peilata sitä, kuka olen ja mikä musta voisi tulla”, Kosola sanoo.

Hän muistuttaa, että nuoret näkevät itsensä äärimmäisen kriittisin silmin.

”On erittäin tärkeää, että on opettajia ja valmentajia, jotka näkevät heissä hyvän ja potentiaalin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat